Jesaja 33:1–24
33 Voi sinua tuhoajaa, jota ei ole tuhottu,+pettäjää, jota ei ole petetty!
Kun lopetat tuhoamisen, sinut tuhotaan.+
Kun lopetat pettämisen, sinut petetään.
2 Jehova, osoita meille hyvyyttä.+
Sinä olet toivomme.
Tue meitä käsivarrellasi*+ joka aamu,pelasta meidät ahdingon aikana.+
3 Kansat pakenevat pauhun ääntä.
Kun sinä nouset, kansakunnat hajaantuvat.+
4 Niin kuin ahnaat heinäsirkat kokoavat kaiken, niin teidän saaliinne kootaan.Ihmiset käyvät sen kimppuun niin kuin heinäsirkkaparvet.
5 Jehova korotetaan,sillä hän asuu ylhäällä korkeudessa.
Hän täyttää Siionin oikeudella ja oikeudenmukaisuudella.*
6 Hän tekee elämästäsi vakaata.*Pelastuksen+ suuruus, viisaus, tieto ja Jehovan pelko*+– tämä on omistajansa aarre.
7 Katso! Heidän sankarinsa huutavat kadulla,rauhan lähetit itkevät katkerasti.
8 Valtatiet on hylätty,poluilla ei ole kulkijoita.
Hän* on rikkonut liitonja hylännyt kaupungit.Hän ei välitä kuolevaisesta ihmisestä.+
9 Maa suree* ja kuihtuu.
Libanon on häpeissään,+ se on maatunut.
Saaronista on tullut kuin aavikko,ja Basan ja Karmel varistavat lehtensä.+
10 ”Nyt minä nousen”, sanoo Jehova,”nyt minä korotan itseni,+nyt minä osoitan suuruuteni.
11 Teissä sikiää kuivaa ruohoa, ja te synnytätte oljenkorsia.
Teidän oma henkenne tuhoaa teidät kuin tuli.+
12 Kansoille käy kuin kalkkia poltettaessa.
Ne sytytetään tuleen kuin katkotut orjantappurat.+
13 Te kaukana olevat, kuunnelkaa, mitä aion tehdä!
Te lähellä olevat, tunnustakaa voimani!
14 Siionissa syntiset ovat kauhuissaan,+luopiot vapisevat pelosta:
’Kuka meistä voi elää tuhoavan tulen luona?+
Kuka meistä voi elää sammumattomien liekkien ääressä?’
15 Se, joka toimii jatkuvasti oikein,*+joka puhuu totta,+joka hylkää epärehellisesti, petollisesti saadun voiton,joka ei tartu käsillään lahjukseen vaan kieltäytyy siitä,+joka sulkee korvansa, kun puhutaan verenvuodatuksesta,ja joka sulkee silmänsä, jottei näkisi pahan tekemistä
16 – hän tulee asumaan korkeuksissa,hänen varma* turvapaikkansa on kalliolinnoituksissa.Hänelle annetaan hänen leipänsä,eikä hänen vesivarastonsa koskaan ehdy.”+
17 Silmäsi katsovat kuningasta hänen loistossaan,ne näkevät kaukaisen maan.
18 Sinä muistat sydämessäsi pelottavan ajan:*
”Missä on sihteeri?
Missä on se, joka punnitsi veron?+
Missä on se, joka laski tornit?”
19 Et näe enää röyhkeää kansaa,kansaa, jonka puhe on liian vaikeatajuista käsitettäväksi,jonka sopertavaa kieltä ei voi ymmärtää.+
20 Katso Siionia, meidän juhliemme kaupunkia!+
Silmäsi näkevät Jerusalemin, levollisen asuinpaikan,teltan, jota ei siirretä.+
Sen telttavaarnoja ei koskaan irrotetaeikä yhtäkään sen köyttä katkaista.
21 Mutta Jehova, Majesteetti,on meille siellä kuin alue, jossa on jokia, leveitä kanavia.Siellä ei kulje soutulaivasto,eikä sitä ylitä mikään majesteettinen alus.
22 Jehova on tuomarimme,+Jehova on lainantajamme,+Jehova on kuninkaamme.+Hän meidät pelastaa.+
23 Sinun köytesi ovat löysällä.Ne eivät voi pitää mastoa pystyssä eivätkä levittää purjetta.
Silloin jaetaan runsas saalis,rammatkin ottavat paljon ryöstösaalista.+
24 Yksikään maan asukas ei sano: ”Minä olen sairas.”+
Kansa, joka siellä asuu, on saanut syntinsä anteeksi.+
Alaviitteet
^ Tai ”voimallasi”.
^ Tai ”ajoistasi vakaita”.
^ Tai ”syvä kunnioitus”.
^ Viittaa viholliseen.
^ Tai mahd. ”kuivuu”.
^ Tai ”vanhurskaasti”.
^ Tai ”korkea”.
^ Tai ”mietit sydämessäsi pelottavaa aikaa”.