niin monta tuhatta, että: Kirjaim. ”myriadeja, niin että”. Kreikan sana merkitsee kirjaimellisesti ’10 000:ta’, ’myriadia’, mutta se voi viitata myös hyvin suureen, epämääräiseen lukuun.

hapatetta: Tai ”hiivaa”. ”Hapate” kuvaa Raamatussa usein turmeltuneisuutta ja syntiä. Tässä se tarkoittaa turmeltunutta opetusta ja vahingollista vaikutusta. (Mt 16:6, 11, 12; 1Ko 5:6–8.)

julistakaa katoilta: Tämä idiomi merkitsee ’julistaa julkisesti’. Raamatun aikoina taloissa oli tasakatto, jolta voitiin ilmoittaa asioita ja jolla voitiin tehdä jotain kaikkien nähden (2Sa 16:22).

valossa: Ts. julkisesti, avoimesti.

julistetaan katoilta: Ks. Mt 10:27, tutkimisviite.

Gehennaan: Ilmaus tulee heprean sanoista gē hinnóm ’Hinnominlaakso’. Laakso sijaitsi muinaisen Jerusalemin etelä- ja lounaispuolella (ks. liite B12, kartta ”Jerusalem ja sen ympäristö”). Jeesuksen aikana laaksossa poltettiin jätteitä, joten sana ”Gehenna” kuvasi sopivasti täydellistä tuhoa. (Ks. sanasto.)

Gehennaan: Ks. Mt 5:22, tutkimisviite.

varpusta: Kreikan sana strūthíon on diminutiivissa. Se tarkoittaa kaikenlaisia pikkulintuja, mutta sitä käytettiin usein varpusista, halvimmista syötäväksi myytävistä linnuista.

varpusta: Ks. Mt 10:29, tutkimisviite.

kahdesta vähäarvoisesta kolikosta: Kirjaim. ”kahdesta assarionista”. Jeesus oli aiemmin sanonut kolmannella saarnamatkallaan Galileassa, että kaksi varpusta maksoi assarionin (Mt 10:29). Assarion oli senaikainen palkka 45 minuutin työstä. (Ks. liite B14.) Tässä Luukas kertoo Jeesuksen sanoneen ilmeisesti noin vuotta myöhemmin Juudeassa, että kahdella assarionilla voitiin hankkia viisi varpusta. Näiden Jeesuksen sanojen vertailu osoittaa kauppiaiden pitäneen varpusia niin vähäarvoisina, että he antoivat viidennen varpusen kaupanpäällisiksi.

Hän tietää jopa sen, montako hiusta päässänne on: Ihmisellä arvioidaan olevan keskimäärin yli 100 000 hiusta. Jehova tuntee meidät pienimpiä yksityiskohtia myöten, mikä vahvistaa, että hän on aidosti kiinnostunut jokaisesta Kristuksen seuraajasta.

Hän tietää jopa sen, montako hiusta päässänne on: Ks. Mt 10:30, tutkimisviite.

paikallisiin oikeusistuimiin: Raamatun kreikkalaisissa kirjoituksissa kreikan sana synédrion tarkoittaa useimmiten juutalaisten ylintä tuomioistuinta sanhedrinia, joka toimi Jerusalemissa (ks. sanasto, ”Sanhedrin”, ja Mt 5:22; 26:59; tutkimisviitteet). Sitä käytettiin kuitenkin myös yleensä kokoontumisesta tai kokouksesta. Tässä tuo sana on monikossa ja se tarkoittaa paikallisia oikeusistuimia, jotka toimivat synagogien yhteydessä ja joilla oli valta rangaista ruoskimalla tai erottamalla synagogasta (Mt 23:34; Mr 13:9; Lu 21:12; Joh 9:22; 12:42; 16:2).

