tähän ei missään tapauksessa jätetä kiveä kiven päälle: Jeesuksen ennustus täyttyi hämmästyttävällä tavalla vuonna 70, kun roomalaiset hävittivät Jerusalemin ja sen temppelin maan tasalle lukuun ottamatta muutamaa kaupunginmuurin osaa.

Tähän ei missään tapauksessa jätetä kiveä kiven päälle: Ks. Mt 24:2, tutkimisviite.

temppeliä vastapäätä: Markus osoittaa, että temppeli näkyi Öljymäeltä. Tätä ei olisi tarvinnut selittää useimmille juutalaisille lukijoille (ks. ”Johdanto Markuksen evankeliumiin”).

loppua: Tai ”lopullista loppua”. Kreikassa on tässä sana télos. Siinä ei ole substantiivia syntéleia, joka on Mt 24:3:ssa käännetty ilmauksella ”on päättymässä”, eikä verbiä synteléō, joka on Mr 13:4:ssä käännetty ilmauksella ”tulossa päätökseen”. (Ks. Mt 24:3; Mr 13:4; tutkimisviitteet; sanasto, ”Aikakauden päättyminen”.)

loppuun: Tai ”lopulliseen loppuun”. (Ks. Mr 13:7, tutkimisviite.)

tulossa päätökseen: Ilmaus on käännös kreikan verbistä synteléō, joka kuuluu samaan sanueeseen kuin rinnakkaiskertomuksessa Mt 24:3:ssa oleva substantiivi syntéleia ’yhteisloppu’, ’yhteinen loppu’, ’loppuminen yhdessä’. (Sana syntéleia esiintyy myös Mt 13:39, 40, 49; 28:20; Hpr 9:26:ssa.) Ilmaus ”tulossa päätökseen” viittaa ajanjaksoon, jolloin monet tapahtumat yhdessä johtaisivat Mr 13:7, 13:ssa mainittuun ”loppuun”. Näissä jakeissa ”loppua” vastaava kreikan sana on télos. (Ks. Mr 13:7, 13, tutkimisviitteet, ja sanasto, ”Aikakauden päättyminen”.)

Minä olen hän: Ts. Kristus eli Messias. (Vrt. rinnakkaiskertomus Mt 24:5.)

on päättymässä: Ilmaus on käännös kreikan sanasta syntéleia ’yhteisloppu’, ’yhteinen loppu’, ’loppuminen yhdessä’ (Mt 13:39, 40, 49; 28:20; Hpr 9:26). Sana viittaa ajanjaksoon, jolloin monet tapahtumat yhdessä johtaisivat Mt 24:6, 14:ssä mainittuun ”loppuun”. Näissä jakeissa ”loppua” vastaava kreikan sana on télos. (Ks. Mt 24:6, 14, tutkimisviitteet, ja sanasto ”Aikakauden päättyminen”.)

tulossa päätökseen: Ilmaus on käännös kreikan verbistä synteléō, joka kuuluu samaan sanueeseen kuin rinnakkaiskertomuksessa Mt 24:3:ssa oleva substantiivi syntéleia ’yhteisloppu’, ’yhteinen loppu’, ’loppuminen yhdessä’. (Sana syntéleia esiintyy myös Mt 13:39, 40, 49; 28:20; Hpr 9:26:ssa.) Ilmaus ”tulossa päätökseen” viittaa ajanjaksoon, jolloin monet tapahtumat yhdessä johtaisivat Mr 13:7, 13:ssa mainittuun ”loppuun”. Näissä jakeissa ”loppua” vastaava kreikan sana on télos. (Ks. Mr 13:7, 13, tutkimisviitteet, ja sanasto, ”Aikakauden päättyminen”.)

loppua: Tai ”lopullista loppua”. Kreikassa on tässä sana télos. Siinä ei ole substantiivia syntéleia, joka on Mt 24:3:ssa käännetty ilmauksella ”on päättymässä”, eikä verbiä synteléō, joka on Mr 13:4:ssä käännetty ilmauksella ”tulossa päätökseen”. (Ks. Mt 24:3; Mr 13:4; tutkimisviitteet; sanasto, ”Aikakauden päättyminen”.)

