henki johdatti: Tai ”aktiivinen voima johdatti”. Kreikan sana pneúma tarkoittaa tässä Jumalan henkeä. Se voi olla motivoiva voima, joka saa ihmisen toimimaan Jumalan tahdon mukaisesti. (Ks. sanasto, ”Henki”.)

Paholaisen: Kreikan sana diábolos merkitsee ’panettelijaa’ (Joh 6:70; 2Ti 3:3). Samaan sanueeseen kuuluva verbi diabállō merkitsee ’syyttää’, ’esittää syytöksiä’, ja se on käännetty Lu 16:1:ssä vastineella ”syytettiin”. (Ks. sanasto.)

On kirjoitettu: Jeesus käyttää tätä ilmausta kolme kertaa, kun hän torjuu Paholaisen kiusaukset lainaamalla Raamatun heprealaisia kirjoituksia (Mt 4:7, 10).

Jehovan: Tässä 5Mo 8:3:sta otetussa lainauksessa on heprealaisessa alkutekstissä Jumalan nimi, jota edustaa neljä heprean konsonanttia (translitteroituina JHWH). (Ks. liite C.)

pyhään kaupunkiin: Tarkoittaa Jerusalemia. Kaupunkia sanottiin usein ”pyhäksi”, koska siellä sijaitsi Jehovan temppeli. (Ne 11:1; Jes 52:1.)

temppelin korkeimmalle kohdalle: Tai ”temppelin sakaraharjalle”. Kirjaim. ”temppelin siivelle”. ”Temppeliä” vastaava kreikan sana voi tarkoittaa temppelin pyhäkköä tai koko temppelikompleksia. ”Temppelin korkeimmalla kohdalla” voidaan siksi viitata temppelikompleksia ympäröivän muurin harjaan.

Jehovaa: Tässä 5Mo 6:16:sta otetussa lainauksessa on heprealaisessa alkutekstissä Jumalan nimi, jota edustaa neljä heprean konsonanttia (translitteroituina JHWH). (Ks. liite C.)

näytti hänelle: Demonien hallitsija sai ilmeisesti Jeesuksen näkemään näyn, joka tuntui todelliselta.

maailman: Kreikan sana kósmos tarkoittaa tässä ihmisyhteiskuntaa, joka ei noudata oikeaa ja väärää koskevia Jumalan normeja.

valtakunnat: Tarkoittaa tässä yleisesti ihmisten hallintojärjestelmiä.

teet minulle palvontateon: Kreikan verbi, joka voidaan kääntää vastineella ”palvoa”, on tässä jakeessa aoristimuodossa, joka viittaa hetkelliseen, kertaluonteiseen tekemiseen. Se on siksi käännetty ilmauksella ”tehdä palvontateko”, mikä osoittaa, että Paholainen ei pyytänyt Jeesusta palvomaan häntä jatkuvasti vaan tekemään hänelle vain yhden ”palvontateon”.

Saatana: Tulee heprean sanasta satán ’vastustaja’.

Jehovaa: Tässä 5Mo 6:13:sta otetussa lainauksessa on heprealaisessa alkutekstissä Jumalan nimi, jota edustaa neljä heprean konsonanttia (translitteroituina JHWH). (Ks. liite C.)

ja vain häntä sinun tulee palvella: Tai ”ja vain hänelle sinun tulee suorittaa pyhää palvelusta”. Kreikan verbi latreúō tarkoittaa palvelemista yleisessä merkityksessä, mutta koska sitä käytetään Raamatun kreikkalaisissa kirjoituksissa Jumalan palvelemisesta tai palvomisesta, on sopivaa kääntää se myös ilmauksilla ”palvoa” ja ”suorittaa pyhää palvelusta” (Lu 1:74; 2:37; tutkimisviitteet; 4:8, alav.; Ap 7:7, tutkimisviite; Ro 1:9, alav.; Fil 3:3, alav.; Hpr 9:14, alav.; 12:28, alav.; Il 7:15, alav.; 22:3, alav.). 5Mo 6:13:ssa, jota Jeesus lainasi, vastaava heprean sana on ʽavád. Sekin merkitsee ’palvella’, mutta se voidaan kääntää myös sanalla ”palvoa” (2Mo 3:12; 2Sa 15:8, alav.). Jeesus oli päättänyt palvoa ainoastaan Jehovaa.

