vastasi heille: Jakeen 2 loppuosa ja jae 3 kokonaan puuttuvat muutamasta merkittävästä vanhasta käsikirjoituksesta. Vaikka näiden sanojen autenttisuudesta ei olla täysin varmoja, monien asiantuntijoiden mielestä niiden pitäisi olla tekstissä, koska ne sisältyvät moniin muihin varhaisiin ja myöhempiin käsikirjoituksiin.

uskottoman: Kirjaim. ”avionrikkojan”. Kun ne, jotka ovat liittosuhteessa Jumalaan, ovat hänelle uskottomia, he syyllistyvät hengellisessä mielessä aviorikokseen. Syntyperäiset israelilaiset rikkoivat lakiliiton omaksumalla vääriä uskonnollisia tapoja, ja näin he syyllistyivät hengelliseen aviorikokseen. (Jer 3:8, 9; 5:7, 8; 9:2; 13:27; 23:10; Ho 7:4.) Samankaltaisista syistä Jeesus tuomitsi oman aikansa juutalaisen sukupolven avionrikkojaksi (ks. Mt 12:39; 16:4; tutkimisviitteet). Jos uudessa liitossa olevat kristityt saastuttavat itsensä nykyisen maailman kanssa, he syyllistyvät hengelliseen aviorikokseen. Samaa periaatetta voidaan soveltaa kaikkiin niihin, jotka ovat vihkiytyneet Jehovalle. (Ja 4:4.)

Joonan merkki: Kun Joona pääsi pois kalan vatsasta oltuaan siellä noin kolme päivää, hän vertasi pelastumistaan haudasta nousemiseen (Jn 1:17–2:2). Jeesuksen ylösnousemus kirjaimellisesta haudasta olisi yhtä todellinen kuin Joonan pelastuminen kalan vatsasta. Vaikka Jeesus sai ylösnousemuksen oltuaan kuolleena osia kolmesta päivästä, hänen säälimättömät arvostelijansa eivät uskoneet häneen edes sen jälkeen.

uskoton: Kirjaim. ”avionrikkoja”. Tarkoittaa uskottomuutta Jumalalle eli hengellistä aviorikosta. (Ks. Mr 8:38, tutkimisviite.)

Joonan merkki: Ks. Mt 12:39, tutkimisviite.

vastarannalle: Ts. Galileanjärven toiselle puolelle, ilmeisesti kohti Betsaidaa järven koillisrannalle.

hapate: Ts. taikinajuuri eli pieni määrä hapatettua taikinaa, joka on otettu talteen aiemmasta taikinaerästä ja sekoitetaan uuteen taikinaan sen kohottamiseksi. Jeesus viittaa tässä tavalliseen tapaan leipoa leipää. Hapate edustaa Raamatussa usein syntiä ja turmeltuneisuutta (ks. Mt 16:6, tutkimisviite), mutta aina sillä ei ole kielteistä merkitystä (3Mo 7:11–15). Tässä happaneminen kuvaa ilmeisesti jonkin hyvän leviämistä.

hapatetta: Tai ”hiivaa”. ”Hapate” kuvaa Raamatussa usein turmeltuneisuutta ja syntiä. Tässä se tarkoittaa turmeltunutta opetusta. (Mt 16:12; 1Ko 5:6–8; vrt. Mt 13:33, tutkimisviite.)

suurta korillista: Tai ”säilytyskorillista”. (Ks. Mt 15:37; 16:9; tutkimisviitteet.)

korillista: Nämä korit olivat ehkä pieniä punottuja koreja, joissa oli kantonaru. Niiden tilavuus oli arviolta 7,5 l. (Ks. Mt 16:9, 10, tutkimisviitteet.)

suurta korillista: Tai ”säilytyskorillista”. Tässä käytetty kreikan sana sfyrís tarkoittaa nähtävästi suurempaa koria kuin ne korit, joita käytettiin aiemmin, kun Jeesus ruokki noin 5 000 miestä (ks. Mt 14:20, tutkimisviite). Samaa kreikan sanaa käytetään siitä ”korista”, jossa Paavali laskettiin Damaskoksessa alas muurin aukosta. (Ks. Ap 9:25, tutkimisviite.)