kaikille kansoille: Tämä ilmaus kertoo saarnaamistyön laajuudesta, ja se osoitti opetuslapsille, että he saarnaisivat muillekin kuin toisille juutalaisille. ”Kansaa” vastaava kreikan sana (éthnos) tarkoittaa yleisesti ihmisiä, jotka ovat läheisempää tai kaukaisempaa sukua keskenään ja joilla on yhteinen kieli. Tällainen kansallinen tai etninen ryhmä asuu usein jollain nimenomaisella maantieteellisellä alueella.

nousee: Tai ”yllytetään”, ”kiihotetaan”, ”nostatetaan”. Kreikan sana välittää tässä sellaisen ajatuksen, että ryhdytään vihamielisiin toimiin jotain vastaan, ja se voitaisiin kääntää myös ilmauksella ”tarttua aseisiin” tai ”lähteä sotaan”.

Kansa: Kreikan sanalla éthnos on laaja merkitys. Se voi tarkoittaa jonkin maan tai muun tarkkarajaisen poliittisen tai maantieteellisen alueen asukkaita mutta myös jotain etnistä ryhmää. (Ks. Mr 13:10, tutkimisviite.)

nousee: Ks. Mt 24:7, tutkimisviite.

suurten tuskien: Kreikan sana merkitsee kirjaimellisesti kovia ’synnytystuskia’. Tässä se tarkoittaa ahdistusta, tuskaa ja kärsimystä yleensä, mutta se voi viitata myös siihen, että ennustetut ongelmat ja kärsimykset tihenevät, voimistuvat ja pitkittyvät synnytyskipujen tavoin Mr 13:19:ssä mainittua ”ahdinkoa” edeltävänä ajanjaksona.

korkeimmalle oikeudelle: Ts. täysilukuiselle sanhedrinille eli Jerusalemissa toimineelle tuomioistuimelle, johon kuului ylimmäinen pappi sekä 70 vanhinta ja kirjanoppinutta. Juutalaiset pitivät sen ratkaisuja lopullisina. (Ks. sanasto, ”Sanhedrin”.)

sanhedrin: Ts. juutalaisten ylin tuomioistuin Jerusalemissa. ”Sanhedriniksi” käännetty kreikan sana (synédrion) merkitsee kirjaimellisesti ’yhdessä istumista’. Sanaa käytettiin yleensä kokoontumisesta tai kokouksesta, mutta Israelissa sillä voitiin tarkoittaa uskonnollista tuomioistuinta. (Ks. Mt 5:22, tutkimisviite, ja sanasto; ks. myös liite B12, johon on merkitty sanhedrininsalin mahdollinen sijaintipaikka.)

paikallisiin oikeusistuimiin: Raamatun kreikkalaisissa kirjoituksissa kreikan sana synédrion tarkoittaa useimmiten juutalaisten ylintä tuomioistuinta sanhedrinia, joka toimi Jerusalemissa (ks. sanasto, ”Sanhedrin”, ja Mt 5:22; 26:59; tutkimisviitteet). Sitä käytettiin kuitenkin myös yleensä kokoontumisesta tai kokouksesta. Tässä tuo sana on monikossa ja se tarkoittaa paikallisia oikeusistuimia, jotka toimivat synagogien yhteydessä ja joilla oli valta rangaista ruoskimalla tai erottamalla synagogasta (Mt 10:17; 23:34; Lu 21:12; Joh 9:22; 12:42; 16:2).

hyvä uutinen: Kreikan sana euangélion tulee sanoista eu ’hyvä’, ’hyvin’ ja ángelos ’uutisen tuoja’, ’julistaja’. (Ks. sanasto.) Se on joissain suomalaisissa raamatunkäännöksissä käännetty ”evankeliumiksi”. Samaan sanueeseen kuuluva kreikan sana (euangelistḗs), joka on käännetty ”evankelistaksi”, merkitsee ’hyvän uutisen julistajaa’ (Ap 21:8, tutkimisviite; Ef 4:11, alav.; 2Ti 4:5, alav.).