palvelevat minua: Tai ”palvovat minua”, ”suorittavat minulle pyhää palvelusta”. Kreikan verbi latreúō tarkoittaa palvelemista yleisessä merkityksessä, mutta joissain tekstiyhteyksissä se voidaan kääntää sanalla ”palvoa”. Jakeen loppuosassa viitataan 2Mo 3:12:een, jossa vastaava heprean verbi voidaan kääntää vastineella ”palvoa” tai ”palvella”. Raamatussa verbiä latreúō käytetään tavallisesti Jumalan palvelemisesta tai hänen palvontaansa liittyvästä palvelemisesta (Mt 4:10; Lu 1:74; 2:37; 4:8; Ro 1:9; Fil 3:3; 2Ti 1:3; Hpr 9:14; 12:28; Il 7:15; 22:3), myös pyhäkössä tai temppelissä palvelemisesta (Hpr 8:5; 9:9; 10:2; 13:10). Muutamissa tapauksissa kreikan sanaa käytetään väärän palvonnan yhteydessä, kun joku palvelee eli palvoo jotain luotua (Ap 7:42; Ro 1:25).

ei ollut koskaan poissa temppelistä: Anna oli temppelissä aamusta iltaan, mahdollisesti temppelin porttien avaamisesta niiden sulkemiseen asti. Hän palveli Jumalaa – – paastoten ja rukoillen hartaasti, mikä osoittaa, että hän murehti vallitsevia olosuhteita ja kaipasi muutosta toisten uskollisten Jumalan palvelijoiden tavoin (Esr 10:1; Ne 1:4; Va 1:16). Juutalaiset olivat olleet satoja vuosia vieraiden valtojen alaisuudessa, ja uskonnollisen tilanteen heikkeneminen näkyi jopa temppelissä ja papiston keskuudessa. Tällaiset olosuhteet saattoivat hyvinkin olla syynä siihen, että Anna ja muut ”odottivat Jerusalemin vapautusta” (Lu 2:38).

palvella häntä: Tai ”palvoa häntä”, ”suorittaa hänelle pyhää palvelusta”. Kreikan verbi latreúō tarkoittaa palvelemista yleisessä merkityksessä. Raamatussa sitä käytetään Jumalan palvelemisesta tai hänen palvontaansa liittyvästä palvelemisesta (Mt 4:10; Lu 2:37; 4:8; Ap 7:7; Ro 1:9; Fil 3:3; 2Ti 1:3; Hpr 9:14; 12:28; Il 7:15; 22:3), myös pyhäkössä tai temppelissä palvelemisesta (Hpr 8:5; 9:9; 10:2; 13:10). Joissain tekstiyhteyksissä se siis voidaan kääntää myös sanalla ”palvoa”. Muutamissa tapauksissa sanaa käytetään väärän palvonnan yhteydessä, kun joku palvelee eli palvoo jotain luotua (Ap 7:42; Ro 1:25).

Kun Jeesus kuuli: Jakeessa 11 ja tässä jakeessa kuvailtujen tapahtumien välillä kului vuosi, ja Joh 1:29–4:3:ssa kuvaillaan, mitä sinä aikana tapahtui. Johanneksen kertomuksessa mainitaan myös se yksityiskohta, että kun Jeesus meni Juudeasta Galileaan, hän kulki Samarian kautta, missä hän tapasi samarialaisen naisen kaivolla Sykarin lähellä (Joh 4:4–43). (Ks. liite A7, taulukko ”Jeesuksen palveluksen alku” ja kartta 2.)

Kapernaumiin: Heprealainen nimi merkitsee ’Nahumin kylää’ tai ’lohduttamisen kylää’ (Na 1:1, alav.). Kaupunki sijaitsi Galileanjärven luoteisrannalla. Sillä oli merkittävä osa Jeesuksen maanpäällisessä palveluksessa, ja sitä sanotaan Mt 9:1:ssä hänen ”omaksi kaupungikseen”.

Sebulonin ja Naftalin seuduilla: Tarkoittaa Pohjois-Israelissa Galileanjärven länsi- ja pohjoispuolella olevia seutuja, mukaan lukien lähes koko Galilea (Jos 19:10–16, 32–39). Naftalin alueeseen sisältyi koko Galileanjärven länsiranta.

jotta toteutuisi se, mitä Jehova oli sanonut profeettansa välityksellä: Tämä ja samankaltaiset ilmaukset toistuvat monta kertaa Matteuksen evankeliumissa. Juutalainen lukijakunta mielessään Matteus ilmeisesti korostaa näin Jeesuksen roolia luvattuna Messiaana. (Mt 2:15, 23; 4:14; 8:17; 12:17; 13:35; 21:4; 26:56; 27:9.)

täyttyi se, mitä oli sanottu profeetta Jesajan välityksellä: Ks. Mt 1:22, tutkimisviite.

meren tien: Tarkoittaa mahdollisesti muinaista tietä, joka kulki Galileanjärven rantaa pitkin ja johti Välimerelle.

