Markus 8:1–38
Alaviitteet
Tutkimisviitteet
tunsi sääliä: Tässä käytetty kreikan verbi splankhnízomai kuuluu samaan sanueeseen kuin ’sisälmyksiä’ merkitsevä sana (splánkhna), ja se viittaa voimakkaaseen tunteeseen syvällä sisimmässä. Se on voimakkaimpia myötätuntoa kuvailevia kreikan sanoja.
tunnen sääliä: Tai ”tunnen myötätuntoa”. (Ks. Mt 9:36, tutkimisviite.)
suurta korillista: Tai ”säilytyskorillista”. Tässä käytetty kreikan sana sfyrís tarkoittaa nähtävästi suurempaa koria kuin ne korit, joita käytettiin aiemmin, kun Jeesus ruokki noin 5 000 miestä (ks. Mr 6:43, tutkimisviite). Samaa kreikan sanaa käytetään siitä ”korista”, jossa Paavali laskettiin Damaskoksessa alas muurin aukosta. (Ks. Ap 9:25, tutkimisviite.)
korillista: Nämä korit olivat ehkä pieniä punottuja koreja, joissa oli kantonaru. Niiden tilavuus oli arviolta 7,5 l. (Ks. Mr 8:19, 20, tutkimisviitteet.)
korissa: Luukas käyttää tässä kreikan sanaa sfyrís, joka tarkoittaa suurta koria. Matteus ja Markus käyttävät evankeliumeissaan samaa sanaa niistä seitsemästä korista, joihin kerättiin tähteet Jeesuksen ruokittua 4 000 miestä. (Ks. Mt 15:37, tutkimisviite.) Kun apostoli Paavali kertoi Korintin kristityille paostaan Damaskoksesta, hän käytti kreikan sanaa sargánē, joka tarkoittaa köydestä tehtyä tai oksista punottua koria, ”pajukoria”. Kumpaakin kreikan sanaa voidaan käyttää samantyyppisistä suurista koreista. (2Ko 11:32, 33, alav.)
noin 4 000 miestä: Ainoastaan Matteus mainitsee rinnakkaiskertomuksessaan (Mt 15:38) naiset ja lapset, kun hän kertoo tästä ihmeestä. Ruokaa sai ihmeen avulla mahdollisesti yli 12 000 henkeä.
Magadanin: Galileanjärven ympäristössä ei nykyään ole Magadan-nimistä paikkaa, mutta jotkut tutkijat samastavat sen Magdalaan. Sen katsotaan olevan Khirbet Majdal (Migdal), joka sijaitsee noin 6 km Tiberiaasta pohjoisluoteeseen. Rinnakkaiskertomuksessa (Mr 8:10) tuota seutua kutsutaan Dalmanutaksi. (Ks. liite B10.)
Dalmanutan: Tätä nimeä ei mainita muualla Raamatussa eikä ei-raamatullisissa lähteissä, mutta se on säilynyt Markuksen evankeliumissa. Alueen tarkkaa sijaintia ei tiedetä varmasti, mutta se näyttää olleen Galileanjärven länsirannan tuntumassa, sillä Matteuksen rinnakkaiskertomuksessa sitä sanotaan Magadaniksi (ks. Mt 15:39, tutkimisviite). Dalmanuta on voinut olla Magadanin toinen nimi.
huokaisi syvään: Markus kuvaili usein Jeesuksen tunteita ja reaktioita (Mr 3:5; 7:34; 9:36; 10:13–16, 21). Tässä hän käyttää verbiä, jota ei ole muualla Raamatun kreikkalaisissa kirjoituksissa. Se on merkitykseltään vahvempi muoto samaan sanueeseen kuuluvasta verbistä, jota käytetään Mr 7:34:ssä (ks. tutkimisviite), ja kuvaa voimakasta tunnereaktiota. Tämä syvä huokaus kertoi ehkä siitä, miten turhautunut Jeesus oli, kun fariseukset vaativat merkkiä ja samalla sivuuttivat itsepäisesti näkemänsä selvät voimannäytteet.