julkisten kokousten: Tai mahd. ”synagogien”. Tässä käytetty kreikan substantiivi synagōgḗ merkitsee kirjaimellisesti ’yhteen tuomista’, ’kokousta’. Raamatun kreikkalaisissa kirjoituksissa se tarkoittaa useimmiten rakennusta tai paikkaa, johon juutalaiset kokoontuivat lukemaan Raamattua, saamaan opetusta, saarnaamaan ja rukoilemaan. (Ks. sanasto, ”Synagoga”.) Tässä tekstiyhteydessä sana voisi tarkoittaa synagogia, joiden yhteydessä toimi paikallinen juutalainen oikeusistuin (ks. Mt 10:17, tutkimisviite), mutta nähtävästi sitä käytetään laajemmassa merkityksessä yleisölle avoimista kokouksista, joihin sai tulla sekä juutalaisia että ei-juutalaisia. Niitä järjestettiin sitä varten, että kristittyjä vastaan voitiin käydä oikeutta heidän uskonsa vuoksi ja tapauksissa voitiin ehkä jopa tehdä jonkinlainen oikeudellinen päätös.

jakamaan perintö kanssani: Mooseksen laissa sanottiin hyvin selvästi, miten perintö piti jakaa sisarusten kesken. Vanhin poika sai kaksinkertaisen osuuden, koska hänen vastuulleen tulivat myös perheenpään tehtävät (5Mo 21:17). Loput perinnöstä jaettiin toisten perillisten kesken. Tässä jakeessa mainittu mies oli todennäköisesti ahne ja halusi saada enemmän kuin hänelle lain mukaan kuului. Ehkä tämän vuoksi hän keskeytti epäkohteliaasti Jeesuksen hengellisen opetuksen ja esitti maallisia asioita koskevan vaatimuksen. Jeesus toimi viisaasti eikä sekaantunut kiistaan vaan varoitti seuraavaksi ahneudesta.

sovittelijaksi: Tai ”jakajaksi”, ”osittajaksi”. Jeesus osoitti, ettei hänen tarvinnut ottaa kantaa asiaan, josta oli selvä määräys Mooseksen laissa. Lisäksi raha-asioita koskevien kiistojen sovittelu oli lain mukaan vanhinten tehtävä. Jeesus ymmärsi myös, että hänet oli lähetetty maan päälle saarnaamaan Jumalan valtakunnan hyvää uutista, ei puuttumaan maallisiin asioihin.

ahneutta: Kreikan sana pleoneksía merkitsee kirjaimellisesti ’omistamista enemmän’, ja se tarkoittaa kyltymätöntä halua saada lisää. Tätä kreikan sanaa käytetään myös Ef 4:19; 5:3:ssa. Mainittuaan Kol 3:5:ssä ”ahneuden” Paavali sanoo, että se ”on epäjumalanpalvelusta”.

vertauksin: Tai ”kielikuvin”. Kreikan sana parabolḗ merkitsee kirjaimellisesti ’rinnakkain asettamista’ tai ’yhteen asettamista’, ja sitä voidaan käyttää sananlaskusta, vertauksesta tai muusta kielikuvasta. Jeesus selitti usein jotain asiaa asettamalla sen toisen samanlaisen asian rinnalle eli vertaamalla niitä keskenään (Mr 4:30). Hänen vertauksensa olivat lyhyitä, usein fiktiivisiä kertomuksia, jotka sisälsivät moraalisen opetuksen tai hengellisen totuuden.

vertauksen: Ks. Mt 13:3, tutkimisviite.

elämäsi: Tai ”sielusi”. Kuten Lu 12:19:n tutkimisviitteissä osoitetaan, perinteisesti vastineella ”sielu” käännetyn kreikan sanan psykhḗ merkitys riippuu tekstiyhteydestä. Tässä se tarkoittaa ihmisen elämää. (Ks. sanasto, ”Sielu”.)