korillista: Kun Raamattu kertoo niistä kahdesta tilanteesta, joissa Jeesus ruokki ihmeen avulla ihmisjoukkoja (ks. Mt 14:20; 15:37; 16:10; tutkimisviitteet; rinnakkaiskertomukset Mr 6:43; 8:8, 19, 20:ssä), se tekee johdonmukaisesti eron niiden korien välillä, joihin tähteet kerättiin. Kun hän ruokki noin 5 000 miestä, käytetään kreikan sanaa kófinos (käännetty ”korilliseksi”), ja kun hän ruokki 4 000 miestä, käytetään sanaa sfyrís (käännetty ”suureksi korilliseksi”). Tämä osoittaa, että kirjoittajat olivat paikalla itse tai he saivat tiedot luotettavilta silminnäkijöiltä.

suurta korillista: Tai ”säilytyskorillista”. Tässä käytetty kreikan sana sfyrís tarkoittaa nähtävästi suurempaa koria kuin ne korit, joita käytettiin aiemmin, kun Jeesus ruokki noin 5 000 miestä (ks. Mt 14:20, tutkimisviite). Samaa kreikan sanaa käytetään siitä ”korista”, jossa Paavali laskettiin Damaskoksessa alas muurin aukosta. (Ks. Ap 9:25, tutkimisviite.)

korillista: Kun Raamattu kertoo niistä kahdesta tilanteesta, joissa Jeesus ruokki ihmeen avulla ihmisjoukkoja (ks. Mt 14:20; 15:37; 16:10; tutkimisviitteet; rinnakkaiskertomukset Mr 6:43; 8:8, 19, 20:ssä), se tekee johdonmukaisesti eron niiden korien välillä, joihin tähteet kerättiin. Kun hän ruokki noin 5 000 miestä, käytetään kreikan sanaa kófinos (käännetty ”korilliseksi”), ja kun hän ruokki 4 000 miestä, käytetään sanaa sfyrís (käännetty ”suureksi korilliseksi”). Tämä osoittaa, että kirjoittajat olivat paikalla itse tai he saivat tiedot luotettavilta silminnäkijöiltä.

suurta korillista: Tai ”säilytyskorillista”. (Ks. Mt 15:37; 16:9; tutkimisviitteet.)

Filippoksen Kesarean: Kaupunki sijaitsi Jordanin alkulähteillä Hermoninvuoren lounaisrinteen juurella noin 40 km Galileanjärveltä pohjoiseen. Se oli 350 m merenpinnan yläpuolella. Tetrarkki Filippos, Herodes Suuren poika, nimesi sen Kesareaksi Rooman keisarin kunniaksi. Erotukseksi samannimisestä satamakaupungista sitä kutsuttiin Filippoksen Kesareaksi. (Ks. liite B10.)

Ihmisen Pojan: Ks. Mt 8:20, tutkimisviite.

Ihmisen Pojalla: Tämä ilmaus esiintyy evankeliumeissa noin 80 kertaa. Jeesus käytti sitä itsestään ilmeisesti korostaakseen sitä, että hän oli todella ihminen, syntynyt naisesta, ja että hän vastasi täysin Aadamia. Hänellä oli voimaa lunastaa ihmiskunta synnistä ja kuolemasta. (Ro 5:12, 14, 15.) Tämä ilmaus osoittaa myös, että Jeesus oli Messias eli Kristus (Da 7:13, 14). (Ks. sanasto.)

Kastaja: Tai ”Upottaja”. Tämä oli ilmeisesti eräänlainen lisänimi, joka osoitti, että Johannekselle oli tunnusomaista kastaa ihmisiä upottamalla heidät hetkeksi veteen. Juutalainen historioitsija Flavius Josefus mainitsi kirjoituksissaan ”Johanneksen, joka oli lisänimeltään Kastaja”.

Johannes: Suomalainen vastine heprealaiselle nimelle Jehohanan eli Johanan, jonka merkitys on ’Jehova on osoittanut myötätuntoa’, ’Jehova on ollut armollinen’.

