Apostolien teot 19:1–41

19  Kun Apollos+ oli Korintissa, Paavali kulki maan sisäosien halki ja tuli alas Efesokseen.+ Siellä hän tapasi muutamia opetuslapsia 2  ja kysyi heiltä: ”Saitteko pyhää henkeä, kun teistä tuli uskovia?”+ He vastasivat: ”Emme ole koskaan kuulleetkaan pyhästä hengestä.” 3  Niinpä hän kysyi: ”Millä kasteella teidät sitten kastettiin?” He vastasivat: ”Johanneksen kasteella.”+ 4  Paavali sanoi: ”Johannes kastoi merkiksi katumuksesta,+ ja hän kehotti kansaa uskomaan hänen jälkeensä tulevaan,+ toisin sanoen Jeesukseen.” 5  Tämän kuultuaan heidät kastettiin Herran Jeesuksen nimessä. 6  Kun Paavali laittoi kätensä heidän päälleen,+ pyhä henki tuli heidän päälleen, ja he alkoivat puhua vieraita kieliä ja profetoida.+ 7  Kaikkiaan heitä oli suunnilleen kaksitoista miestä. 8  Kolmen kuukauden ajan hän kävi synagogassa,+ piti puheita ja puhui rohkeasti ja vakuuttavasti Jumalan valtakunnasta.+ 9  Mutta kun jotkut kieltäytyivät itsepäisesti uskomasta* ja puhuivat Tiestä+ pahaa ihmisjoukon edessä, hän lähti pois heidän luotaan,+ otti opetuslapset mukaansa ja piti sitten päivittäin puheita Tyrannoksen koulun luentosalissa. 10  Tätä jatkui kaksi vuotta, niin että kaikki Aasian provinssin asukkaat, sekä juutalaiset että kreikkalaiset, kuulivat Herran sanan. 11  Jumala teki jatkuvasti poikkeuksellisia ihmeitä Paavalin välityksellä.+ 12  Jopa hänen päällään olleita hikiliinoja ja esiliinoja vietiin sairaille,+ jolloin taudit lähtivät heistä ja pahat henget tulivat ulos.+ 13  Mutta myös eräät juutalaiset, jotka kiersivät ajamassa ulos demoneja, yrittivät karkottaa pahoja henkiä käyttämällä Herran Jeesuksen nimeä. He sanoivat: ”Käsken teitä tulemaan ulos sen Jeesuksen nimessä, jota Paavali saarnaa.”+ 14  Näin toimivat juutalaisen ylipapin Skeuaan seitsemän poikaa. 15  Paha henki kuitenkin vastasi: ”Jeesuksen minä tunnen,+ ja Paavali on minulle tuttu,+ mutta keitä te olette?” 16  Sitten mies, jossa paha henki oli, hyppäsi heidän kimppuunsa, sai yhdestä toisensa jälkeen yliotteen ja voitti heidät, niin että he pakenivat talosta alastomina ja haavoitettuina. 17  Tästä saivat tietää kaikki Efesoksen asukkaat, sekä juutalaiset että kreikkalaiset. Pelko valtasi heidät kaikki, ja Herran Jeesuksen nimeä kunnioitettiin yhä enemmän. 18  Monet niistä, joista oli tullut uskovia, tulivat tunnustamaan ja kertomaan avoimesti, mitä heillä oli ollut tapana tehdä. 19  Useat taikuutta harjoittaneet kokosivat yhteen kirjansa ja polttivat ne kaikkien edessä.+ Kun niiden arvo laskettiin, sen todettiin olevan 50 000 hopearahaa. 20  Näin Jehovan sana levisi ja vaikutti yhä voimakkaammin.+ 21  Näiden tapahtumien jälkeen Paavali päätti,* että kuljettuaan Makedonian+ ja Akhaian halki hän matkustaisi Jerusalemiin.+ Hän sanoi: ”Kun olen käynyt siellä, minun on nähtävä myös Rooma.”+ 22  Niinpä hän lähetti Makedoniaan kaksi niistä, jotka palvelivat häntä, Timoteuksen+ ja Erastoksen,+ mutta hän itse jäi joksikin aikaa Aasian provinssiin. 