itselleni: Tai ”sielulleni”. Jakeissa 19 ja 20 esiintyy kolme kertaa kreikan sana psykhḗ, joka on perinteisesti käännetty ”sieluksi”. Sen merkitys riippuu tekstiyhteydestä. (Ks. sanasto, ”Sielu”.) Tässä se tarkoittaa aineellista, näkyvää, konkreettista persoonaa, ts. ihmistä itseään, ei aineetonta, näkymätöntä kokonaisuutta ihmisruumiin sisällä. Ilmaukset ”sielulleni” ja ”itselleni” tarkoittavat siis pohjimmiltaan samaa. (Ks. tämän jakeen tutkimisviite, jossa selitetään sanoja Sinulla on, ja Lu 12:20, tutkimisviite.)

Sinulla on: Tai ”Sielu, sinulla on”. Tyhmä mies puhuu tässä itselleen. Kuten tämän jakeen sanaa itselleni selittävässä tutkimisviitteessä osoitetaan, kreikan sana psykhḗ, joka on perinteisesti käännetty vastineella ”sielu”, tarkoittaa tässä ihmistä itseään. (Ks. sanasto, ”Sielu”.)

itselleni: Tai ”sielulleni”. Jakeissa 19 ja 20 esiintyy kolme kertaa kreikan sana psykhḗ, joka on perinteisesti käännetty ”sieluksi”. Sen merkitys riippuu tekstiyhteydestä. (Ks. sanasto, ”Sielu”.) Tässä se tarkoittaa aineellista, näkyvää, konkreettista persoonaa, ts. ihmistä itseään, ei aineetonta, näkymätöntä kokonaisuutta ihmisruumiin sisällä. Ilmaukset ”sielulleni” ja ”itselleni” tarkoittavat siis pohjimmiltaan samaa. (Ks. tämän jakeen tutkimisviite, jossa selitetään sanoja Sinulla on, ja Lu 12:20, tutkimisviite.)

Sinulla on: Tai ”Sielu, sinulla on”. Tyhmä mies puhuu tässä itselleen. Kuten tämän jakeen sanaa itselleni selittävässä tutkimisviitteessä osoitetaan, kreikan sana psykhḗ, joka on perinteisesti käännetty vastineella ”sielu”, tarkoittaa tässä ihmistä itseään. (Ks. sanasto, ”Sielu”.)

Sinä järjetön: Tai ”Sinä tyhmä”. Raamatussa sanalla ”järjetön” tai ”tyhmä” ei kuvailla sellaista, jolla ei ole järkeä tai älyä, vaan se tarkoittaa yleensä ihmistä, joka vähät välittää järkevyydestä. Hän toimii moraaliasioissa epäviisaasti sellaisella tavalla, joka on ristiriidassa Jumalan oikeaa ja väärää koskevien normien kanssa.

sinä menetät elämäsi: Tai ”sinulta vaaditaan sielusi”. Jeesus ei täsmentänyt, miten vertauksen rikas mies kuolisi, mutta jollain tavalla hän menettäisi henkensä vielä samana yönä.

elämäsi: Tai ”sielusi”. Kuten Lu 12:19:n tutkimisviitteissä osoitetaan, perinteisesti vastineella ”sielu” käännetyn kreikan sanan psykhḗ merkitys riippuu tekstiyhteydestä. Tässä se tarkoittaa ihmisen elämää. (Ks. sanasto, ”Sielu”.)

rikas Jumalan silmissä: Ts. rikas siten, että keskittyy asioihin, jotka ovat Jumalan näkökannalta tärkeitä.

Lakatkaa olemasta huolissanne: Tai ”Lakatkaa murehtimasta”. Ilmausta ”olla huolissaan” vastaavan kreikan verbin merimnáō aikamuoto ilmaisee jatkuvaa tekemistä, ja kieltosanaan yhdistettynä se osoittaa tässä, että lakataan tekemästä jotain, mitä ollaan tekemässä. Tämä sana voi viitata huoleen, joka tekee mielen levottomaksi ja hajottaa huomion niin että ilo katoaa. Samaa sanaa käytetään Mt 6:27, 28, 31, 34:ssä.