Elia: Heprealainen nimi merkitsee ’Jumalani on Jehova’.

Johannes Kastajan: Ks. Mt 3:1, tutkimisviitteet.

Elian: Ks. Mt 11:14, tutkimisviite.

Kristuksen: Arvonimi juontuu kreikan sanasta Khristós, ja sitä vastaa arvonimi ”Messias” (hepr. mašíaḥ). Molemmat merkitsevät ’voideltua’. Raamatun aikoina hallitsijat asetettiin tehtäväänsä voitelemalla heidät öljyllä.

Kristuksen: Kreikassa arvonimen ”Kristus” edessä on tässä määräinen artikkeli, mikä ilmeisesti korostaa Jeesuksen asemaa Messiaana.

Simon Pietari: Ks. Mt 10:2, tutkimisviite.

Kristus: Pietari tunnistaa Jeesuksen ”Kristukseksi” (kreik. ho Khristós). Tämä arvonimi vastaa arvonimeä ”Messias” (hepr. mašíaḥ), ja molemmat merkitsevät ’voideltua’. Kreikassa arvonimen ”Kristus” edessä on tässä määräinen artikkeli, mikä ilmeisesti korostaa Jeesuksen asemaa Messiaana. (Ks. Mt 1:1; 2:4; tutkimisviitteet.)

elävän Jumalan: Ilmaus korostaa sitä, että Jehova on elävä ja aktiivinen Jumala toisin kuin kansojen elottomat jumalat (Ap 14:15), joita palvottiin esimerkiksi Filippoksen Kesarean seudulla (Mt 16:13). Sama ilmaus esiintyy myös Raamatun heprealaisissa kirjoituksissa (5Mo 5:26; Jer 10:10).

Simon, jota kutsutaan Pietariksi: Pietarista käytetään Raamatussa viittä nimeä: 1) Symeon (heprealaisen nimen Simeon kreikkalainen muoto); 2) Simon (kreikkalainen nimi; nimet Symeon ja Simon tulevat molemmat heprean verbistä, joka merkitsee ’kuulla’, ’kuunnella’); 3) Pietari (kreikkalainen nimi, joka merkitsee ’kallion kappaletta’ ja jota ei käytetä Raamatussa kenestäkään muusta); 4) Keefas (nimen Pietari seemiläinen vastine, kuuluu ehkä samaan sanueeseen kuin heprean sana kefím ’kalliot’, jota käytetään Job 30:6; Jer 4:29:ssä); 5) Simon Pietari (kahden nimen yhdistelmä) (Mt 16:16; Joh 1:42; Ap 15:14).

Joonan poika: Tai ”Bar-Joona”. Monet heprealaiset nimet sisälsivät heprean sanan ben tai aramean sanan bar, jotka molemmat merkitsevät ’poikaa’. Kun sen perään liitettiin isän nimi, poika sai eräänlaisen lisänimen. Aramealaisen lainasanan bar käyttö henkilönnimissä osoittaa, että Jeesuksen aikana puhuttu heprea sai vaikutteita arameasta. Tällaisia nimiä olivat esimerkiksi Bartolomeus, Bartimaios, Barnabas ja Barjesus.

liha ja veri: Tai ”ihminen”. Tavallinen juutalainen ilmaus, joka tässä tarkoittaa ilmeisesti lihallista tai inhimillistä ajattelutapaa (Ga 1:16, alav.).

Sinä olet Pietari, ja tälle kalliolle: Maskuliinisukuinen kreikan sana pétros merkitsee ’kallion kappaletta’, ’kiveä’. Tässä sitä käytetään erisnimenä (Pietari), ja se on Jeesuksen Simonille antaman nimen kreikkalainen vastine (Joh 1:42). Feminiinimuotoinen sana pétra on käännetty ”kallioksi”, ja se voi tarkoittaa peruskalliota, kallioperää tai kalliojyrkännettä. Sama kreikan sana esiintyy myös Mt 7:24, 25; 27:60; Lu 6:48; 8:6; Ro 9:33; 1Ko 10:4; 1Pi 2:8:ssa. Pietari ei selvästikään ajatellut olevansa kallio, jolle Jeesus rakentaisi seurakuntansa, koska hän kirjoitti 1Pi 2:4–8:ssa, että Jeesus oli ”peruskulmakivi”, josta oli ennustettu ja jonka Jumala itse oli valinnut. Samoin apostoli Paavali sanoi Jeesusta ”perustukseksi” ja ”hengelliseksi kallioksi” (1Ko 3:11; 10:4). Jeesus ilmeisesti käytti sanaleikkiä ja sanoi oikeastaan: ”Sinä, jota aloin kutsua nimellä Pietari, ’kallion kappale’ [pétros], olet ymmärtänyt, kuka todellisuudessa on Kristus, tämä ’kallio’ [pétra], josta tulee kristillisen seurakunnan perustus.”