23  Siihen aikaan Tien+ vuoksi syntyi melkoista levottomuutta.+ 24  Demetrios-niminen hopeaseppä, joka valmisti hopeisia Artemiin pyhäkköjä, hankki nimittäin käsityöläisille huomattavaa voittoa.+ 25  Hän kokosi heidät ja muut samaa työtä tekevät ja sanoi: ”Miehet, tehän tiedätte, että hyvinvointimme perustuu tähän työhön. 26  Nyt te näette ja kuulette, miten tämä Paavali on taivuttanut paitsi Efesoksessa+ myös melkein koko Aasian provinssissa melkoisen ihmisjoukon muuttamaan käsityksiään, kun hän sanoo, että käsin tehdyt jumalat eivät ole jumalia ollenkaan.+ 27  Sen lisäksi, että tämä meidän liiketoimintamme saa huonon maineen, on vaarana, että suuren jumalattaren Artemiin temppeliä ei pidetä enää minään ja tältä jumalattarelta, jota palvotaan kaikkialla Aasian provinssissa ja koko maailmassa, viedään hänen suuruutensa.” 28  Tämän kuullessaan he suuttuivat silmittömästi ja alkoivat huutaa: ”Suuri on efesolaisten Artemis!” 29  Niin kaupunki joutui sekasorron valtaan. Väki ryntäsi yhtenä joukkona teatteriin ja raastoi mukaansa Paavalin makedonialaiset matkakumppanit Gaiuksen ja Aristarkoksen.+ 30  Paavali puolestaan halusi mennä sinne kansan keskelle, mutta opetuslapset eivät päästäneet häntä. 31  Myös jotkut juhlien ja kilpailujen järjestäjät, jotka olivat hänelle ystävällisiä, lähettivät hänelle viestin ja pyysivät, ettei hän ottaisi riskiä menemällä teatteriin. 32  Jotkut huusivat yhtä ja toiset toista, sillä väkijoukko oli sekasorron vallassa, eikä suurin osa heistä tiennyt, miksi he olivat kokoontuneet. 33  Niin ihmisjoukosta vedettiin esiin Aleksandros, jota juutalaiset työnsivät eteenpäin, ja Aleksandros antoi kädellään merkin, koska halusi pitää kansalle puolustuspuheen. 34  Mutta kun he huomasivat, että hän oli juutalainen, he kaikki alkoivat huutaa yhteen ääneen: ”Suuri on efesolaisten Artemis!” Tätä jatkui noin kaksi tuntia. 35  Kun kaupungin johtava virkamies* oli lopulta saanut ihmisjoukon rauhoittumaan, hän sanoi: ”Efesoksen miehet! Kukapa ei tietäisi, että efesolaisten kaupunki on suuren Artemiin temppelin ja taivaasta pudonneen kuvan vartija? 36  Koska tämä on kiistatonta, teidän pitää pysyä rauhallisina ettekä saa tehdä mitään harkitsematonta. 37  Te olette tuoneet tänne nämä miehet, jotka eivät ole sen enempää ryöstäneet temppeleitä kuin pilkanneet jumalatartamme. 38  Jos siis Demetrioksella+ ja hänen kanssaan olevilla käsityöläisillä on riita-asia jotakuta vastaan, niin meillä on prokonsuleita ja oikeusistuimia. Nostakoot niiden edessä syytteitä toisiaan vastaan. 39  Mutta jos vaaditte jotain enemmän, asia on ratkaistava* lakimääräisessä kokouksessa. 40  Olemme tämänpäiväisten tapahtumien vuoksi vaarassa joutua syytteeseen kapinan lietsonnasta, koska meillä ei ole esittää mitään perusteltua syytä tähän mellakkaan.” 41  Tämän sanottuaan hän käski väkijoukon hajaantua.