Lakatkaa olemasta huolissanne: Tai ”Lakatkaa murehtimasta”. Ilmausta ”olla huolissaan” vastaavan kreikan verbin merimnáō aikamuoto ilmaisee jatkuvaa tekemistä, ja kieltosanaan yhdistettynä se osoittaa tässä, että lakataan tekemästä jotain, mitä ollaan tekemässä. Tämä sana voi viitata huoleen, joka tekee mielen levottomaksi ja hajottaa huomion niin että ilo katoaa. Luukas käyttää samaa kreikan verbiä Lu 12:11, 25, 26:ssa ja Paavali 1Ko 7:32–34:ssä ja Fil 4:6:ssa. (Ks. Mt 6:25, tutkimisviite.)

elämästänne: Tai ”sielustanne”. Kreikan sana psykhḗ, joka on Uuden maailman käännöksen edellisissä laitoksissa käännetty vastineella ”sielu”, tarkoittaa tässä ihmisen elämää. (Ks. sanasto, ”Sielu”.)

Elämä: Tai ”Sielu”. Kreikan sana psykhḗ tarkoittaa tässä ihmisen elämää, kuten edellisessäkin jakeessa. Tässä tekstiyhteydessä elämä (sielu) ja ruumis edustavat yhdessä koko ihmistä.

korppeja: Korppi mainitaan vain tässä kohdassa Raamatun kreikkalaisissa kirjoituksissa. Jeesus esitti samanlaisen kehotuksen vuorisaarnassa, jonka hän piti noin puolitoista vuotta aiemmin Galileassa, ja silloin hän puhui linnuista yleensä (Mt 6:26). Luukkaan kertomuksen mukaan Jeesus toisti tuon kehotuksen ollessaan Juudeassa mutta tehosti sitä puhumalla korpista, joka oli Mooseksen lain mukaan epäpuhdas lintu (3Mo 11:13, 15). Opetus on selvästikin se, että koska Jumala huolehtii epäpuhtaista korpeista, hän ei varmasti hylkää ihmisiä, jotka luottavat häneen.

hetkeäkään: Kirjaim. ”kyynärääkään”. Jeesuksen käyttämä sana tarkoittaa lyhyttä pituusmittaa, joka on noin 44,5 cm (vastaa suunnilleen kyynärpään ja keskisormen pään välistä etäisyyttä). (Ks. sanasto, ”Kyynärä”, ja liite B14.)

elinikäänsä: Tai ”elämänsä pituuteen”, ”elämänkaareensa”. Jeesus kuvailee elämää ilmeisesti matkaksi. Opetus on se, että huolissaan oleminen ei pidennä sitä lainkaan.

hetkeäkään: Ks. Mt 6:27, tutkimisviite.

elinikäänsä: Ks. Mt 6:27, tutkimisviite.

edes tätä: Tai ”näinkään pientä asiaa”. Kirjaim. ”vähintäkään”. Tässä viitataan ilmeisesti edelliseen jakeeseen, jossa puhutaan hetken lisäämisestä elinikään. Jos ihminen ei pysty pidentämään elämäänsä, ei edes yhden hetken verran, kannattaako hänen miettiä huolestuneena, miten saada kokoon paljon rahaa, ruokaa, vaatteita, taloja ja omaisuutta?

kukat: Tai ”liljat”. Joidenkin mielestä Jeesus tarkoitti näillä kukilla vuokkoja, mutta hänellä on voinut olla mielessään monenlaiset kukat, kuten tulppaanit, hyasintit, kurjenmiekat ja gladiolukset. Toisten mielestä Jeesus puhui yksinkertaisesti tuon seudun monista luonnonkukista, ja siksi he kääntävät tämän kreikan sanan yleisemmillä vastineilla, kuten ”kukat” tai ”luonnonkukat”. Tällainen päätelmä voidaan tehdä, koska rinnakkaisilmauksena käytetään sanaa ”luonnonkasvit” (Mt 6:28–30; Lu 12:28).

