opetti – – saarnasi: Opettaminen on eri asia kuin saarnaaminen; siihen sisältyy enemmän kuin julistamiseen. Opettaja ohjaa, selittää, perustelee ja esittää todisteita. (Ks. Mt 3:1; 28:20; tutkimisviitteet.)

opettamaan ja saarnaamaan: Ks. Mt 4:23, tutkimisviite.

muihin kaupunkeihin: Tarkoittaa ilmeisesti tuon seudun (Galilean) juutalaisia kaupunkeja.

Kristuksen: Arvonimi juontuu kreikan sanasta Khristós, ja sitä vastaa arvonimi ”Messias” (hepr. mašíaḥ). Molemmat merkitsevät ’voideltua’. Raamatun aikoina hallitsijat asetettiin tehtäväänsä voitelemalla heidät öljyllä.

Kristuksen: Kreikassa arvonimen ”Kristus” edessä on tässä määräinen artikkeli, mikä ilmeisesti korostaa Jeesuksen asemaa Messiaana.

Kristuksen: Kreikassa arvonimen ”Kristus” (merk. ’voideltu’) edessä on tässä määräinen artikkeli. Tämä osoittaa, että Jeesus oli luvattu Messias, joka oli voideltu erikoistehtävään. (Ks. Mt 1:1; 2:4; tutkimisviitteet.)

se, jonka tulemista odotamme: Ts. Messias (Ps 118:26; Mt 3:11; 21:9; 23:39).

spitaalinen: Vaikeaa ihotautia sairastava. Raamatussa spitaali ei tarkoita pelkästään sairautta, joka tunnetaan nykyään leprana. Ihminen, jolla todettiin spitaali, joutui asumaan yhteisön ulkopuolella, kunnes hän parani. (3Mo 13:2, alav., 45, 46; ks. sanasto, ”Spitaali”.)

spitaaliset: Ks. Mt 8:2, tutkimisviite, ja sanasto, ”Spitaali”.

Minä vakuutan: Tässä käytetty kreikan sana amḗn on translitterointi heprean sanasta ʼamén, joka merkitsee ’olkoon niin’, ’varmasti’. Jeesus käytti usein tätä ilmausta ennen jotain toteamusta, lupausta tai ennustusta ja korosti näin sen ehdotonta luotettavuutta ja varmuutta. Joidenkin tutkijoiden mukaan Jeesuksen tapa käyttää tätä ilmausta on ainutlaatuinen pyhässä kirjallisuudessa. Johanneksen evankeliumissa Jeesus toistaa ilmauksen aina kaksi kertaa peräkkäin (amḗn amḗn), jolloin se on käännetty vastineella ”minä todella vakuutan”. (Ks. Joh 1:51, tutkimisviite.)

Kastaja: Tai ”Upottaja”. Tämä oli ilmeisesti eräänlainen lisänimi, joka osoitti, että Johannekselle oli tunnusomaista kastaa ihmisiä upottamalla heidät hetkeksi veteen. Juutalainen historioitsija Flavius Josefus mainitsi kirjoituksissaan ”Johanneksen, joka oli lisänimeltään Kastaja”.

Minä vakuutan: Ks. Mt 5:18, tutkimisviite.

Kastaja: Tai ”Upottaja”. (Ks. Mt 3:1, tutkimisviite.)

se päämäärä, johon ihmiset hellittämättä pyrkivät – – ne, jotka siihen hellittämättä pyrkivät: Tässä käytetyt kaksi kreikan sanaa (verbi ja substantiivi), jotka kuuluvat samaan sanueeseen ja jotka on käännetty vastineella ”hellittämättä pyrkivät”, välittävät ajatuksen määrätietoisesta toiminnasta tai ponnistelusta. Jotkut raamatunkääntäjät ovat ajatelleet, että näillä kreikan sanoilla on kielteinen merkitys (käyttää väkivaltaa tai joutua väkivallan kohteeksi). Kun otetaan huomioon tekstiyhteys ja Lu 16:16 (Mt 11:12:n lisäksi ainoa raamatunkohta, jossa sama kreikan verbi esiintyy), on kuitenkin järkevää päätellä, että näillä sanoilla on myönteinen merkitys ’tavoitella innokkaasti’, ’tavoitella kiihkeästi’. Niillä kuvataan ilmeisesti sellaisten ihmisten määrätietoista toimintaa tai ponnistelua, jotka ottivat vastaan Johannes Kastajan sanoman ja joilla oli siksi mahdollisuus tulla valtakunnan jäseniksi.

Lakia tai Profeettoja: ”Laki” tarkoittaa viittä Mooseksen kirjaa ja ”Profeetat” Raamatun heprealaisten kirjoitusten profeettakirjoja. Kun ne mainitaan yhdessä, ne voivat kuitenkin tarkoittaa kaikkia Heprealaisia kirjoituksia (Mt 7:12; 22:40; Lu 16:16).