hyvä uutinen: Ks. Mt 24:14, tutkimisviite.

kaikille kansoille: Tämä ilmaus kertoo saarnaamistyön laajuudesta, ja se osoitti opetuslapsille, että he saarnaisivat muillekin kuin toisille juutalaisille. ”Kansaa” vastaava kreikan sana (éthnos) tarkoittaa yleisesti ihmisiä, jotka ovat läheisempää tai kaukaisempaa sukua keskenään ja joilla on yhteinen kieli. Tällainen kansallinen tai etninen ryhmä asuu usein jollain nimenomaisella maantieteellisellä alueella.

teitä viedään: Kreikan verbiä ágō käytetään tässä lakiterminä, jonka merkitys on ’pidättää’. Se voi sisältää ajatuksen voimankäytöstä.

loppua: Tai ”lopullista loppua”. Kreikassa on tässä sana télos. Siinä ei ole substantiivia syntéleia, joka on Mt 24:3:ssa käännetty ilmauksella ”on päättymässä”, eikä verbiä synteléō, joka on Mr 13:4:ssä käännetty ilmauksella ”tulossa päätökseen”. (Ks. Mt 24:3; Mr 13:4; tutkimisviitteet; sanasto, ”Aikakauden päättyminen”.)

on kestänyt: Tai ”kestää”. Kreikan verbi (hypoménō) merkitsee kirjaimellisesti ’jäädä alle’, ’pysyä alla’. Sitä käytetään usein merkityksessä ’jäädä sen sijaan että pakenisi’, ’pitää pintansa’, ’jatkaa sinnikkäästi’, ’pysyä lujana’. (Mt 10:22; Ro 12:12; Hpr 10:32; Ja 5:11.) Tässä tekstiyhteydessä se tarkoittaa sitä, että elää jatkuvasti niin kuin Kristuksen opetuslapsi vastustuksesta ja koetuksista huolimatta (Mr 13:11–13).

loppuun: Tai ”lopulliseen loppuun”. (Ks. Mr 13:7, tutkimisviite.)

Juudeassa: Ts. Rooman Juudean-provinssissa.

vuorille: 200- ja 300-luvulla eläneen historioitsijan Eusebioksen mukaan Juudean ja Jerusalemin kristityt pakenivat Jordanin yli Dekapoliin vuoristoseudulle Pellan kaupunkiin.

Juudeassa: Ks. Mt 24:16, tutkimisviite.

vuorille: Ks. Mt 24:16, tutkimisviite.

katolla: Taloissa oli tasakatot, joita käytettiin eri tarkoituksiin: niillä säilytettiin erilaisia tarvikkeita (Jos 2:6), levättiin (2Sa 11:2), nukuttiin (1Sa 9:26) ja vietettiin uskonnollisia juhlia (Ne 8:16–18). Siksi katoilla piti olla kaide (5Mo 22:8). Yleensä katolta pääsi alas ulkokautta portaita tai tikapuita pitkin tarvitsematta käydä sisällä. Jeesus siis painotti sitä, että olisi paettava nopeasti.

katolla: Ks. Mt 24:17, tutkimisviite.

talvella: Rankkasateiden, tulvien ja kylmän sään vuoksi talvella olisi vaikea matkustaa ja löytää ruokaa ja suojaa (Esr 10:9, 13).

talvella: Ks. Mt 24:20, tutkimisviite.

Jos Jehova ei olisi lyhentänyt niitä päiviä: Jeesus selittää opetuslapsilleen, mitä hänen Isänsä tekee suuren ahdingon aikana. Jeesuksen ennustuksen sanamuoto on tässä samantyyppinen kuin Raamatun heprealaisten kirjoitusten profeetallisissa sanomissa, joissa käytetään Jumalan nimeä (Jes 1:9; 65:8; Jer 46:28 [26:28, Septuaginta]; Am 9:8). Useimmissa kreikkalaisissa käsikirjoituksissa on tässä sana ”Herra” (kreik. Kýrios), mutta on hyviä perusteita päätellä, että alun perin jakeessa oli Jumalan nimi, joka myöhemmin korvattiin arvonimellä Herra. Siksi päätekstissä käytetään nimeä Jehova. (Ks. liite C1; liite C3, johdanto; liite C3, Mr 13:20.)