Alaviitteet

^ Tai ”kovettivat jatkuvasti itsensä eivätkä uskoneet”.
^ Tai ”päätti hengessään”.
^ Tai ”kaupunginkirjuri”.
^ Tai ”asia ratkaistaan”.

Tutkimisviitteet

Johanneksen kasteen: Ottamalla Johanneksen kasteen ihminen osoitti julkisesti, että hän katui syntejään Mooseksen lakia vastaan, jonka Jehova oli antanut juutalaisille ja jota he olivat sitoutuneet noudattamaan (2Mo 24:7, 8). Tuolla kasteella ei kuitenkaan ollut enää merkitystä vuoden 33 helluntain jälkeen, jolloin lakiliitto päättyi (Ro 10:4; Ga 3:13; Ef 2:13–15; Kol 2:13, 14). Sen jälkeen Jehova hyväksyi ainoastaan kasteen, jolla Jeesus käski opetuslastensa kastaa ihmisiä (Mt 28:19, 20). Se mitä tässä kerrotaan Apolloksesta, tapahtui noin vuonna 52.

Johanneksen kasteella: Ks. Ap 18:25, tutkimisviite.

Tiehen: Tämä nimitys viittaa Apostolien teoissa kristilliseen elämäntapaan ja varhaiskristilliseen seurakuntaan. Se saattaa juontua Joh 14:6:ssa olevista Jeesuksen sanoista: ”Minä olen tie.” Jeesuksen seuraajien sanottiin kuuluvan ”Tiehen”, sillä he noudattivat hänen viitoittamaansa elämäntapaa (Ap 19:9). Hänen elämänsä keskittyi ainoan tosi Jumalan Jehovan palvontaan. Kristittyjen elämässä tärkeällä sijalla oli lisäksi usko Jeesukseen Kristukseen. Mahdollisesti jo vuonna 44 Jeesuksen opetuslapsia kutsuttiin Syyrian Antiokiassa ”Jumalan ohjauksessa ensimmäisen kerran kristityiksi” (Ap 11:26). Luukas kuitenkin käytti seurakunnasta vielä senkin jälkeen nimitystä ”Tie” tai ”tämä Tie” (Ap 19:23; 22:4; 24:22). (Ks. Ap 18:25; 19:23; tutkimisviitteet.)

Tien: Sana ”Tie” viittaa varhaiskristilliseen seurakuntaan, kuten Ap 9:2:n tutkimisviitteessä osoitetaan. Tosi kristillisyys ei ole ulkonaista eikä muodollista palvontaa. Se on elämäntapa, joka keskittyy Jumalan palvontaan ja jota ohjaa hänen henkensä (Joh 4:23, 24). Syyrialaisessa Pešittassa lukee ”Jumalan tien” ja latinalaisen Vulgatan tarkistetussa laitoksessa (Vulgata Clementina) ”Herran tien”. Jotkin Raamatun kreikkalaisten kirjoitusten hepreankieliset käännökset (ks. liite C4, viitteet J17–18) käyttävät tässä Jumalan nimeä, ja niissä lukee ”Jehovan tien”.

Tiestä: Ks. Ap 9:2; 19:23; tutkimisviitteet; sanasto.

Tyrannoksen koulun luentosalissa: Tai ”Tyrannoksen luentosalissa”. Koulun tarkoituksesta ei ole tarkkaa tietoa, mutta näyttää siltä, että Paavali sai vapaasti käyttää noita tiloja, ehkä useita tunteja joka päivä. Muutamissa vanhoissa käsikirjoituksissa on lisäksi sanat ”viidennestä kymmenenteen tuntiin”, ts. noin klo 11:stä noin klo 16:een. Nuo sanat kuitenkin puuttuvat useista varhaisista käsikirjoituksista, mikä osoittaa, että ne eivät kuulu alkuperäiseen tekstiin. Siitä huolimatta joidenkin mielestä ajankohta tuntuisi sopivan Paavalin päiväohjelmaan Efesoksessa: hän ehkä opetti opetuslapsia päivän rauhallisimpaan ja kuumimpaan aikaan, kun monet pitivät työssään lepotauon.