luonnonkasvit – – uuniin: Kuumina kesäkuukausina kasvillisuus kuihtuu Israelissa jo parissa päivässä. Kuivia kukkavarsia ja heinää kerättiin polttoaineeksi leivinuuneihin.

te heikkouskoiset: Jeesus käytti tätä ilmausta opetuslapsistaan osoittaakseen, että heidän uskonsa tai luottamuksensa ei ollut vahva (Mt 8:26; 14:31; 16:8; Lu 12:28). Se ei tarkoita sitä, ettei heillä olisi ollut uskoa lainkaan, vaan sitä, ettei heillä ollut uskoa riittävästi.

luonnonkasvit – – uuniin: Ks. Mt 6:30, tutkimisviite.

te heikkouskoiset: Ks. Mt 6:30, tutkimisviite.

älkääkä enää olko levottomia: Tai ”älkääkä enää olko liian huolissanne”. Kreikan sana meteōrízomai esiintyy vain tässä kohdassa Raamatun kreikkalaisissa kirjoituksissa. Klassisessa kreikassa se merkitsi ’kohottaa’. Sitä käytettiin tässä merkityksessä myös laivoista, jotka heittelehtivät aallokossa. Tässä tekstiyhteydessä se viittaa kuitenkin huolestuneeseen, levottomaan ihmiseen, jota huolet ja epävarmuus riepottelevat.

Asettakaa – – aina: Kreikan verbimuoto viittaa jatkuvaan toimintaan, ja se voidaan kääntää ”Asettakaa – – jatkuvasti” tai ”Etsikää – – jatkuvasti”. Jeesuksen aidot seuraajat eivät pitäisi valtakuntaa ensimmäisenä vain jonkin aikaa ja sitten siirtyisi tekemään muita asioita. Sen sijaan valtakunnan täytyy olla aina tärkein asia heidän elämässään. Mt 6:33:ssa Jeesus antaa saman neuvon vuorisaarnassa, jonka hän piti Galileassa. Luukas kertoo siitä, mitä tapahtui noin puolitoista vuotta myöhemmin Jeesuksen palveluksen loppupuolella todennäköisesti Juudeassa. Jeesus katsoi ilmeisesti tarpeelliseksi toistaa kehotuksensa.

lahjoja köyhille: Kreikan sana eleēmosýnē, joka on perinteisesti käännetty ”almuksi”, kuuluu samaan sanueeseen kuin kreikan sanat, joiden merkitys on ’armo’ ja ’osoittaa armoa’. Sana tarkoittaa rahaa tai ruokaa, joka lahjoitettiin köyhille. (Ks. sanasto.)

lahjoja köyhille: Ks. Mt 6:2, tutkimisviite.

Olkaa valmiit: Kirjaim. ”Olkoot lanteenne vyötetyt”. Kreikan idiomi juontuu siitä, että pitkän vaatteen helma oli tapana sitoa vyöllä esimerkiksi työnteon tai juoksemisen helpottamiseksi. Ajan mittaan ilmaus alkoi tarkoittaa sitä, että oli valmis mihin tahansa toimintaan. Samanlaisia ilmauksia käytetään paljon Raamatun heprealaisissa kirjoituksissa (esim. 2Mo 12:11, alav.; 1Ku 18:46; 2Ku 3:21, alav.; 4:29; San 31:17, alav.; Jer 1:17, alav.). Tässä tekstiyhteydessä verbimuoto ilmaisee, että Jumalan palvelijat ovat valmiina hengelliseen toimintaan jatkuvasti. Lu 12:37:ssä sama kreikan verbi on käännetty sanoilla ”pukeutuu palvelemista varten”. 1Pi 1:13:ssa sanoilla ”terästäytykää toimintaan” käännetty kohta merkitsee kirjaimellisesti ’vyöttäkää mielenne lanteet’.

