Hesekiel 24:1–27
24 Minulle tuli sitten Jehovan sana yhdeksäntenä vuonna, kymmenennen kuun kymmenentenä päivänä, ja se kuului:
2 ”Ihmisen poika, kirjoita muistiin tämä päivämäärä,* juuri tämä päivä. Babylonin kuningas on aloittanut hyökkäyksensä Jerusalemia vastaan juuri tänä päivänä.+
3 Kerro kapinallisesta kansasta vertaus* ja sano heistä:
’Näin sanoo suvereeni Herra Jehova:
”Pane pata tulelle. Pane se tulelle ja kaada siihen vettä.+
4 Laita siihen lihapaloja,+ kaikki hyvät palat,reittä ja lapaa. Täytä se parhailla luilla.
5 Ota lauman paras lammas+ ja lado puita koko padan alle.
Kiehuta palat ja keitä padassa olevat luut.”’”
6 ”Sen vuoksi suvereeni Herra Jehova sanoo näin:
’Voi verenvuodatuksen kaupunkia,+ ruosteista pataa, josta ei ole poistettu ruostetta!
Tyhjennä se pala palalta.+ Älä heitä niistä arpaa.
7 Kaupungin vuodattama veri on yhä sen sisällä.+ Se vuodatti sen paljaalle kalliolle.
Se ei vuodattanut sitä maahan peittääkseen sen tomulla.+
8 Nostattaakseni vihastuksen ja toteuttaakseni kostonolen jättänyt sen veren kiiltävälle, paljaalle kalliolle,jotta se ei peittyisi.’+
9 Sen vuoksi suvereeni Herra Jehova sanoo näin:
’Voi verenvuodatuksen kaupunkia!+
Minä teen haloista korkean pinon.
10 Kasaa puita ja sytytä tuli.Keitä liha kypsäksi, kaada liemi pois ja anna luiden palaa karrelle.
11 Aseta tyhjä pata hiilten päälle, jotta se kuumeneeja sen kupari alkaa hehkua.
Sen epäpuhtaudet sulavat sen sisällä,+ ja sen ruoste häviää.
12 Kuinka turhauttavaa ja väsyttävää,että sen paksu ruoste ei lähde.+
Heitä se tuleen ruosteineen!’
13 ’Sinun epäpuhtautesi johtui irstaasta käytöksestäsi.+ Minä yritin puhdistaa sinut, mutta sinä et tullut epäpuhtaudestasi puhtaaksi. Sinä et puhdistu ennen kuin vihastukseni sinua kohtaan laantuu.+
14 Minä, Jehova, olen puhunut. Se tapahtuu. Minä en pidättele itseäni. Minä toimin tuntematta surua tai mielipahaa.+ Sinut tuomitaan teidesi ja toimintasi mukaan’, julistaa suvereeni Herra Jehova.”
15 Minulle tuli jälleen Jehovan sana, ja se kuului:
16 ”Ihmisen poika, minä aion ottaa sinulta pois rakkaasi yhdellä iskulla.+ Sinä et saa surra,* etkä sinä saa itkeä etkä vuodattaa kyyneleitä.
17 Vaikeroi hiljaa äläkä noudata kuolemaan liittyviä surumenoja.+ Kiedo turbaani päähäsi+ ja pane sandaalit jalkaasi.+ Älä peitä viiksiäsi*+ äläkä syö leipää, jota toiset tuovat sinulle.”*+
18 Minä puhuin kansalle aamulla, ja vaimoni kuoli illalla. Seuraavana aamuna minä tein niin kuin minua oli käsketty.
19 Kansa kysyi minulta: ”Etkö kerro meille, miten se, mitä sinä teet, liittyy meihin?”
20 Minä vastasin heille: ”Minulle on tullut Jehovan sana, ja se kuuluu:
21 ’Sano Israelin huoneelle: ”Näin sanoo suvereeni Herra Jehova: ’Minä häpäisen pyhäkköni,+ josta olette hyvin ylpeitä, joka on teille rakas ja joka on lähellä sydäntänne. Omat poikanne ja tyttärenne, jotka olette jättäneet jälkeenne, kaatuvat miekkaan.+
22 Silloin teidän täytyy tehdä niin kuin minä olen tehnyt. Te ette peitä viiksiänne ettekä syö leipää, jota toiset tuovat teille.+
23 Teillä on turbaani päässänne ja sandaalit jalassanne. Te ette sure ettekä itke. Sen sijaan te riudutte rikkomustenne vuoksi+ ja vaikeroitte toisillenne.
24 Hesekielistä on tullut teille merkki.+ Te tulette tekemään aivan niin kuin hän on tehnyt. Kun se tapahtuu, te tulette varmasti tietämään, että minä olen suvereeni Herra Jehova.’”’”
25 ”Ihmisen poika, sinä päivänä, jona otan heiltä pois heidän linnoituksensa – heidän kauniin ilonaiheensa, joka on heille rakas ja joka on lähellä heidän sydäntään – sekä heidän poikansa ja tyttärensä,+
26 sinä saat siitä tiedon pakoon päässeeltä.+
27 Sinä päivänä sinä avaat suusi ja puhut pakoon päässeelle etkä ole enää mykkänä.+ Sinusta tulee heille merkki, ja he tulevat varmasti tietämään, että minä olen Jehova.”
Alaviitteet
^ Kirjaim. ”tämän päivän nimi”.
^ Tai ”allegoria”.
^ Tai ”lyödä rintaasi”.
^ Kirjaim. ”miesten leipää”.
^ Tai ”ylähuultasi”.