Profeetat ja Laki: Ilmauksen ”Laki ja Profeetat” sanat ovat vain tässä kohdassa päinvastaisessa järjestyksessä (Mt 5:17; 7:12; 22:40; Lu 16:16). Yleismerkitys pysyy ilmeisesti samana (ks. Mt 5:17, tutkimisviite), mutta tässä painotetaan nähtävästi enemmän Raamatun profeetallista puolta. Jopa Lain sanotaan profetoineen, mikä korostaa sen profeetallista luonnetta.

Elia: Heprealainen nimi merkitsee ’Jumalani on Jehova’.

ette surreet: Tai ”ette lyöneet itseänne surusta”. Lyömällä toistuvasti käsillä omaan rintaan ilmaistiin poikkeuksellisen syvää surua tai syyllisyyttä ja katumusta (Jes 32:12; Na 2:7; Lu 23:48).

ei syö eikä juo: Viittaa ilmeisesti Johanneksen kieltäymykselliseen elämään, johon kuuluivat muun muassa paastoaminen sekä alkoholista pidättyminen nasiireja koskevan vaatimuksen mukaisesti (4Mo 6:2–4; Mt 9:14, 15; Lu 1:15; 7:33).

Ihmisen Pojalla: Tämä ilmaus esiintyy evankeliumeissa noin 80 kertaa. Jeesus käytti sitä itsestään ilmeisesti korostaakseen sitä, että hän oli todella ihminen, syntynyt naisesta, ja että hän vastasi täysin Aadamia. Hänellä oli voimaa lunastaa ihmiskunta synnistä ja kuolemasta. (Ro 5:12, 14, 15.) Tämä ilmaus osoittaa myös, että Jeesus oli Messias eli Kristus (Da 7:13, 14). (Ks. sanasto.)

veronkantajatkin: Monet juutalaiset keräsivät veroja roomalaisille vallanpitäjille. Näitä juutalaisia vihattiin, koska he tekivät yhteistyötä vihatun vieraan vallan kanssa ja lisäksi perivät enemmän veroa kuin oli säädetty. Muut juutalaiset tavallisesti karttoivat veronkantajia ja niputtivat heidät yhteen syntisten ja prostituoitujen kanssa (Mt 11:19; 21:32).

viisaus ilmenee kaikesta siitä, mitä se saa aikaan: Tai ”viisauden todistavat vanhurskaaksi kaikki sen lapset”. Tässä viisaus personoidaan ja sen kuvaillaan saavan jotain aikaan eli sillä on ikään kuin lapsia. Matteuksen rinnakkaiskertomuksessa viisaudella sanotaan olevan ”tekoja” (Mt 11:19, tutkimisviite). Viisauden lapset eli teot – se mitä Johannes Kastaja ja Jeesus saivat aikaan – todistavat heitä vastaan esitetyt syytökset vääriksi. Jeesus todellisuudessa sanoo: ”Katsokaa oikeaa toimintaamme ja käytöstämme, niin huomaatte, että syytökset eivät pidä paikkaansa.” (Ks. sanasto, ”Vanhurskaus”.)

Ihmisen Poika: Ks. Mt 8:20, tutkimisviite.

Katsokaa: Kreikan sana idū́, joka on tässä käännetty vastineella ”katsokaa”, kohdistaa usein huomion siihen, mitä sanotaan seuraavaksi, jotta lukija kuvittelisi tilanteen mielessään tai huomaisi jonkin yksityiskohdan. Sitä käytetään myös, kun halutaan korostaa jotain tai esitellä jokin uusi tai yllättävä asia. Katsoa-verbin lisäksi se on käännetty tekstiyhteyden mukaan joillain muillakin vastineilla (esim. ”silloin” ja ”yhtäkkiä”) tai jätetty joskus kääntämättä. Raamatun kreikkalaisissa kirjoituksissa tuo kreikan sana esiintyy eniten Matteuksen ja Luukkaan evankeliumeissa sekä Ilmestyskirjassa. Heprealaisissa kirjoituksissa käytetään usein vastaavaa heprean ilmausta.

veronkantajien: Ks. Mt 5:46, tutkimisviite.

viisaus ilmenee siitä, mitä se saa aikaan: Tai ”viisauden todistavat vanhurskaaksi sen teot”. Tässä viisaus personoidaan ja sen kuvaillaan saavan jotain aikaan eli sillä on tekoja. Luukkaan rinnakkaiskertomuksessa viisaudella sanotaan olevan ”lapsia” (Lu 7:35, tutkimisviite). Viisauden lapset eli teot – se mitä Johannes Kastaja ja Jeesus saivat aikaan – todistavat heitä vastaan esitetyt syytökset vääriksi. Jeesus todellisuudessa sanoo: ”Katsokaa oikeaa toimintaamme ja käytöstämme, niin huomaatte, että syytökset eivät pidä paikkaansa.” (Ks. sanasto, ”Vanhurskaus”.)

Kapernaum: Ks. Mt 4:13, tutkimisviite.

taivaaseen: Sanaa käytetään tässä kuvaannollisesti hyvin arvostetusta asemasta.

hautaan: Tai ”haadekseen”, ts. ihmiskunnan kuvaannolliseen hautaan. (Ks. sanasto.) Tässä sanaa käytetään kuvaannollisesti alennustilasta, johon Kapernaum joutuisi.