Jordanin toisella puolella: Tarkoittaa tässä tekstiyhteydessä ilmeisesti Jordanin länsipuolta.

muiden kansojen Galilea: Jesaja kuvaili Galileaa näin ehkä siksi, että se oli Israelin ja naapurikansojen välistä rajaseutua. Koska se sijaitsi tällaisessa paikassa ja sen läpi kulki monia teitä, sen asukkaat olivat paljon tekemisissä muiden kansojen kanssa. Tämän vuoksi ei-israelilaisten oli helpompi tunkeutua alueelle ja asettua sinne asumaan. Ensimmäisellä vuosisadalla Galileassa asui paljon ei-juutalaisia, joten kuvaus oli entistä osuvampi.

suuren valon: Jesajan messiaanisen ennustuksen täyttymykseksi Jeesus toimi palveluksensa aikana suureksi osaksi Galileassa Sebulonin ja Naftalin seuduilla (Mt 4:13, 15). Näin hän toi hengellistä valoa niille, joiden ajateltiin olevan hengellisessä pimeydessä ja joita halveksivat jopa heidän maanmiehensä Juudean juutalaiset (Joh 7:52).

kuoleman varjon: Ilmaus välittää ilmeisesti ajatuksen siitä, että lähestyvä kuolema kuvaannollisesti heittää varjon ihmisten ylle. Jeesus toi kuitenkin valoa, joka voisi poistaa tuon varjon ja pelastaa ihmiset kuolemasta.

saarnata: Kreikan sanan perusmerkitys on ’julistaa julkisena viestinviejänä’. Se korostaa julistamisen tapaa, sillä se tarkoittaa yleensä avointa, julkista julistamista eikä ihmisryhmälle pidettävää saarnaa.

saarnata: Ts. julistaa julkisesti. (Ks. Mt 3:1, tutkimisviite.)

taivaan valtakunta on tullut lähelle: Tämä uutta maailmanhallitusta koskeva sanoma oli Jeesuksen teema, kun hän saarnasi (Mt 10:7; Mr 1:15). Johannes Kastaja alkoi julistaa samanlaista sanomaa noin puoli vuotta ennen Jeesuksen kastetta (Mt 3:1, 2). Kun Jeesus sanoi, että valtakunta oli ”tullut lähelle”, noilla sanoilla oli kuitenkin vielä enemmän merkitystä, koska hän, tulevaksi kuninkaaksi voideltu, oli nyt ihmisten keskuudessa. Missään ei kerrota, että Jeesuksen opetuslapset olisivat hänen kuolemansa jälkeen julistaneet edelleen, että valtakunta oli ”tullut lähelle”.

Galileanjärven: Makeavetinen järvi Pohjois-Israelissa. (”Järveksi” käännetty kreikan sana voi merkitä myös ’merta’.) Siitä on käytetty myös nimiä Kinneretinjärvi (4Mo 34:11), Gennesaretinjärvi (Lu 5:1) ja Tiberiaanjärvi (Joh 6:1). Se sijaitsee keskimäärin 210 m merenpinnan alapuolella. Se on 21 km pitkä pohjois-eteläsuunnassa ja 12 km leveä, ja syvimmillään se on noin 48 m. (Ks. liite A7, kartta 3B, ”Toimintaa Galileanjärven alueella”.)

Simonin, jota kutsutaan Pietariksi: Jeesus antoi Simonille nimen Pietari eli Keefas. Pietari (Pétros) on seemiläisen nimen Keefas (Kēfaʼ) kreikkalainen vastine. (Mr 3:16; Joh 1:42; ks. Mt 10:2, tutkimisviite.)

heittämässä verkkoa: Vedessä tai veneessä seisova kalastaja pystyi heittämään pyöreän verkon siten, että se levisi tasaisesti veden pinnalle. Verkon halkaisija oli ehkä 6–8 m, ja sen ulkoreunaan oli kiinnitetty painoja niin että se vajosi ja kalat jäivät verkkoon.

kalastajia: Kalastus oli Galileassa tavallinen elinkeino. Pietari ja hänen veljensä Andreas eivät harjoittaneet ammattiaan yksin, vaan he olivat osakkaina kalastusyrityksessä, jossa olivat mukana ilmeisesti myös Sebedeuksen pojat Jaakob ja Johannes (Mr 1:16–21; Lu 5:7, 10).