huokaisi syvään: Markus kuvailee usein Jeesuksen tunteita, joista hänelle kertoi ehkä Pietari, syvästi tunteva mies (ks. ”Johdanto Markuksen evankeliumiin”). Tässä käytetty verbi voi välittää ajatuksen huokaamisesta, johon liittyy äänetön rukous, ja se heijastaa Jeesuksen myötätuntoa miestä kohtaan tai jopa tuskaa, jota kaikkien ihmisten kärsimys herätti hänessä. Samaan sanueeseen kuuluva verbi Ro 8:22:ssa kuvailee, miten koko luomakunta ”huokailee”.
hapatetta: Tai ”hiivaa”. ”Hapate” kuvaa Raamatussa usein turmeltuneisuutta ja syntiä. Tässä se tarkoittaa turmeltunutta opetusta ja vahingollista vaikutusta. (Mt 16:6, 11, 12; 1Ko 5:6–8.) Sana toistetaan tässä jakeessa ilmeisesti siksi, että fariseusten ”hapate” oli erilaista kuin Herodeksen ja hänen puoluelaistensa, herodilaisten, ”hapate”. Herodilaiset olivat enemmän poliittinen kuin uskonnollinen ryhmä. Yksi esimerkki heidän kansallismielisestä ”hapatteestaan” oli veronmaksua koskeva kysymys, jonka he esittivät fariseusten kanssa yrittäessään saada Jeesuksen ansaan (Mr 12:13–15).
Herodeksen: Joissain vanhoissa käsikirjoituksissa lukee ”herodilaisten”. (Ks. sanasto, ”Herodeksen puoluelaiset”.)
korillista: Nämä korit olivat ehkä pieniä punottuja koreja, joissa oli kantonaru. Niiden tilavuus oli arviolta 7,5 l. (Ks. Mr 8:19, 20, tutkimisviitteet.)
suurta korillista: Tai ”säilytyskorillista”. Tässä käytetty kreikan sana sfyrís tarkoittaa nähtävästi suurempaa koria kuin ne korit, joita käytettiin aiemmin, kun Jeesus ruokki noin 5 000 miestä (ks. Mr 6:43, tutkimisviite). Samaa kreikan sanaa käytetään siitä ”korista”, jossa Paavali laskettiin Damaskoksessa alas muurin aukosta. (Ks. Ap 9:25, tutkimisviite.)
suurta korillista: Tai ”säilytyskorillista”. (Ks. Mr 8:8, 19, tutkimisviitteet.)
korillista: Kun Raamattu kertoo niistä kahdesta tilanteesta, joissa Jeesus ruokki ihmeen avulla ihmisjoukkoja (ks. Mr 6:43; 8:8, 20; tutkimisviitteet; rinnakkaiskertomukset Mt 14:20; 15:37; 16:9, 10:ssä), se tekee johdonmukaisesti eron niiden korien välillä, joihin tähteet kerättiin. Kun hän ruokki 5 000 miestä, käytetään kreikan sanaa kófinos (käännetty ”korilliseksi”), ja kun hän ruokki 4 000 miestä, käytetään sanaa sfyrís (käännetty ”suureksi korilliseksi”). Tämä osoittaa, että kirjoittajat olivat paikalla itse tai he saivat tiedot luotettavilta silminnäkijöiltä.
suurta korillista: Tai ”säilytyskorillista”. Tässä käytetty kreikan sana sfyrís tarkoittaa nähtävästi suurempaa koria kuin ne korit, joita käytettiin aiemmin, kun Jeesus ruokki noin 5 000 miestä (ks. Mr 6:43, tutkimisviite). Samaa kreikan sanaa käytetään siitä ”korista”, jossa Paavali laskettiin Damaskoksessa alas muurin aukosta. (Ks. Ap 9:25, tutkimisviite.)