seurakuntani: Kreikan sana ekklēsía esiintyy tässä ensimmäisen kerran. Se tulee kreikan sanoista ek ’ulos’ ja kaléō ’kutsua’. Sillä tarkoitetaan ihmisryhmää, joka on kutsuttu koolle tiettyä tarkoitusta, tilaisuutta tai toimintaa varten. (Ks. sanasto.) Jeesus ennustaa tässä voidelluista kristityistä koostuvan seurakunnan perustamisen. Näistä ”elävistä kivistä – – rakentuu hengellinen rakennus” (1Pi 2:4, 5). Septuagintassa tätä kreikan sanaa käytetään usein vastineena heprean sanalle qahál, joka on käännetty ”seurakunnaksi” ja joka tarkoittaa monesti koko Jumalan kansaa (5Mo 23:3; 31:30). Ap 7:38:ssa ”seurakunnaksi” sanotaan israelilaisia, jotka kutsuttiin pois Egyptistä. Vastaavasti kristityt, jotka on valittu maailmasta ja kutsuttu pimeydestä, muodostavat ”Jumalan seurakunnan” (Joh 15:19; 1Ko 1:2; 1Pi 2:9).

haudan: Tai ”haadeksen”, ts. ihmiskunnan kuvaannollisen haudan. (Ks. sanasto.) Raamattu sanoo, että kuolleet menevät sisään ”kuoleman porteista” (Ps 107:18) ja ”haudan porteista” (Jes 38:10), ts. he joutuvat kuoleman valtaan. Jeesus lupaa, että haudasta saadaan voitto, mikä tarkoittaa sitä, että haudan ”portit” avataan ja kuolleet vapautetaan ylösnousemuksen välityksellä. Hänen oma ylösnousemuksensa vahvisti, että hänen lupauksensa toteutuu (Mt 16:21). Hauta ei voi saada seurakuntaa valtaansa tai pitää siihen kuuluvia otteessaan pysyvästi, koska seurakunnan perusta on Jeesus, joka voi vapauttaa heidät kuolemasta (Ap 2:31; Il 1:18; 20:13, 14).

taivaan valtakunnan avaimet: Kun Raamatun aikoina joillekuille annettiin kirjaimellinen tai kuvaannollinen avain, heille uskottiin jossain määrin valtaa (1Ai 9:26, 27; Jes 22:20–22). Sana ”avain” alkoikin symboloida valtaa ja vastuuta. Pietari avasi hänelle annetuilla ”avaimilla” juutalaisille (Ap 2:22–41), samarialaisille (Ap 8:14–17) ja ei-juutalaisille (Ap 10:34–38) mahdollisuuden saada Jumalan henkeä ja päästä taivaalliseen valtakuntaan.

sidot – – päästät vapaaksi: Tai ”lukitset – – avaat”. Tarkoittaa ilmeisesti päätöksiä, joilla kielletään tai sallitaan jokin toiminta tai kehitysvaihe. (Vrt. Mt 18:18, tutkimisviite.)

on jo sidottu – – on jo päästetty vapaaksi: Kreikan poikkeuksellinen verbirakenne (olla-verbin futuuriin yhdistetään passiivin partisiipin perfekti verbeistä ”sitoa” ja ”päästää vapaaksi”) osoittaa, että päättäisipä Pietari mitä tahansa (”minkä sinä sidot”, ”minkä sinä päästät vapaaksi”), vastaava päätös olisi jo tehty taivaassa. Pietari ei siis tekisi päätöstä ennen kuin taivaassa olisi tehty päätös. (Vrt. Mt 18:18, tutkimisviite.)