Kristus: Kreik. ho Khristós. Arvonimeä ”Kristus” vastaa arvonimi ”Messias” (hepr. mašíaḥ). Molemmat merkitsevät ’voideltua’. Juutalaisen historioitsijan Josefuksen kirjoituksista käy ilmi, että ensimmäisellä vuosisadalla ilmaantui miehiä, jotka väittivät olevansa profeettoja tai vapauttajia ja lupasivat tehdä lopun Rooman sorrosta. Heidän seuraajansa pitivät heitä ehkä poliittisina messiaina.

Minä olen hän: Ts. Kristus eli Messias. (Vrt. rinnakkaiskertomus Mt 24:5.)

Vääriä kristuksia: Tai ”Vääriä messiaita”. Kreikan sana pseudókhristos esiintyy vain tässä ja rinnakkaiskertomuksessa Mt 24:24:ssä. Se tarkoittaa sellaista, joka omaksuu väärin perustein Kristuksen eli Messiaan (kirjaim. ’voidellun’) roolin. (Ks. Mt 24:5; Mr 13:6; tutkimisviitteet.)

näkevät: Vastineella ”nähdä” käännetty kreikan verbi voi merkitä kirjaimellisesti ’nähdä jokin kohde’, ’katsoa’, ’katsella’, mutta sitä voidaan käyttää kuvaannollisesti myös sisäisestä näkemisestä, jolloin se merkitsee ’huomata’, ’käsittää’ (Ef 1:18).

Ihmisen Pojalla: Tämä ilmaus esiintyy evankeliumeissa noin 80 kertaa. Jeesus käytti sitä itsestään ilmeisesti korostaakseen sitä, että hän oli todella ihminen, syntynyt naisesta, ja että hän vastasi täysin Aadamia. Hänellä oli voimaa lunastaa ihmiskunta synnistä ja kuolemasta. (Ro 5:12, 14, 15.) Tämä ilmaus osoittaa myös, että Jeesus oli Messias eli Kristus (Da 7:13, 14). (Ks. sanasto.)

näkevät: Ks. Mt 24:30, tutkimisviite.

Ihmisen Pojan: Ks. Mt 8:20, tutkimisviite.

pilvissä: Pilvet eivät yleensä paranna näkyvyyttä vaan rajoittavat sitä. Tarkkailijat pystyvät kuitenkin ”näkemään” ymmärryksen silmin. (Ap 1:9.)

neljältä ilmansuunnalta: Kirjaim. ”neljästä tuulesta”. Kreikan idiomi viittaa neljään ilmansuuntaan – pohjoiseen, itään, etelään ja länteen – ja merkitsee ’kaikilta suunnilta’, ’kaikkialta’. (Jer 49:36; Hes 37:9, alav.; Da 8:8.)

neljältä ilmansuunnalta: Ks. Mt 24:31, tutkimisviite.

vertauksin: Tai ”kielikuvin”. Kreikan sana parabolḗ merkitsee kirjaimellisesti ’rinnakkain asettamista’ tai ’yhteen asettamista’, ja sitä voidaan käyttää sananlaskusta, vertauksesta tai muusta kielikuvasta. Jeesus selitti usein jotain asiaa asettamalla sen toisen samanlaisen asian rinnalle eli vertaamalla niitä keskenään (Mr 4:30). Hänen vertauksensa olivat lyhyitä, usein fiktiivisiä kertomuksia, jotka sisälsivät moraalisen opetuksen tai hengellisen totuuden.

vertauksesta: Ks. Mt 13:3, tutkimisviite.