Aasian provinssin: Ks. sanasto, ”Aasia”.

hikiliinoja ja esiliinoja: Hikiliinat ovat voineet olla kangaspaloja tai nenäliinoja, joita Paavali sitoi päänsä ympärille estääkseen hien valumisen silmiin. Esiliinoja käyttivät ruumiillisen työn tekijät. Niiden mainitseminen viittaa siihen, että Paavali on voinut vapaa-aikanaan, ehkä aikaisin aamulla, harjoittaa teltantekijän ammattiaan (Ap 20:34, 35).

taikuutta: Kreikan sana períerga kuvailee ”vääriin asioihin kohdistuvaa sopimatonta uteliaisuutta – – kuten taikuuden harjoittamisessa” (A Greek-English Lexicon of the New Testament and Other Early Christian Literature, 3. painos, 2000). Se viittaa sellaisten ihmisten toimintaan, jotka yrittävät pahojen henkien avulla saada selville kiellettyjä asioita. Monet efesolaiset harjoittivat taikuutta tai muunlaista okkultismia. Kirjoittaessaan Jumalan hengen ohjauksessa efesolaisille Paavali kehotti heitä pukemaan ylleen koko Jumalan antaman sota-asun, jotta he voisivat taistella pahoja henkivoimia vastaan (Ef 6:11, 12).

50 000 hopearahaa: Jos ”hopearaha” tarkoittaa drakmaa tai denaaria, tavallisen työntekijän olisi pitänyt työskennellä 50 000 päivää eli noin 137 vuotta seitsemän päivää viikossa ansaitakseen tämän summan.

Jehovan sanaa: Tällä ilmauksella on yhteys Raamatun heprealaisiin kirjoituksiin, joissa se esiintyy ”sanaa” vastaavan heprean sanan ja Jumalan nimen yhdistelmänä. Ilmaus ”Jehovan sana” on noin 200 jakeessa (esim. 2Sa 12:9; 24:11; 2Ku 7:1; 20:16; Jes 1:10; 2:3; 28:14; 38:4; Jer 1:4; 2:4; Hes 1:3; 6:1; Ho 1:1; Mi 1:1; Sak 9:1). Kun tämä ilmaus on eräässä Septuagintan varhaisessa jäljennöksessä Sak 9:1:ssä, kreikan sanan lógos perässä on Jumalan nimi muinaisheprealaisin kirjaimin kirjoitettuna (). Tämä pergamenttikäärö löytyi Juudean erämaassa sijaitsevasta Naḥal Ḥeveristä Kuolleenmeren läheltä Israelista, ja se on peräisin ajalta 50 eaa. – 50 jaa. Liitteessä C selitetään, miksi Uuden maailman käännöksessä on Ap 8:25:n päätekstissä ilmaus ”Jehovan sanaa”, vaikka monissa kreikkalaisissa käsikirjoituksissa lukee ”Herran sanaa” (ks. liite C3, johdanto, ja liite C3, Ap 8:25).

Tiehen: Tämä nimitys viittaa Apostolien teoissa kristilliseen elämäntapaan ja varhaiskristilliseen seurakuntaan. Se saattaa juontua Joh 14:6:ssa olevista Jeesuksen sanoista: ”Minä olen tie.” Jeesuksen seuraajien sanottiin kuuluvan ”Tiehen”, sillä he noudattivat hänen viitoittamaansa elämäntapaa (Ap 19:9). Hänen elämänsä keskittyi ainoan tosi Jumalan Jehovan palvontaan. Kristittyjen elämässä tärkeällä sijalla oli lisäksi usko Jeesukseen Kristukseen. Mahdollisesti jo vuonna 44 Jeesuksen opetuslapsia kutsuttiin Syyrian Antiokiassa ”Jumalan ohjauksessa ensimmäisen kerran kristityiksi” (Ap 11:26). Luukas kuitenkin käytti seurakunnasta vielä senkin jälkeen nimitystä ”Tie” tai ”tämä Tie” (Ap 19:23; 22:4; 24:22). (Ks. Ap 18:25; 19:23; tutkimisviitteet.)

Tien: Sana ”Tie” viittaa varhaiskristilliseen seurakuntaan, kuten Ap 9:2:n tutkimisviitteessä osoitetaan. Tosi kristillisyys ei ole ulkonaista eikä muodollista palvontaa. Se on elämäntapa, joka keskittyy Jumalan palvontaan ja jota ohjaa hänen henkensä (Joh 4:23, 24). Syyrialaisessa Pešittassa lukee ”Jumalan tien” ja latinalaisen Vulgatan tarkistetussa laitoksessa (Vulgata Clementina) ”Herran tien”. Jotkin Raamatun kreikkalaisten kirjoitusten hepreankieliset käännökset (ks. liite C4, viitteet J17–18) käyttävät tässä Jumalan nimeä, ja niissä lukee ”Jehovan tien”.