on jo sidottu – – on jo päästetty vapaaksi: Kreikan poikkeuksellinen verbirakenne (olla-verbin futuuriin yhdistetään passiivin partisiipin perfekti verbeistä ”sitoa” ja ”päästää vapaaksi”) osoittaa, että päättäisivätpä opetuslapset mitä tahansa (”kaikki, mitä te sidotte”, ”kaikki, mitä te päästätte vapaaksi”), vastaava päätös olisi jo tehty taivaassa. Opetuslapset eivät siis tekisi päätöstä ennen kuin taivaassa olisi tehty päätös, ja heidän päätöksensä perustuisivat periaatteisiin, jotka oli jo määritelty taivaassa. Tässä ei tarkoiteta sitä, että maan päällä tehty päätös saisi taivaasta tukea tai vahvistuksen, vaan sitä, että opetuslapset saisivat taivaasta ohjausta. Tällaista ohjausta tosiaan tarvittaisiin, jotta maan päällä tehtävät päätökset olisivat sopusoinnussa taivaassa jo tehtyjen päätösten kanssa. (Vrt. Mt 16:19, tutkimisviite.)

kaikki, mitä te sidotte – – päästätte vapaaksi: Tässä tekstiyhteydessä ”sitoa” merkitsee ilmeisesti ’pitää syyllisenä’, ’todeta syylliseksi’ ja ”päästää vapaaksi” merkitsee ’vapauttaa syytteestä’, ’todeta syyttömäksi’. Monikollinen pronomini ”te” osoittaa, että Pietarin lisäksi myös muut tekisivät tällaisia päätöksiä. (Vrt. Mt 16:19, tutkimisviite.)

Kristus: Ks. Mt 16:16, tutkimisviite.

Kristus: Pietari tunnistaa Jeesuksen ”Kristukseksi” (kreik. ho Khristós). Tämä arvonimi vastaa arvonimeä ”Messias” (hepr. mašíaḥ), ja molemmat merkitsevät ’voideltua’. Kreikassa arvonimen ”Kristus” edessä on tässä määräinen artikkeli, mikä ilmeisesti korostaa Jeesuksen asemaa Messiaana. (Ks. Mt 1:1; 2:4; tutkimisviitteet.)

kirjanoppineet: Tai ”lainoppineet”. Tätä sanaa käytettiin Jeesuksen aikana Mooseksen lain asiantuntijoista ja opettajista.

ylipapit: Kun kreikan sana on yksikössä, se käännetään ”ylimmäiseksi papiksi” ja se tarkoittaa kansan pääasiallista edustajaa Jumalan edessä. Tässä sana on monikossa ja se tarkoittaa papiston huomattavimpia miehiä, joihin kuuluivat entiset ylimmäiset papit ja mahdollisesti 24 pappisosaston päämiehet.

Jeesus: Muutamissa vanhoissa käsikirjoituksissa lukee ”Jeesus Kristus”.

vanhinten: Kirjaim. ”vanhempien miesten”. Kreikan sana presbýteros tarkoittaa Raamatussa ensisijaisesti niitä, joilla on valtaa ja vastuuta yhteisön tai kansan keskuudessa. Vaikka se viittaa joskus kirjaimelliseen ikään (esim. Lu 15:25; Ap 2:17:ssä), sitä ei käytetä pelkästään iäkkäistä. Tässä se tarkoittaa juutalaisen kansan johtajia, jotka mainitaan usein ylipappien ja kirjanoppineiden kanssa. Sanhedrin koostui näihin kolmeen ryhmään kuuluvista miehistä. (Mt 21:23; 26:3, 47, 57; 27:1, 41; 28:12; ks. sanasto.)

ylipappien: Ks. Mt 2:4, tutkimisviite, ja sanasto.

kirjanoppineiden: Ks. Mt 2:4, tutkimisviite, ja sanasto.