korillista: Kun Raamattu kertoo niistä kahdesta tilanteesta, joissa Jeesus ruokki ihmeen avulla ihmisjoukkoja (ks. Mr 6:43; 8:8, 20; tutkimisviitteet; rinnakkaiskertomukset Mt 14:20; 15:37; 16:9, 10:ssä), se tekee johdonmukaisesti eron niiden korien välillä, joihin tähteet kerättiin. Kun hän ruokki 5 000 miestä, käytetään kreikan sanaa kófinos (käännetty ”korilliseksi”), ja kun hän ruokki 4 000 miestä, käytetään sanaa sfyrís (käännetty ”suureksi korilliseksi”). Tämä osoittaa, että kirjoittajat olivat paikalla itse tai he saivat tiedot luotettavilta silminnäkijöiltä.
suurta korillista: Tai ”säilytyskorillista”. (Ks. Mr 8:8, 19, tutkimisviitteet.)
sokea mies: Markus on ainoa evankeliumin kirjoittaja, joka kertoo, että Jeesus paransi tämän sokean miehen (Mr 8:22–26).
Filippoksen Kesarean: Ks. Mt 16:13, tutkimisviite.
Filippoksen Kesarean: Kaupunki sijaitsi Jordanin alkulähteillä Hermoninvuoren lounaisrinteen juurella noin 40 km Galileanjärveltä pohjoiseen. Se oli 350 m merenpinnan yläpuolella. Tetrarkki Filippos, Herodes Suuren poika, nimesi sen Kesareaksi Rooman keisarin kunniaksi. Erotukseksi samannimisestä satamakaupungista sitä kutsuttiin Filippoksen Kesareaksi. (Ks. liite B10.)
Johannes Kastajan: Ks. Mt 3:1; Mr 1:4; tutkimisviitteet.
Elian: Ks. Mt 11:14, tutkimisviite.
Elia: Heprealainen nimi merkitsee ’Jumalani on Jehova’.
Kastaja: Tai ”Upottaja”. Kreikassa on tässä ja Mr 6:14, 24:ssä verbin baptízō partisiippimuoto, joka voitaisiin kääntää myös vastineella ”kastava”. Mr 6:25; 8:28:ssa sekä Matteuksen ja Luukkaan evankeliumeissa käytetään substantiivia baptistḗs ’kastaja’. Verbin partisiippimuotoa ja substantiivia käytetään kreikkalaisessa alkutekstissä synonyymisesti Mr 6:24, 25:ssä. (Ks. Mt 3:1, tutkimisviite.)
Kastaja: Tai ”Upottaja”. Tämä oli ilmeisesti eräänlainen lisänimi, joka osoitti, että Johannekselle oli tunnusomaista kastaa ihmisiä upottamalla heidät hetkeksi veteen. Juutalainen historioitsija Flavius Josefus mainitsi kirjoituksissaan ”Johanneksen, joka oli lisänimeltään Kastaja”.
Johannes: Suomalainen vastine heprealaiselle nimelle Jehohanan eli Johanan, jonka merkitys on ’Jehova on osoittanut myötätuntoa’, ’Jehova on ollut armollinen’.
Kristus: Ks. Mt 16:16, tutkimisviite.
Kristus: Pietari tunnistaa Jeesuksen ”Kristukseksi” (kreik. ho Khristós). Tämä arvonimi vastaa arvonimeä ”Messias” (hepr. mašíaḥ), ja molemmat merkitsevät ’voideltua’. Kreikassa arvonimen ”Kristus” edessä on tässä määräinen artikkeli, mikä ilmeisesti korostaa Jeesuksen asemaa Messiaana. (Ks. Mt 1:1; 2:4; tutkimisviitteet.)
ylipapit: Kun kreikan sana on yksikössä, se käännetään ”ylimmäiseksi papiksi” ja se tarkoittaa kansan pääasiallista edustajaa Jumalan edessä. Tässä sana on monikossa ja se tarkoittaa papiston huomattavimpia miehiä, joihin kuuluivat entiset ylimmäiset papit ja mahdollisesti 24 pappisosaston päämiehet.