Olkaa valmiit: Kirjaim. ”Olkoot lanteenne vyötetyt”. Kreikan idiomi juontuu siitä, että pitkän vaatteen helma oli tapana sitoa vyöllä esimerkiksi työnteon tai juoksemisen helpottamiseksi. Ajan mittaan ilmaus alkoi tarkoittaa sitä, että oli valmis mihin tahansa toimintaan. Samanlaisia ilmauksia käytetään paljon Raamatun heprealaisissa kirjoituksissa (esim. 2Mo 12:11, alav.; 1Ku 18:46; 2Ku 3:21, alav.; 4:29; San 31:17, alav.; Jer 1:17, alav.). Tässä tekstiyhteydessä verbimuoto ilmaisee, että Jumalan palvelijat ovat valmiina hengelliseen toimintaan jatkuvasti. Lu 12:37:ssä sama kreikan verbi on käännetty sanoilla ”pukeutuu palvelemista varten”. 1Pi 1:13:ssa sanoilla ”terästäytykää toimintaan” käännetty kohta merkitsee kirjaimellisesti ’vyöttäkää mielenne lanteet’.

pane esiliina eteesi: Ilmauksella ”panna esiliina eteen” käännetty kreikan sana perizṓnnymai merkitsee kirjaimellisesti ’vyöttäytyä’, ts. sitoa esiliina tai kiinnittää vaatteet vyötärölle, usein vyöllä, jotta olisi valmis palvelemaan. Tässä tekstiyhteydessä kreikan sana voitaisiin kääntää ”pukeudu ja valmistaudu palvelemaan”. Sana esiintyy myös Lu 12:35, 37:ssä ja Ef 6:14:ssä. (Ks. Lu 12:35, 37, tutkimisviitteet.)

Hän pukeutuu palvelemista varten: Kirjaim. ”Hän vyöttäytyy”. (Ks. Lu 12:35; 17:8; tutkimisviitteet.)

neljännen yövartion: Ts. noin klo 03–06, auringonnousuun asti. Kreikkalaiset ja roomalaiset jakoivat yön neljään vartiovuoroon. Heprealaiset olivat aiemmin jakaneet yön kolmeen noin neljän tunnin vuoroon (2Mo 14:24; Tu 7:19), mutta tässä vaiheessa he olivat ottaneet käyttöön roomalaisen järjestelmän.

keskiyöllä: Tämä viittaa yön toiseen vartiovuoroon, joka kesti noin klo 21–24 kreikkalaisen ja roomalaisen jaon mukaan (ks. tämän jakeen tutkimisviite, jossa selitetään sanaa illalla).

ennen aamunsarastusta: Kirjaim. ”kukon kiekuessa”. Tämänniminen oli yön kolmas vartiovuoro, joka kesti noin klo 24–03 kreikkalaisen ja roomalaisen jaon mukaan (ks. tämän jakeen edelliset tutkimisviitteet). Luultavasti sen aikana ”kukko kiekui” (Mr 14:72). Kukon kieunta on jo kauan määrittänyt ja määrittää edelleen aikaa Välimeren itäpuolisissa maissa. (Ks. Mt 26:34; Mr 14:30, 72; tutkimisviitteet.)

toisen vartion: Ts. noin klo 21–24. Kreikkalaiset ja roomalaiset jakoivat yön neljään vartiovuoroon. Heprealaiset olivat aiemmin jakaneet yön kolmeen noin neljän tunnin vuoroon (2Mo 14:24; Tu 7:19), mutta ensimmäisellä vuosisadalla he olivat ottaneet käyttöön roomalaisen järjestelmän. (Ks. Mt 14:25; Mr 13:35; tutkimisviitteet.)

kolmannen: Ts. noin klo 24–03. (Ks. Mr 13:35, tutkimisviite.)