Artemiin: Efesoksen Artemis oli hedelmällisyyden jumalatar, jota palvottiin Vähän-Aasian kaupungeissa (Ap 19:27). Artemiin patsaissa oli paljon koristeita, jotka esittivät eri näkemysten mukaan joko rintoja, kananmunia tai uhrisonnien kiveksiä. Patsaan muumiomaisessa alaosassa oli erilaisia symboleja ja eläinhahmoja. Kreikkalaisessa mytologiassa oli samanniminen metsästyksen neitsytjumalatar, mutta sillä ja Efesoksen Artemiilla ei ollut juuri mitään yhteistä. Artemiin roomalainen vastine oli Diana.

juhlien ja kilpailujen järjestäjät: Kirjaim. ”asiarkit”. Nämä Rooman Aasian-provinssin korkeat viranomaiset tai johtomiehet valittiin tehtäväänsä ilmeisesti vaikutusvaltansa ja varakkuutensa perusteella. He valvoivat ja rahoittivat provinssin julkisia kilpailuja.

prokonsuleita: Prokonsuli oli Rooman senaatin valvonnassa olleen provinssin käskynhaltija. Hänellä oli oikeudellista ja sotilaallista valtaa. Hän käytti ylintä valtaa provinssissa mutta vastasi toimistaan senaatille. Kussakin provinssissa oli vain yksi prokonsuli, joten tässä käytetty monikkomuoto viittaa nähtävästi prokonsuleihin yleensä. Efesos oli Rooman Aasian-provinssin pääkaupunki ja prokonsulin toimipaikka. (Ks. sanasto, ”Aasia”.)

Media

Efesoksen hopeasepät piirtokirjoituksessa
Efesoksen hopeasepät piirtokirjoituksessa

Efesoksesta on löytynyt useita piirtokirjoituksia, joissa mainitaan kaupungin hopeasepät. Kuvassa näkyvä piirtokirjoitus on ajoitettu 200-luvulle, ja sen mukaan hopeasepät pitivät prokonsuli Valerius Festusta hyväntekijänään ja ilmaisivat kunnioittavansa sitä, mitä hän oli tehnyt sataman hyväksi. Piirtokirjoitus vahvistaa, että hopeasepillä oli huomattava asema ja että he olivat järjestäytyneet ammattikunnaksi. Apostolien teoissa kerrotaan heidän mellakoinnistaan, kun he pelkäsivät menettävänsä ”hopeisten Artemiin pyhäkköjen” myyntivoitot (Ap 19:24).

Efesoksen teatteri ja sen lähiympäristö
Efesoksen teatteri ja sen lähiympäristö

Videolla näkyvään teatteriin mahtui 25 000 henkeä, joten se oli Vähän-Aasian suurin teatteri Paavalin aikana. Se sijaitsi Efesoksessa kahden pääkadun risteyksessä, ja sillä oli merkittävä osa kaupunkilaisten elämässä. Roomalaisissa teattereissa järjestettiin teatteriesitysten lisäksi väittelyjä. Tähän teatteriin väkijoukko raastoi mukaansa Paavalin matkakumppanit, kun hopeaseppä Demetrios ja muut käsityöläiset alkoivat mellakoida Paavalin takia (Ap 19:23–29).

1. Teatteri

2. Agora (tori)

3. Arkadiana (katu)

4. Gymnasion (urheilutilat, jotka oli rakennettu ensimmäisen vuosisadan lopulla)

PYHÄ RAAMATTU – UUDEN MAAILMAN KÄÄNNÖS (TUTKIMISLAITOS)
Apostolien teot 19
suomi
Lue Raamattua verkossa.
https://cms-imgp.jw-cdn.org/img/p/1001070103/univ/art/1001070103_univ_sqr_xl.jpg
nwtsty