gadaralaisten alueelle: Galileanjärven toisella puolella eli itärannalla ollut alue. Se saattoi ulottua järveltä 10 km:n päähän Gadaraan asti. Tätä päätelmää tukee se, että Gadarasta löydetyissä kolikoissa on usein laivan kuva. Markuksen ja Luukkaan mukaan Jeesus tuli ”gerasalaisten alueelle”. (Ks. Mr 5:1, tutkimisviite.) Nämä alueet saattoivat mennä osittain päällekkäin. (Ks. liite A7, kartta 3B, ”Toimintaa Galileanjärven alueella”, ja liite B10.)

gerasalaisten: Alueen asukkaista käytetään rinnakkaiskertomuksissa eri nimiä (Mt 8:28–34; Mr 5:1–20; Lu 8:26–39). Lisäksi kunkin kertomuksen lukutavoissa on eroja vanhoissa käsikirjoituksissa. Parhaiden käytettävissä olevien käsikirjoitusten mukaan Matteus käytti alun perin nimeä ”gadaralaiset” ja Markus ja Luukas puolestaan nimeä ”gerasalaiset”. Molemmat nimet viittaavat kuitenkin suunnilleen saman alueen asukkaisiin, kuten tämän jakeen sanoja gerasalaisten alueelle selittävä tutkimisviite osoittaa.

gerasalaisten alueelle: Galileanjärven toisella puolella eli itärannalla ollut alue. ”Gerasalaisten alueen” tarkkoja rajoja ei tiedetä nykyään, eikä sen sijainnista ole varmuutta. Jotkut yhdistävät sen järven itärannan jyrkkien rinteiden lähellä sijainneen Kursin ympäristöön. Toisten mielestä se oli laaja alue, jonka keskellä sijaitsi Gerasan kaupunki (Jarash) 55 km Galileanjärveltä eteläkaakkoon. Mt 8:28:ssa sitä sanotaan ”gadaralaisten alueeksi”. (Ks. tämän jakeen tutkimisviite, jossa selitetään sanaa gerasalaisten, ja Mt 8:28, tutkimisviite.) Vaikka kertomuksissa käytetään eri nimiä, ne viittaavat suunnilleen samaan seutuun Galileanjärven itärannalla, ja alueet saattoivat mennä osittain päällekkäin. Kertomukset eivät siis ole keskenään ristiriitaisia. (Ks. myös liite A7, kartta 3B, ”Toimintaa Galileanjärven alueella”, ja liite B10.)

haudoilta: Tai muistohaudoilta. (Ks. Mt 8:28, tutkimisviite.)

mies: Evankeliumin kirjoittaja Matteus (8:28) mainitsee kaksi miestä mutta Markus ja Luukas (8:27) vain yhden. Ilmeisesti Markus ja Luukas keskittyivät vain yhteen demonien riivaamaan mieheen, koska Jeesus puhui hänelle ja hänen tapauksensa herätti enemmän huomiota. Ehkä mies oli väkivaltaisempi tai demonit olivat pitäneet häntä vallassaan pidempään. On myös mahdollista, että kun miehet oli parannettu, vain toinen heistä halusi lähteä Jeesuksen mukaan (Mr 5:18–20).

haudoilta: Tai ”muistohaudoilta”. Nämä haudat olivat ilmeisesti luolia tai kallioon hakattuja kammioita, ja ne sijaitsivat tavallisesti kaupunkien ulkopuolella. Juutalaiset karttoivat tällaisia hautapaikkoja, jotteivät he olisi tulleet palvontamenojen kannalta epäpuhtaiksi. Siksi henkisesti sairaat ja demonien riivaamat ihmiset hakeutuivat niiden läheisyyteen. (Ks. sanasto.)

Miksi meidän pitäisi olla siitä huolissamme: Kun Maria sanoi Jeesukselle: ”Heillä ei ole viiniä” (Joh 2:3), hän epäilemättä toivoi, että Jeesus tekisi asialle jotain. Tämä on kiinnostavaa, koska Jeesus ei ollut vielä tehnyt yhtään ihmettä. Vastauksessaan Jeesus käytti seemiläistä idiomia, joka kuuluu kirjaimellisesti: ”Mitä minulle ja sinulle?” Siinä on pohjimmiltaan vastaansanomisen sävy, mutta sen tarkka merkitys riippuu tekstiyhteydestä. Joskus se ilmaisee vihamielisyyttä ja torjuntaa (Mt 8:29; Mr 1:24; 5:7; Lu 4:34; 8:28), mutta tässä se vaikuttaa lempeältä vastalauseelta. (Ks. 2Sa 16:9, 10 ja 1Ku 17:18, alav., joissa on esimerkkejä tämän idiomin pehmeämpisävyisestä käytöstä Raamatun heprealaisissa kirjoituksissa.) Jeesuksen seuraavat sanat osoittavat, miksi hän ei toiminut heti: Minun hetkeni ei ole vielä tullut. Jakeessa 5 kuvaillun Marian reaktion perusteella Jeesuksen vastauksesta on kuitenkin täytynyt heijastua se, ettei hän ollut haluton auttamaan.