taloudenhoitaja: Tai ”taloudesta vastaava palvelija”. Kreikan sana oikonómos tarkoittaa palvelijaa, jonka alaisuudessa on muita palvelijoita. Muinoin tässä vastuuasemassa oli usein uskollinen orja, ja hän huolehti isännän asioista. Se oli siis tärkeä luottamustehtävä. Tällainen taloudenhoitaja oli Abrahamin palvelija, ”joka hoiti kaikkea, mitä hänellä [Abrahamilla] oli” (1Mo 24:2). Samanlainen asema oli Joosefilla, kuten osoitetaan 1Mo 39:4:ssä. Jeesuksen vertauksessa ”taloudenhoitaja” on yksikössä, mutta se ei välttämättä tarkoita sitä, että taloudenhoitaja edustaisi vain yhtä tiettyä ihmistä. Muuallakin Raamatussa yksikkömuotoinen substantiivi voi viitata ryhmään. Jehova esimerkiksi sanoi Israelin kansalle: ”Te olette minun todistajiani [monikko] – – palvelijani [yksikkö], jonka olen valinnut.” (Jes 43:10.) Vastaavasti tässä vertauksessa taloudenhoitaja viittaa ryhmään. Rinnakkaisessa vertauksessa Mt 24:45:ssä tästä taloudenhoitajasta käytetään nimitystä ”uskollinen ja ymmärtäväinen orja”.

ymmärtäväinen: Tai ”viisas”. Kreikan adjektiivi frónimos välittää ajatuksen ymmärtämisestä, johon liittyy syvällistä ymmärrystä, harkintaa, arvostelukykyä, järkevyyttä ja käytännöllistä viisautta. Luukas käyttää saman kreikan sanan toista muotoa Lu 16:8:ssa, jossa se on käännetty ilmauksella ”enemmän käytännöllistä viisautta”. Samaa kreikan sanaa käytetään myös Mt 7:24; 25:2, 4, 8, 9:ssä. Septuagintassa tällä sanalla kuvaillaan Joosefia 1Mo 41:33, 39:ssä (käännetty ”kyvykkääksi”).

kaikista palvelijoistaan: Tai ”palvelusväestään”. Tämä sana (kreik. therapeía) viittaa kaikkiin, jotka palvelevat isännän taloudessa, samoin kuin Mt 24:45:n sana ”palvelusväki” (kreik. oiketeía). Luukas käyttää sanaa, joka oli tavallinen klassisessa kreikassa ja jolla oli sama yleismerkitys kuin Matteuksen käyttämällä sanalla. Luukkaan sanavalintaan on voinut vaikuttaa hänen koulutuksensa ja taustansa.

taloudenhoitaja: Tai ”taloudesta vastaava palvelija”. Kreikan sana oikonómos tarkoittaa palvelijaa, jonka alaisuudessa on muita palvelijoita. Muinoin tässä vastuuasemassa oli usein uskollinen orja, ja hän huolehti isännän asioista. Se oli siis tärkeä luottamustehtävä. Tällainen taloudenhoitaja oli Abrahamin palvelija, ”joka hoiti kaikkea, mitä hänellä [Abrahamilla] oli” (1Mo 24:2). Samanlainen asema oli Joosefilla, kuten osoitetaan 1Mo 39:4:ssä. Jeesuksen vertauksessa ”taloudenhoitaja” on yksikössä, mutta se ei välttämättä tarkoita sitä, että taloudenhoitaja edustaisi vain yhtä tiettyä ihmistä. Muuallakin Raamatussa yksikkömuotoinen substantiivi voi viitata ryhmään. Jehova esimerkiksi sanoi Israelin kansalle: ”Te olette minun todistajiani [monikko] – – palvelijani [yksikkö], jonka olen valinnut.” (Jes 43:10.) Vastaavasti tässä vertauksessa taloudenhoitaja viittaa ryhmään. Rinnakkaisessa vertauksessa Mt 24:45:ssä tästä taloudenhoitajasta käytetään nimitystä ”uskollinen ja ymmärtäväinen orja”.

