2. Korinttilaisille 12:1–21
12 Minun täytyy ylpeillä. Se ei ole hyödyllistä, mutta siirryn Herran yliluonnollisiin näkyihin+ ja ilmestyksiin.+
2 Tunnen Kristuksen yhteydessä olevan ihmisen, joka 14 vuotta sitten – ruumiissako vai poissa ruumiista, en tiedä, Jumala tietää – temmattiin kolmanteen taivaaseen.
3 Tunnen tosiaan sellaisen ihmisen – oliko hän ruumiissa vai erossa ruumiista, en tiedä, Jumala tietää.
4 Hänet temmattiin paratiisiin, ja hän kuuli sanoja, joita ei voi puhua ja joita ihmisen ei ole lupa sanoa.
5 Minä ylpeilen sellaisesta ihmisestä, mutta en ylpeile itsestäni, paitsi heikkouksistani.
6 Vaikka haluaisinkin ylpeillä, en olisi järjetön, sillä puhuisin totta. Minä en kuitenkaan tee niin, jottei kukaan lukisi ansiokseni enempää kuin sen, mitä hän näkee minun tekevän tai kuulee minun sanovan,
7 vain siksi että olen saanut poikkeuksellisia ilmestyksiä.
Jotta minusta ei tulisi ylpeää, minulle annettiin piikki lihaan,+ Saatanan enkeli, lyömään minua jatkuvasti, niin etten ylpistyisi.
8 Minä pyysin hartaasti Herralta kolme kertaa, että se poistuisi minusta.
9 Hän kuitenkin sanoi minulle: ”Minun ansaitsematon hyvyyteni* riittää sinulle, sillä voimani on vahvimmillaan* heikkoudessa.”+ Niinpä ylpeilen erittäin mielelläni heikkouksistani, jotta Kristuksen voima pysyisi ylläni kuin teltta.
10 Siksi olen iloinen heikkouksista, loukkauksista, puutteista, vainoista ja vaikeuksista Kristuksen vuoksi. Silloin kun olen heikko, olen voimakas.+
11 Minusta on tullut järjetön. Te olette pakottaneet minut siihen, sillä teidän olisi pitänyt puhua minun puolestani. En nimittäin ole missään suhteessa osoittautunut ”erinomaisia” apostolejanne huonommaksi, vaikka en olekaan mitään.+
12 Tehän olette itse nähneet todisteet* siitä, että olen apostoli: suuren kestävyyden,+ merkit,* ihmeet* ja mahtavat teot.+
13 Millä muulla tavalla olette jääneet muita seurakuntia vähemmälle kuin siten, että minä en ollut teille taakkana?+ Antakaa minulle ystävällisesti anteeksi tämä vääryys.
14 Tämähän on kolmas kerta, jolloin olen valmis tulemaan luoksenne, enkä tule taakaksi. Minä en ole kiinnostunut teidän omaisuudestanne+ vaan teistä, sillä lasten+ ei odoteta säästävän vanhempiaan varten vaan vanhempien lapsiaan varten.
15 Minä puolestani kulutan erittäin mielelläni sen, mitä minulla on, ja itsenikin teidän hyväksenne.+ Jos rakastan teitä näin paljon, tuleeko minua rakastaa vähemmän?
16 Mutta olipa miten tahansa, minä en ollut teille taakkana.+ Siitä huolimatta sanotte minun olleen ”viekas” ja pyydystäneen teidät ”juonittelulla”.
17 En kai ole käyttänyt teitä hyväkseni kenenkään sellaisen välityksellä, jonka olen lähettänyt luoksenne?
18 Kehotin Titusta tulemaan luoksenne ja lähetin veljen hänen mukanaan. Ei kai Titus ole mitenkään käyttänyt teitä hyväkseen?+ Emmekö ole vaeltaneet samassa hengessä ja samoissa askeleissa?
19 Oletteko ajatelleet koko ajan, että olemme puolustautuneet teidän edessänne? Puhumme Jumalan edessä Kristuksen yhteydessä. Mutta, rakkaat, kaiken sen tarkoitus, mitä teemme, on rakentaa teitä.
20 Pelkään nimittäin, että kun saavun, te ette ehkä ole sellaisia kuin minä haluaisin enkä minä sellainen kuin te haluaisitte, vaan että onkin riitaa, kateutta, vihanpuuskia, kiistoja, parjaamista,* juoruilua,* ylpistymistä ja epäjärjestystä.
21 Ehkä, kun tulen jälleen, Jumalani nöyryyttää minua teidän luonanne, ja ehkä minun täytyy surra niiden monien vuoksi, jotka tekivät aikaisemmin syntiä mutta jotka eivät ole katuneet harjoittamaansa epäpuhtautta, seksuaalista moraalittomuutta* ja häpeämätöntä käytöstä.*
Alaviitteet
^ Tai ”tulee täydelliseksi”.
^ Tai ”tunnusmerkit”.
^ Tai ”ennusmerkit”.
^ Tai ”tunnusmerkit”.
^ Tai ”pahan puhumista toisista”.
^ Tai ”kuiskuttelua”.