Ihmisen Pojalla: Tämä ilmaus esiintyy evankeliumeissa noin 80 kertaa. Jeesus käytti sitä itsestään ilmeisesti korostaakseen sitä, että hän oli todella ihminen, syntynyt naisesta, ja että hän vastasi täysin Aadamia. Hänellä oli voimaa lunastaa ihmiskunta synnistä ja kuolemasta. (Ro 5:12, 14, 15.) Tämä ilmaus osoittaa myös, että Jeesus oli Messias eli Kristus (Da 7:13, 14). (Ks. sanasto.)
vanhinten: Kirjaim. ”vanhempien miesten”. Kreikan sana presbýteros tarkoittaa Raamatussa ensisijaisesti niitä, joilla on valtaa ja vastuuta yhteisön tai kansan keskuudessa. Vaikka se viittaa joskus kirjaimelliseen ikään (esim. Lu 15:25; Ap 2:17:ssä), sitä ei käytetä pelkästään iäkkäistä. Tässä se tarkoittaa juutalaisen kansan johtajia, jotka mainitaan usein ylipappien ja kirjanoppineiden kanssa. Sanhedrin koostui näihin kolmeen ryhmään kuuluvista miehistä. (Mt 21:23; 26:3, 47, 57; 27:1, 41; 28:12; ks. sanasto.)
kirjanoppineet: Tai ”lainoppineet”. Tätä sanaa käytettiin Jeesuksen aikana Mooseksen lain asiantuntijoista ja opettajista.
Ihmisen Pojan: Ks. Mt 8:20, tutkimisviite.
vanhinten: Kirjaim. ”vanhempien miesten”. Kreikan sana presbýteros tarkoittaa Raamatussa ensisijaisesti niitä, joilla on valtaa ja vastuuta yhteisön tai kansan keskuudessa. Vaikka se viittaa joskus kirjaimelliseen ikään (esim. Lu 15:25; Ap 2:17:ssä), sitä ei käytetä pelkästään iäkkäistä. Tässä se tarkoittaa juutalaisen kansan johtajia, jotka mainitaan usein ylipappien ja kirjanoppineiden kanssa. Sanhedrin koostui näihin kolmeen ryhmään kuuluvista miehistä. (Mr 11:27; 14:43, 53; 15:1; ks. Mt 16:21, tutkimisviite, ja sanasto.)
ylipappien: Ks. Mt 2:4, tutkimisviite, ja sanasto.
kirjanoppineiden: Ks. Mt 2:4, tutkimisviite, ja sanasto.
kompastuskivien: ”Kompastuskiveksi” käännetyn kreikan sanan skándalon ajatellaan tarkoittaneen alun perin ansaa; joidenkin mielestä se oli ansassa oleva keppi, johon syötti kiinnitettiin. Kun sanan merkitys laajeni, se alkoi tarkoittaa mitä tahansa estettä, johon saattoi kompastua tai kaatua. Kuvaannollisesti ”kompastuskivi” tarkoittaa tekoa tai tilannetta, joka saa ihmisen toimimaan väärin, kompastumaan tai kaatumaan moraalisesti tai lankeamaan syntiin. Mt 18:8, 9:ssä samaan sanueeseen kuuluva verbi skandalízō ’kompastuttaa’ voidaan kääntää ”saada joku tekemään syntiä” tai ”tulla jollekin ansaksi”.
Saatana: Jeesus ei tarkoittanut, että Pietari oli itse Paholainen vaan että hän oli vastustaja, jota heprean sana satán merkitsee. Jeesus saattoi viitata siihen, että Pietari oli antanut Saatanan vaikuttaa itseensä, koska hän reagoi näin tässä tilanteessa.
Väisty taakseni: Rinnakkaiskertomuksessa Mt 16:23:ssa Jeesus lisää: ”Sinä olet minulle kompastuskivi.” (Ks. Mt 18:7, tutkimisviite.) Jeesus nuhteli Pietaria voimakkain sanoin. Hän ei antanut minkään estää häntä tekemästä Isänsä tahtoa. Jeesuksen sanat ovat voineet muistuttaa Pietaria myös hänen oikeasta paikastaan: hänen tuli seurata ja tukea Herraansa.