Simon, jota kutsutaan Pietariksi: Pietarista käytetään Raamatussa viittä nimeä: 1) Symeon (heprealaisen nimen Simeon kreikkalainen muoto); 2) Simon (kreikkalainen nimi; nimet Symeon ja Simon tulevat molemmat heprean verbistä, joka merkitsee ’kuulla’, ’kuunnella’); 3) Pietari (kreikkalainen nimi, joka merkitsee ’kallion kappaletta’ ja jota ei käytetä Raamatussa kenestäkään muusta); 4) Keefas (nimen Pietari seemiläinen vastine, kuuluu ehkä samaan sanueeseen kuin heprean sana kefím ’kalliot’, jota käytetään Job 30:6; Jer 4:29:ssä); 5) Simon Pietari (kahden nimen yhdistelmä) (Mt 16:16; Joh 1:42; Ap 15:14).

ihmisten kalastajia: Simonin ja Andreaan ammattiin perustuva sanaleikki, joka tarkoittaa sitä, että he saisivat ”saaliiksi ihmisiä” valtakuntaa varten (Lu 5:10). Sanaleikki voi tarkoittaa myös sitä, että kalastuksen tavoin opetuslasten tekeminen olisi raskasta, kovaa työtä, joka vaatisi sinnikkyyttä mutta jonka tulokset jäisivät joskus laihoiksi.

Heti he jättivät: Vastineella ”heti” käännetty kreikan sana euthéōs esiintyy tässä ja jakeessa 20. Pietarin ja Andreaan tavoin Jaakob ja Johannes noudattivat viipymättä Jeesuksen kutsua seurata häntä kokoaikaisesti.

seurasivat häntä: Pietari ja Andreas olivat jo olleet Jeesuksen opetuslapsia puolesta vuodesta vuoteen (Joh 1:35–42). Nyt Jeesus pyytää heitä jättämään kalastusyrityksensä ja seuraamaan häntä kokoaikaisesti (Lu 5:1–11; ks. Mt 4:22, tutkimisviite).

Sebedeuksen: Mahdollisesti Sebedeus oli Salomen mies ja Salome Jeesuksen äidin Marian sisar. Siinä tapauksessa Johannes ja Jaakob olivat Jeesuksen serkkuja. (Ks. Mr 15:40, tutkimisviite.)

Jaakobin ja tämän veljen Johanneksen: Jaakob mainitaan aina veljensä Johanneksen kanssa, useimmiten ensimmäisenä. Tämän perusteella hän oli ehkä veljeksistä vanhempi. (Mt 4:21; 10:2; 17:1; Mr 1:29; 3:17; 5:37; 9:2; 10:35, 41; 13:3; 14:33; Lu 5:10; 6:14; 8:51; 9:28, 54; Ap 1:13.)

Salome: Nimi tulee luultavasti heprean sanasta, joka merkitsee ’rauhaa’. Salome oli Jeesuksen opetuslapsi. Kun Mt 27:56:ta verrataan Mr 3:17; 15:40:een, näyttää siltä, että Salome oli apostolien Jaakobin ja Johanneksen äiti, koska Matteus mainitsee ”Sebedeuksen poikien äidin” ja Markus sanoo häntä ”Salomeksi”. Kun näitä jakeita verrataan Joh 19:25:een, vaikuttaa myös siltä, että Salome oli Jeesuksen äidin Marian sisar. Siinä tapauksessa Jaakob ja Johannes olivat Jeesuksen serkkuja. Lisäksi Mt 27:55, 56; Mr 15:41; Lu 8:3:n perusteella Salome näyttää olleen niiden naisten joukossa, jotka seurasivat Jeesusta ja käyttivät omia varojaan hänen palvelemiseensa.