tuo orja: Tässä mainittu orja tarkoittaa Lu 12:42:ssa mainittua taloudenhoitajaa. Jos ”tuo orja” on uskollinen, hänet palkitaan (Lu 12:43, 44), mutta jos hän on uskoton, häntä rangaistaan ”mitä ankarimmin” (Lu 12:46). Tässä Jeesus todellisuudessa varoittaa uskollista taloudenhoitajaa. Sama ajatus on rinnakkaisessa vertauksessa Mt 24:45–51:ssä, jossa Jeesus sanoo: ”Jos tuo orja olisi paha ja ajattelisi.” Hän ei ennusta, että tulisi joku paha orja, eikä nimitä sellaista, vaan hän varoittaa uskollista orjaa siitä, mitä tapahtuisi, jos tuo orja alkaisi ilmaista pahalle orjalle ominaisia piirteitä.

tuo orja: Jakeessa 42 mainittua taloudenhoitajaa sanotaan tässä ”orjaksi” (ks. Lu 12:42, tutkimisviite). Jos ”tuo orja” on uskollinen, hänet palkitaan (Lu 12:44). Rinnakkaisessa vertauksessa Mt 24:45–47:ssä tästä taloudenhoitajasta käytetään nimitystä ”uskollinen ja ymmärtäväinen orja”. (Ks. Lu 12:45, tutkimisviite.)

tuo orja: Tässä mainittu orja tarkoittaa Lu 12:42:ssa mainittua taloudenhoitajaa. Jos ”tuo orja” on uskollinen, hänet palkitaan (Lu 12:43, 44), mutta jos hän on uskoton, häntä rangaistaan ”mitä ankarimmin” (Lu 12:46). Tässä Jeesus todellisuudessa varoittaa uskollista taloudenhoitajaa. Sama ajatus on rinnakkaisessa vertauksessa Mt 24:45–51:ssä, jossa Jeesus sanoo: ”Jos tuo orja olisi paha ja ajattelisi.” Hän ei ennusta, että tulisi joku paha orja, eikä nimitä sellaista, vaan hän varoittaa uskollista orjaa siitä, mitä tapahtuisi, jos tuo orja alkaisi ilmaista pahalle orjalle ominaisia piirteitä.

rankaisee häntä mitä ankarimmin: Kirjaim. ”hakkaa hänet kahtia”. Tätä voimakasta ilmausta ei ole selvästikään tarkoitus ymmärtää kirjaimellisesti, vaan se välittää ajatuksen ankarasta rangaistuksesta.

rankaisee häntä mitä ankarimmin: Ks. Mt 24:51, tutkimisviite.

sytyttämään – – tulen: Jeesuksen tulo maan päälle toi juutalaisille kuvaannollisesti tuliset oltavat. Hän sytytti tulen ottamalla esiin kysymyksiä, jotka herättivät kiivaita kiistoja, ja sai monet väärät opetukset ja perinteet haihtumaan savuna ilmaan. Kansallismieliset juutalaiset esimerkiksi odottivat Messiaan vapauttavan Israelin Rooman vallasta, mutta hän ei maan päällä ollessaan tehnyt niin vaan koki häpeällisen kuoleman. Kun Jeesus saarnasi innokkaasti Jumalan valtakuntaa, se nousi keskustelun polttopisteeseen ja siitä kiisteltiin kiivaasti koko kansan keskuudessa. (1Ko 1:23.)

oikein: Tai ”vanhurskasta”. (Ks. sanasto, ”Vanhurskaus”.)

viimeisenkin pienen kolikkosi: Kirjaim. ”viimeisenkin leptonin”. Kreikan sana leptón tarkoittaa jotain pientä ja ohutta. Lepton oli 1/128 denaaria, ja se oli pienin kupari- tai pronssikolikko, jota käytettiin Israelissa. (Ks. sanasto, ”Lepton”, ja liite B14.)