Saatana: Ks. Mt 16:23, tutkimisviite.
kidutuspaalunsa: Tai ”teloituspaalunsa”. Klassisessa kreikassa sana staurós tarkoitti ensisijaisesti pystysuoraa paalua tai tolppaa. Joskus se kuvasi sitä kärsimystä, häpeää, kidutusta ja jopa kuolemaa, jonka ihminen joutui kohtaamaan siksi, että hän oli Jeesuksen seuraaja. (Ks. sanasto.)
tulla minun perässäni: Tai ”seurata minua”, kuten joissain vanhoissa käsikirjoituksissa lukee.
hänen täytyy kieltää itsensä: Tai ”hänen täytyy luopua kokonaan omistusoikeudesta itseensä”. Itsensä kieltäminen tarkoittaa sitä, että ihminen on valmis unohtamaan itsensä tai luovuttamaan Jumalalle oikeuden päättää elämästään. Kreikan ilmaus voidaan kääntää ”hänen täytyy sanoa ei itselleen”. Itsensä kieltämiseen voikin sisältyä se, että luopuu omista haluistaan ja tavoitteistaan tai tinkii omasta mukavuudestaan. (2Ko 5:14, 15.) Markus käyttää samaa kreikan verbiä kertoessaan, että Pietari kielsi Jeesuksen (Mr 14:30, 31, 72).
kidutuspaalunsa: Ks. Mt 16:24, tutkimisviite.
elämänsä: Tai ”sielunsa”. (Ks. sanasto, ”Sielu”.)
elämänsä: Tai ”sielunsa”. (Ks. sanasto, ”Sielu”.)
elämänsä: Tai ”sielunsa”. (Ks. sanasto, ”Sielu”.)
uskoton: Kirjaim. ”avionrikkoja”. Tarkoittaa uskottomuutta Jumalalle eli hengellistä aviorikosta. (Ks. Mr 8:38, tutkimisviite.)
uskoton: Kirjaim. ”avionrikkoja”. Tarkoittaa uskottomuutta Jumalalle eli hengellistä aviorikosta. (Ks. Mr 8:38, tutkimisviite.)
uskottoman: Kirjaim. ”avionrikkojan”. Kun ne, jotka ovat liittosuhteessa Jumalaan, ovat hänelle uskottomia, he syyllistyvät hengellisessä mielessä aviorikokseen. Syntyperäiset israelilaiset rikkoivat lakiliiton omaksumalla vääriä uskonnollisia tapoja, ja näin he syyllistyivät hengelliseen aviorikokseen. (Jer 3:8, 9; 5:7, 8; 9:2; 13:27; 23:10; Ho 7:4.) Samankaltaisista syistä Jeesus tuomitsi oman aikansa juutalaisen sukupolven avionrikkojaksi (ks. Mt 12:39; 16:4; tutkimisviitteet). Jos uudessa liitossa olevat kristityt saastuttavat itsensä nykyisen maailman kanssa, he syyllistyvät hengelliseen aviorikokseen. Samaa periaatetta voidaan soveltaa kaikkiin niihin, jotka ovat vihkiytyneet Jehovalle. (Ja 4:4.)
Media
Näissä kuvissa näkyvät molemmat puolet kuparikolikosta, joka lyötiin Jeesuksen palveluksen aikoihin. Sen laski liikkeelle Herodes Antipas, joka oli Galilean ja Perean tetrarkki eli paikallishallitsija. Jeesus oli todennäköisesti kulkemassa Herodeksen hallintoalueeseen kuuluvan Perean läpi matkallaan Jerusalemiin, kun fariseukset tulivat sanomaan hänelle, että Herodes halusi tappaa hänet. Vastauksessaan Jeesus käytti Herodeksesta nimitystä ”se kettu” (ks. Lu 13:32, tutkimisviite). Koska useimmat Herodeksen alamaisista olivat juutalaisia, hänen teettämissään kolikoissa oli sellaisia kuvia, jotka eivät loukanneet heitä, kuten palmunoksia (1) ja seppeleitä (2).