Väisty taakseni: Jeesus ”nuhteli” tässä Pietaria voimakkain sanoin (Mr 8:33). Hän ei antanut minkään estää häntä tekemästä Isänsä tahtoa. Joidenkin sanakirjojen mukaan tässä käytetty idiomi merkitsee ’hävitä jonkun silmistä’, ja jotkin raamatunkäännökset kääntävät sen sanoilla ”Mene pois minun luotani”. Jeesuksen sanat ovat voineet muistuttaa Pietaria myös hänen oikeasta paikastaan: hänen tuli seurata ja tukea Herraansa. Hänen ei pitänyt olla kompastuskivi, ts. este Jeesuksen tiellä.

Saatana: Jeesus ei tarkoittanut, että Pietari oli itse Paholainen vaan että hän oli vastustaja, jota heprean sana satán merkitsee. Jeesus saattoi viitata siihen, että Pietari oli antanut Saatanan vaikuttaa itseensä, koska hän reagoi näin tässä tilanteessa.

kompastuskivi: Ks. Mt 18:7, tutkimisviite.

kompastuskivien: ”Kompastuskiveksi” käännetyn kreikan sanan skándalon ajatellaan tarkoittaneen alun perin ansaa; joidenkin mielestä se oli ansassa oleva keppi, johon syötti kiinnitettiin. Kun sanan merkitys laajeni, se alkoi tarkoittaa mitä tahansa estettä, johon saattoi kompastua tai kaatua. Kuvaannollisesti ”kompastuskivi” tarkoittaa tekoa tai tilannetta, joka saa ihmisen toimimaan väärin, kompastumaan tai kaatumaan moraalisesti tai lankeamaan syntiin. Mt 18:8, 9:ssä samaan sanueeseen kuuluva verbi skandalízō ’kompastuttaa’ voidaan kääntää ”saada joku tekemään syntiä” tai ”tulla jollekin ansaksi”.

hänen täytyy kieltää itsensä: Tai ”hänen täytyy luopua kokonaan omistusoikeudesta itseensä”. Itsensä kieltäminen tarkoittaa sitä, että ihminen on valmis unohtamaan itsensä tai luovuttamaan Jumalalle oikeuden päättää elämästään. Kreikan ilmaus voidaan kääntää ”hänen täytyy sanoa ei itselleen”. Itsensä kieltämiseen voikin sisältyä se, että luopuu omista haluistaan ja tavoitteistaan tai tinkii omasta mukavuudestaan. (2Ko 5:14, 15.) Matteus käyttää samaa kreikan verbiä kertoessaan, että Pietari kielsi tuntevansa Jeesuksen (Mt 26:34, 35, 75).

kidutuspaalunsa: Tai ”teloituspaalunsa”. Klassisessa kreikassa sana staurós tarkoitti ensisijaisesti pystysuoraa paalua tai tolppaa. Joskus se kuvasi sitä kärsimystä, häpeää, kidutusta ja jopa kuolemaa, jonka ihminen joutui kohtaamaan siksi, että hän oli Jeesuksen seuraaja. (Ks. sanasto.)

elämänsä: Tai ”sielunsa”. (Ks. sanasto, ”Sielu”.)

elämänsä: Ks. Mt 16:25, tutkimisviite, ja sanasto, ”Sielu”.

elämänsä: Tai ”sielunsa”. (Ks. sanasto, ”Sielu”.)

Minä vakuutan: Ks. Mt 5:18, tutkimisviite.

Minä vakuutan: Tässä käytetty kreikan sana amḗn on translitterointi heprean sanasta ʼamén, joka merkitsee ’olkoon niin’, ’varmasti’. Jeesus käytti usein tätä ilmausta ennen jotain toteamusta, lupausta tai ennustusta ja korosti näin sen ehdotonta luotettavuutta ja varmuutta. Joidenkin tutkijoiden mukaan Jeesuksen tapa käyttää tätä ilmausta on ainutlaatuinen pyhässä kirjallisuudessa. Johanneksen evankeliumissa Jeesus toistaa ilmauksen aina kaksi kertaa peräkkäin (amḗn amḗn), jolloin se on käännetty vastineella ”minä todella vakuutan”. (Ks. Joh 1:51, tutkimisviite.)