vanginvartijoille: Vastineella ”vanginvartija” käännetyn kreikan sanan basanistḗs perusmerkitys on ’piinaaja’ todennäköisesti siksi, että vanginvartijat kiduttivat usein vankeja julmasti. Se alkoi kuitenkin tarkoittaa vanginvartijoita yleensä ilmeisesti siksi, että vankeutta pidettiin piinana, liittyipä siihen kidutusta tai ei. (Ks. Mt 8:29, tutkimisviite.)

Mitä sinä minusta haluat: Tai ”Mitä yhteistä minulla ja sinulla on”. Tämän retorisen kysymyksen kirjaimellinen käännös kuuluu: ”Mitä minulle ja sinulle?” Tätä seemiläistä idiomia käytetään Raamatun heprealaisissa kirjoituksissa (Jos 22:24; Tu 11:12, alav.; 2Sa 16:10; 19:22; 1Ku 17:18; 2Ku 3:13; 2Ai 35:21; Ho 14:8) ja vastaavaa kreikkalaista sanontaa Kreikkalaisissa kirjoituksissa (Mt 8:29; Mr 1:24; 5:7; Lu 4:34; 8:28; Joh 2:4). Ilmauksen tarkka merkitys riippuu tekstiyhteydestä. Tässä jakeessa (Mr 5:7) idiomi ilmaisee vihamielisyyttä ja torjuntaa, ja se on käännetty myös seuraavasti: ”Älä häiritse minua!” tai ”Jätä minut rauhaan!” Toisissa tekstiyhteyksissä se ilmaisee, että puhuja katsoo asiaa eri näkökulmasta tai ei halua toimia ehdotetulla tavalla, mutta siihen ei liity halveksuntaa, ylimielisyyttä eikä vihamielisyyttä. (Ks. Joh 2:4, tutkimisviite.)

piinaa minua: Kreikan verbin kanssa samaan sanueeseen kuuluva substantiivi on käännetty ”vanginvartijoiksi” Mt 18:34:ssä (ks. tutkimisviite), joten tässä tekstiyhteydessä ”piinaaminen” näyttää tarkoittavan sulkemista tai eristämistä ”syvyyteen”, joka mainitaan rinnakkaiskertomuksessa Lu 8:31:ssä.

legioonaa: Rooman armeijan perusyksikkö. Ensimmäisellä vuosisadalla yhdessä legioonassa oli yleensä noin 6 000 sotilasta. Tässä ”12 legioonaa” tarkoittaa nähtävästi tarkemmin määrittelemätöntä valtavaa joukkoa. Jeesus osoittaa, että jos hän vain pyytäisi, hänen Isänsä lähettäisi paljon enemmän enkeleitä kuin hänen suojelemisekseen tarvittaisiin.

Legioona: Tämä ei todennäköisesti ollut miehen oikea nimi, vaan se osoitti, että hän oli monien demonien riivaama. Mahdollisesti näiden demonien johtaja pakotti miehen sanomaan, että hänen nimensä oli Legioona. Ensimmäisellä vuosisadalla Rooman legioonassa oli yleensä noin 6 000 miestä, mikä voi osoittaa, että miehessä oli lukuisia demoneja. (Ks. Mt 26:53, tutkimisviite.)

sikalauma: Siat olivat Mooseksen lain mukaan epäpuhtaita (3Mo 11:7). Sianlihalle oli kuitenkin kysyntää, koska Dekapoliin alueella asui paljon ei-juutalaisia ja se oli kreikkalaisten ja roomalaisten suurta herkkua. Kertomuksessa ei sanota, olivatko ”paimenet” juutalaisia, jotka toimivat vastoin lakia (Mr 5:14).