Taivas ja maa katoavat: Muualla Raamatussa osoitetaan, että taivas ja maa pysyvät ikuisesti (1Mo 9:16; Ps 104:5; Sr 1:4). Jeesuksen sanat voidaan siis ymmärtää hyperbolana: vaikka mahdoton tapahtuisi ja taivas ja maa todella katoaisivat, silti Jeesuksen sanat toteutuisivat (vrt. Mt 5:18). Taivas ja maa voivat tässä hyvinkin tarkoittaa myös kuvaannollista taivasta ja maata, joita sanotaan Il 21:1:ssä ”entiseksi taivaaksi ja entiseksi maaksi”.

minun sanani eivät missään tapauksessa katoa: Kirjaim. ”minun sanani eivät eivät katoa”. Kreikassa on verbin yhteydessä kaksi kieltosanaa, millä ilmaistaan painokkaasti ajatuksen mahdottomuutta. Jeesuksen sanat siis pysyvät eli täyttyvät ehdottoman varmasti. Vaikka joissain kreikkalaisissa käsikirjoituksissa on vain yksi kieltosana, useammat vanhimmista käsikirjoituksista tukevat päätekstin painokasta lukutapaa.

ovenvartijan: Muinaisina aikoina kaupunkien, temppelien ja joskus yksityiskotien sisäänkäynneillä oli ovenvartijoita eli portinvartijoita. He huolehtivat siitä, että ovet ja portit suljettiin yöksi, ja toimivat vartiomiehinä (2Sa 18:24, 26; 2Ku 7:10, 11; Est 2:21–23; 6:2; Joh 18:17). Vertaamalla kristittyjä talon ovenvartijaan Jeesus korosti sitä, että kristittyjen piti pysyä valveilla ja tarkkailla valppaasti, milloin Jeesus tulisi panemaan tuomion täytäntöön (Mr 13:26).

Pysykää – – valveilla: Kreikan verbin perusmerkitys on ’valvoa’, ’pysyä hereillä’, mutta monissa tekstiyhteyksissä se merkitsee ’olla varuillaan’, ’olla valppaana’. Matteus käyttää tätä sanaa Mt 24:43; 25:13; 26:38, 40, 41:ssä. Mt 24:44:ssä hän yhdistää siihen ajatuksen siitä, että on tärkeää olla ”valmiina”. (Ks. Mt 26:38, tutkimisviite.)

pysykää valveilla: Kirjaim. ”pysykää hereillä”. Jeesus oli painottanut opetuslapsilleen, että oli hyvin tärkeää pysyä hengellisesti hereillä, koska he eivät tienneet, minä päivänä ja hetkenä hän tulisi. (Ks. Mt 24:42; 25:13; tutkimisviitteet.) Hän toistaa tämän kehotuksen tässä ja jälleen Mt 26:41:ssä, jossa hän yhdistää hengellisen hereillä pysymisen jatkuvaan rukoilemiseen. Samanlaisia kehotuksia on kaikkialla Raamatun kreikkalaisissa kirjoituksissa, mikä osoittaa, että tosi kristittyjen on todella tärkeää pysyä hengellisesti valppaina (1Ko 16:13; Kol 4:2; 1Te 5:6; 1Pi 5:8; Il 16:15).

pysykää valveilla: Kirjaim. ”pysykää hereillä”. Jeesus oli painottanut opetuslapsilleen, että oli hyvin tärkeää pysyä hengellisesti hereillä, koska he eivät tienneet, minä päivänä ja hetkenä hän tulisi. (Ks. Mt 24:42; 25:13; Mr 13:35; tutkimisviitteet.) Hän toistaa tämän kehotuksen tässä ja jälleen Mr 14:38:ssa, jossa hän yhdistää hengellisen hereillä pysymisen jatkuvaan rukoilemiseen. Samanlaisia kehotuksia on kaikkialla Raamatun kreikkalaisissa kirjoituksissa, mikä osoittaa, että tosi kristittyjen on todella tärkeää pysyä hengellisesti valppaina (1Ko 16:13; Kol 4:2; 1Te 5:6; 1Pi 5:8; Il 16:15).

neljännen yövartion: Ts. noin klo 03–06, auringonnousuun asti. Kreikkalaiset ja roomalaiset jakoivat yön neljään vartiovuoroon. Heprealaiset olivat aiemmin jakaneet yön kolmeen noin neljän tunnin vuoroon (2Mo 14:24; Tu 7:19), mutta tässä vaiheessa he olivat ottaneet käyttöön roomalaisen järjestelmän.