Kapernaumiin: Heprealainen nimi merkitsee ’Nahumin kylää’ tai ’lohduttamisen kylää’ (Na 1:1, alav.). Kaupunki sijaitsi Galileanjärven luoteisrannalla. Sillä oli merkittävä osa Jeesuksen maanpäällisessä palveluksessa, ja sitä sanotaan Mt 9:1:ssä hänen ”omaksi kaupungikseen”.

helpompaa: Jeesus käytti tässä ilmeisesti eräänlaista hyperbolaa, jota ei ollut tarkoitus ymmärtää kirjaimellisesti (vrt. muihin havainnollisiin hyperboliin, joita Jeesus käytti esim. Mt 5:18; Lu 16:17; 21:33:ssa). Sanoessaan, että ”Sodomalla on sinä päivänä [ts. tuomiopäivänä] helpompaa” (Mt 10:15; 11:22, 24; Lu 10:14), Jeesus ei tarkoittanut, että Sodoman asukkaiden täytyisi nähdä tuo päivä (vrt. Ju 7). Hän saattoi vain korostaa sitä, miten välinpitämättömiä ja tuomittavia useimmat ihmiset olivat esimerkiksi Korasinissa, Betsaidassa ja Kapernaumissa (Lu 10:13–15). Muinaisen Sodoman kohtalosta oli tullut sanonta, jota käytettiin usein Jumalan vihan ja tuomion yhteydessä (5Mo 29:23; Jes 1:9; Va 4:6).

sinulle: Kirjaim. ”teille”. Kreikassa pronomini on monikossa, ja se viittaa Kapernaumin asukkaisiin.

on – – helpompaa: Ks. Lu 10:12, tutkimisviite.

sinulla: Kreikassa pronomini on yksikössä, ja se viittaa ilmeisesti Kapernaumin kaupunkiin.

lapsille: Tai ”lapsen kaltaisille”, ts. nöyrille, opinhaluisille ihmisille.

kuormitettuja: Ne joita Jeesus kutsui luokseen, olivat huolten ja raskaan työn kuormittamia. Jehovan palvonnasta oli tullut heille raskasta, koska Mooseksen lakiin oli lisätty ihmisten perinteitä (Mt 23:4). Jopa virkistäväksi tarkoitetusta sapatista oli tullut taakka (2Mo 23:12; Mr 2:23–28; Lu 6:1–11).

minä annan teille uutta voimaa: Tai ”minä virkistän teitä”. Ilmauksella ”antaa uutta voimaa” käännetty kreikan verbi voi tarkoittaa sekä lepäämistä (Mt 26:45; Mr 6:31) että helpotuksen saamista raskaaseen työhön, mikä auttaa palautumaan ja keräämään voimia. Tekstiyhteydestä käy ilmi, että Jeesuksen ”ikeen” ottaminen (Mt 11:29) merkitsisi lepäämisen sijasta palvelemista. Jeesuksen sanat välittävät siis ajatuksen siitä, että hän antaa uupuneille uutta energiaa, niin että he haluavat ottaa hänen ikeensä, joka on kevyt ja miellyttävä.

lempeät: Lempeät ihmiset haluavat alistua Jumalan tahtoon ja opastukseen eivätkä yritä hallita toisia. ”Lempeää” vastaava kreikan sana ei merkitse pelkuruutta eikä heikkoutta. Septuagintassa samaa kreikan sanaa käytetään vastineena heprean sanalle, joka voidaan kääntää ”nöyräksi” tai ”sävyisäksi”. Sitä käytetään Mooseksesta (4Mo 12:3), opinhaluisista ihmisistä (Ps 25:9), Messiaasta (Sak 9:9; Mt 21:5) ja niistä, jotka saavat omakseen maan (Ps 37:11). Jeesus kuvaili itseään ”lempeäksi” eli nöyräksi (Mt 11:29).

Ottakaa minun ikeeni harteillenne: Jeesus käytti sanaa ”ies” kuvaannollisesti valtaan ja ohjaukseen alistumisesta. Jos hänellä oli mielessään kaksoisies, jonka Jumala oli asettanut hänen harteilleen, hän pyysi opetuslapsiaan tulemaan tuon ikeen alle hänen kanssaan, ja hän auttaisi heitä kantamaan sitä. Siinä tapauksessa lause voitaisiin kääntää: ”Tulkaa minun ikeeni alle minun kanssani.” Jos taas kyse oli ikeestä, jonka Jeesus itse asettaisi toisten harteille, lause tarkoittaa Kristuksen valtaan ja ohjaukseen alistumista hänen opetuslapsenaan. (Ks. sanasto, ”Ies”.)

lempeä: Ks. Mt 5:5, tutkimisviite.

sydämeltäni nöyrä: ”Nöyräksi” käännetty kreikan sana esiintyy myös Ja 4:6:ssa ja 1Pi 5:5:ssä. Ihmisen kuvaannollisen sydämen nöyryys heijastuu hänen asenteestaan tai suhtautumisestaan Jumalaan ja toisiin ihmisiin.

te saatte: Tai ”sielunne saa”. (Ks. sanasto, ”Sielu”.)