kerro heille: Tavallisesti Jeesus kielsi puhumasta ihmeistään (Mr 1:44; 3:12; 7:36), mutta nyt hän kehotti miestä kertomaan tapahtuneesta sukulaisilleen. Syynä oli ehkä se, että Jeesusta pyydettiin poistumaan alueelta eikä hän pystyisi todistamaan siellä itse. Miehen kertomus olisi myös vastapainona kielteisille puheille, joihin sikojen menetys saattaisi antaa aihetta.

kaikki, mitä Jehova on tehnyt sinulle: Puhuessaan parantamalleen miehelle Jeesus ei ota ihmeestä kunniaa itselleen vaan antaa sen taivaalliselle Isälleen. Tätä päätelmää tukee se, että kertoessaan samasta tapauksesta Luukas käyttää kreikan sanaa Theós (’Jumala’) (Lu 8:39). Useimmissa kreikkalaisissa käsikirjoituksissa on tässä Mr 5:19:ssä sana ”Herra” ja sen edessä määräinen artikkeli (ho Kýrios), mutta on hyviä perusteita päätellä, että alun perin jakeessa oli Jumalan nimi, joka myöhemmin korvattiin arvonimellä Herra. Siksi päätekstissä käytetään nimeä Jehova. (Ks. liite C1; liite C3, johdanto; liite C3, Mr 5:19.)

Dekapoliissa: Tai ”Kymmenen kaupungin alueella”. (Ks. sanasto ja liite B10.)

eräs korkea-arvoinen mies: Kreik. árkhōn. Markuksen ja Luukkaan rinnakkaiskertomuksissa mainitaan tämän ”korkea-arvoisen miehen” nimi Jairos ja häntä sanotaan synagogan esimieheksi (Mr 5:22; Lu 8:41).

synagogan esimiehistä: Kreikan sana arkhisynágōgos merkitsee kirjaimellisesti ’synagogan johtajaa’. (Ks. Mt 9:18, tutkimisviite.)

hyvin sairas: Tai ”kuolemaisillaan”, ts. kuolemansairas.

verenvuodosta: Tarkoittaa todennäköisesti jatkuvaa kuukautisvuotoa. Mooseksen lain mukaan tällainen vuoto teki tästä naisesta palvontamenojen kannalta epäpuhtaan. Siksi hän ei olisi saanut koskettaa toisia. (3Mo 15:19–27.)

verenvuotoa: Ks. Mt 9:20, tutkimisviite.

tuskallisesta sairaudestaan: Kirjaim. ”ruoskimisestaan”. (Ks. Mr 5:34, tutkimisviite.)

tuskallisesta sairaudestasi: Kirjaim. ”ruoskimisestasi”. Kirjaimellinen merkitys viittaa sellaiseen ruoskimiseen, jota käytettiin usein kidutuskeinona (Ap 22:24; Hpr 11:36). Tässä sanaa käytetään kuvaannollisesti, ja se kuvailee riipaisevasti naisen sairauden aiheuttamia kärsimyksiä.

Tytär: Ainoa Raamatussa mainittu tapaus, jossa Jeesus puhutteli naista ”tyttäreksi”. Syynä oli ehkä se, että tilanne oli arkaluontoinen ja tuo nainen tuli hänen luokseen ”vapisten” (Mr 5:33; Lu 8:47). Tämä puhuttelusana ei kerro mitään naisen iästä. Käyttämällä sitä Jeesus ilmaisi lämpöä ja välittämistä.

Mene rauhassa: Tätä idiomaattista ilmausta käytetään usein sekä Raamatun kreikkalaisissa että heprealaisissa kirjoituksissa, ja se merkitsee ’käyköön sinulle hyvin’ (Lu 7:50; 8:48; Ja 2:16; vrt. 1Sa 1:17; 20:42; 25:35; 29:7; 2Sa 15:9; 2Ku 5:19). Usein ”rauhaksi” käännetty heprean sana (šalṓm) on merkitykseltään laaja. Se tarkoittaa sitä, ettei ole sotaa eikä levottomuuksia (Tu 4:17; 1Sa 7:14; Sr 3:8), ja lisäksi se voi välittää ajatuksen terveydestä, turvallisuudesta (1Sa 25:6, alav.; 2Ai 15:5, alav.; Job 5:24, alav.), hyvinvoinnista (Est 10:3, alav.) ja ystävyydestä (Ps 41:9). Kreikkalaisissa kirjoituksissa ”rauhaa” vastaava kreikan sana (eirḗnē) on merkitykseltään yhtä laaja kuin heprean sana: konfliktien puuttumisen lisäksi se välittää ajatuksen hyvinvoinnista, pelastuksesta ja sopusoinnusta.

tuskallisesta sairaudestasi: Kirjaim. ”ruoskimisestasi”. Kirjaimellinen merkitys viittaa sellaiseen ruoskimiseen, jota käytettiin usein kidutuskeinona (Ap 22:24; Hpr 11:36). Tässä sanaa käytetään kuvaannollisesti, ja se kuvailee riipaisevasti naisen sairauden aiheuttamia kärsimyksiä.