Heti he jättivät: Vastineella ”heti” käännetty kreikan sana euthéōs esiintyy tässä ja jakeessa 20. Pietarin ja Andreaan tavoin Jaakob ja Johannes noudattivat viipymättä Jeesuksen kutsua seurata häntä kokoaikaisesti.

kulki ympäri Galileaa: Tästä alkoi Jeesuksen ensimmäinen saarnamatka Galileassa neljän vastavalitun opetuslapsen – Pietarin, Andreaan, Jaakobin ja Johanneksen – kanssa (Mt 4:18–22; ks. liite A7).

opetti – – saarnasi: Opettaminen on eri asia kuin saarnaaminen; siihen sisältyy enemmän kuin julistamiseen. Opettaja ohjaa, selittää, perustelee ja esittää todisteita. (Ks. Mt 3:1; 28:20; tutkimisviitteet.)

synagogissa: Ks. sanasto.

hyvää uutista: Kreikan sanan euangélion ensimmäinen esiintymiskohta. Joissain suomalaisissa raamatunkäännöksissä se on käännetty ”evankeliumiksi”. Samaan kreikan sanueeseen kuuluva sana euangelistḗs, joka on käännetty ”evankelistaksi”, merkitsee ’hyvän uutisen julistajaa’ (Ap 21:8, tutkimisviite; Ef 4:11, alav.; 2Ti 4:5, alav.).

evankelista: Kreikan sanan euangelistḗs perusmerkitys on ’hyvän uutisen julistaja’ (ks. Mt 4:23, tutkimisviite). Kaikkien kristittyjen tehtävänä on julistaa hyvää uutista (Mt 24:14; 28:19, 20; Ap 5:42; 8:4; Ro 10:9, 10), mutta niiden kolmen kohdan perusteella, joissa ”evankelistaa” vastaava kreikan sana esiintyy, tekstiyhteys osoittaa, että sanalla voi olla myös erikoismerkitys (Ap 21:8; Ef 4:11, alav.; 2Ti 4:5, alav.). Se voi viitata esimerkiksi ihmiseen, joka vie hyvän uutisen uusille, koskemattomille alueille, jolloin se voitaisiin kääntää myös vastineella ”lähetystyöntekijä”. Filippos teki helluntain jälkeen uraauurtavaa työtä Samarian kaupungissa ja sai erittäin hyviä tuloksia. Enkeli ohjasi hänet saarnaamaan hyvää uutista Kristuksesta myös etiopialaiselle eunukille, jonka hän kastoi. Hengen johdattamana Filippos saarnasi sitten Asdodissa ja kaikissa kaupungeissa matkalla Kesareaan (Ap 8:5, 12, 14, 26–40). Noin 20 vuotta myöhemmin Filippos oli edelleen ”evankelista”, kuten tässä Ap 21:8:ssa osoitetaan.

opettakaa heitä: Vastineella ”opettaa” käännetty kreikan sana tarkoittaa ohjaamista, selittämistä, perustelemista ja todisteiden esittämistä (ks. Mt 3:1; 4:23; tutkimisviitteet). Ihmisten opettaminen noudattamaan kaikkea, mitä Jeesus käski noudattaa, olisi jatkuva prosessi: heitä autettaisiin opettamaan hänen opetuksiaan, soveltamaan niitä ja seuraamaan hänen esimerkkiään (Joh 13:17; Ef 4:21; 1Pi 2:21).

saarnata: Kreikan sanan perusmerkitys on ’julistaa julkisena viestinviejänä’. Se korostaa julistamisen tapaa, sillä se tarkoittaa yleensä avointa, julkista julistamista eikä ihmisryhmälle pidettävää saarnaa.

Syyriassa: Syyria (Syria) oli Rooman provinssi ei-juutalaisten asuttamalla alueella Galilean pohjoispuolella Damaskoksen ja Välimeren välissä.

epileptikot: Kreikan sana merkitsee kirjaimellisesti ’olla kuun vaikutuksen alainen’. (Joissain suomalaisissa raamatunkäännöksissä se on käännetty vastineella ”kuunvaihetautinen”.) Matteus kuitenkin käyttää tätä sanaa lääketieteellisessä merkityksessä eikä yhdistä sairautta taikauskoisesti kuun vaiheisiin. Matteuksen, Markuksen ja Luukkaan kuvailemat oireet sopivat epilepsiaan.

Dekapoliista: Ks. sanasto ja liite B10.

Jordanin toiselta puolelta: Tarkoittaa tässä tekstiyhteydessä ilmeisesti Jordanin itäpuolista seutua, josta käytettiin myös nimeä Perea (kreikan sanasta péran ’toisella puolella’, ’takana’, ’yli’).