ennen kuin kukko kiekuu: Kukon kiekuminen mainitaan kaikissa neljässä evankeliumissa, mutta vain Markus tarkentaa, että kukko kiekuisi kahdesti (Mt 26:74, 75; Mr 14:30, 72; Lu 22:34, 60, 61; Joh 13:38; 18:27). Mišnan mukaan kukkoja kasvatettiin Jerusalemissa Jeesuksen aikana, mikä tukee Raamatun kertomusta. Kukko kiekui todennäköisesti hyvin aikaisin aamulla.

ennen kuin kukko kiekuu: Kukon kiekuminen mainitaan kaikissa neljässä evankeliumissa, mutta vain Markus tarkentaa, että kukko kiekuisi kahdesti (Mt 26:34, 74, 75; Mr 14:72; Lu 22:34, 60, 61; Joh 13:38; 18:27). Mišnan mukaan kukkoja kasvatettiin Jerusalemissa Jeesuksen aikana, mikä tukee Raamatun kertomusta. Kukko kiekui todennäköisesti hyvin aikaisin aamulla (ks. Mr 13:35, tutkimisviite).

kukko kiekui: Kukon kiekuminen mainitaan kaikissa neljässä evankeliumissa, mutta vain Markus tarkentaa, että kukko kiekui toisen kerran (Mt 26:34, 74, 75; Mr 14:30; Lu 22:34, 60, 61; Joh 13:38; 18:27). Mišnan mukaan kukkoja kasvatettiin Jerusalemissa Jeesuksen aikana, mikä tukee Raamatun kertomusta. Kukko kiekui todennäköisesti ennen aamunsarastusta (ks. Mr 13:35, tutkimisviite).

Pysykää – – valveilla: Kreikan verbin perusmerkitys on ’valvoa’, ’pysyä hereillä’, mutta monissa tekstiyhteyksissä se merkitsee ’olla varuillaan’, ’olla valppaana’. Markus käyttää tätä sanaa myös Mr 13:34, 37; 14:34, 37, 38:ssa. (Ks. Mt 24:42; 26:38; Mr 14:34; tutkimisviitteet.)

illalla: Tässä jakeessa viitataan yön neljään noin kolmen tunnin vartiovuoroon, jotka kestivät iltakuudesta aamukuuteen kreikkalaisen ja roomalaisen jaon mukaan (ks. myös tämän jakeen seuraavat tutkimisviitteet). Heprealaiset olivat aiemmin jakaneet yön kolmeen noin neljän tunnin vuoroon (2Mo 14:24; Tu 7:19), mutta Jeesuksen aikaan mennessä he olivat ottaneet käyttöön roomalaisen järjestelmän. Tässä sana ”illalla” tarkoittaa yön ensimmäistä vartiovuoroa, joka kesti noin klo 18–21. (Ks. Mt 14:25, tutkimisviite.)

keskiyöllä: Tämä viittaa yön toiseen vartiovuoroon, joka kesti noin klo 21–24 kreikkalaisen ja roomalaisen jaon mukaan (ks. tämän jakeen tutkimisviite, jossa selitetään sanaa illalla).

ennen aamunsarastusta: Kirjaim. ”kukon kiekuessa”. Tämänniminen oli yön kolmas vartiovuoro, joka kesti noin klo 24–03 kreikkalaisen ja roomalaisen jaon mukaan (ks. tämän jakeen edelliset tutkimisviitteet). Luultavasti sen aikana ”kukko kiekui” (Mr 14:72). Kukon kieunta on jo kauan määrittänyt ja määrittää edelleen aikaa Välimeren itäpuolisissa maissa. (Ks. Mt 26:34; Mr 14:30, 72; tutkimisviitteet.)

varhain aamulla: Tämä viittaa yön neljänteen vartiovuoroon, joka kesti noin klo 03–06 kreikkalaisen ja roomalaisen jaon mukaan (ks. tämän jakeen edelliset tutkimisviitteet).