Usko vain: Kreikan verbimuoto voi viitata jatkuvaan toimintaan. Jairos oli jo ilmaissut uskoa, kun hän oli tullut Jeesuksen luo (Mr 5:22–24), ja nyt kun hänen tyttärensä oli kuollut, häntä kehotettiin pitämään edelleen kiinni uskostaan.

ei ole kuollut vaan nukkuu: Kuolemaa verrataan Raamatussa usein uneen (Ps 13:3; Joh 11:11–14; Ap 7:60; 1Ko 7:39; 15:51; 1Te 4:13). Jeesus aikoi herättää tytön takaisin eloon. Hän sanoi nämä sanat ehkä osoittaakseen, että aivan niin kuin ihmiset voidaan herättää syvästä unesta, heidät voidaan herättää kuolleista. Jeesuksen voima herättää tyttö kuolleista tuli hänen Isältään, ”joka tekee kuolleet eläviksi ja kutsuu sitä, mitä ei ole, ikään kuin se olisi” (Ro 4:17).

Effata: Tämä kreikkaan translitteroitu sana tulee joidenkin mielestä heprean sananjuuresta, joka on Jes 35:5:ssä käännetty sanalla ”aukenevat”. Kun Jeesus käytti tätä sanaa, sen on täytynyt tehdä lähtemätön vaikutus silminnäkijään, mahdollisesti Pietariin, joka ehkä toisti sen sanatarkasti Markukselle. Se on ilmauksen ”Talita kuum” (Mr 5:41) tavoin niitä harvoja Jeesuksen sanoja, joita siteerataan sanatarkasti.

Talita kuum: Myös Matteus ja Luukas kertovat siitä, miten Jairoksen tytär herätettiin kuolleista (Mt 9:23–26; Lu 8:49–56), mutta vain Markus sisällyttää kertomukseensa nämä Jeesuksen sanat ja kääntää ne. Tämä seemiläinen ilmaus on joissain kreikkalaisissa käsikirjoituksissa muodossa Talita kuum ja toisissa Talita kuumi. Joidenkin tutkijoiden mukaan nämä sanat ovat arameaa, mutta joidenkin muiden mielestä ne voivat olla joko hepreaa tai arameaa. (Ks. Mr 7:34, tutkimisviite.)

suunnattoman iloisia: Tai ”valtavan hämmästyneitä”. Kreikan sana ékstasis (sanoista ek ’pois’ ja stásis ’seisominen’) viittaa siihen, että hämmästys, ihmetys tai näky Jumalalta sysää ihmisen pois normaalista mielentilasta. Tämä kreikan sana on käännetty sanoilla ”voimakkaan tunnekuohun vallassa” Mr 16:8:ssa ja ”aivan haltioissaan” Lu 5:26:ssa. Apostolien teoissa se yhdistetään Jumalan toimintaan ja se on käännetty sanalla ”hurmos” Ap 10:10; 11:5; 22:17:ssä. (Ks. Ap 10:10, tutkimisviite.)

hurmoksiin: Kreikan sana ékstasis (sanoista ek ’pois’ ja stásis ’seisominen’) viittaa siihen, että hämmästys, ihmetys tai näky Jumalalta sysää ihmisen pois normaalista mielentilasta. Tämä kreikan sana on käännetty sanoilla ”suunnattoman iloisia” (Mr 5:42), ”aivan haltioissaan” (Lu 5:26) ja ”voimakkaan tunnekuohun vallassa” (Mr 16:8). Apostolien teoissa se yhdistetään Jumalan toimintaan. Joskus pyhä henki ilmeisesti sai ihmisen näkemään mielessään Jumalan tarkoitukseen liittyvän näyn tai kuvan, kun hän oli hyvin keskittynyt johonkin asiaan tai oli jonkinlaisessa unitilassa. Ollessaan hurmoksissa ihminen ei ollut tietoinen fyysisestä ympäristöstään, joten hän pystyi ottamaan näyn vastaan. (Ks. Ap 22:17, tutkimisviite.)