osoittamaan hänelle kunnioitusta: Tai ”kumartamaan hänelle syvään”. Kun kreikan verbiä proskynéō käytetään jumalan tai jumaluuden palvonnan yhteydessä, se käännetään verbillä ”palvoa”. Tässä tekstiyhteydessä astrologit etsivät kuitenkin ”juutalaisten kuningasta”, joten tuo verbi tarkoittaa selvästi kunnioituksen osoittamista ihmiskuninkaalle, ei jumalalle. Sitä käytetään samassa merkityksessä Mr 15:18, 19:ssä, jonka mukaan pilkalliset sotilaat kumarsivat Jeesukselle syvään ja sanoivat häntä ”juutalaisten kuninkaaksi”. (Ks. Mt 18:26, tutkimisviite.)

spitaalinen: Vaikeaa ihotautia sairastava. Raamatussa spitaali ei tarkoita pelkästään sairautta, joka tunnetaan nykyään leprana. Ihminen, jolla todettiin spitaali, joutui asumaan yhteisön ulkopuolella, kunnes hän parani. (3Mo 13:2, alav., 45, 46; ks. sanasto, ”Spitaali”.)

kumarsi hänelle syvään: Tai ”kumarsi hänelle kunnioittavasti”, ”osoitti hänelle kunnioitusta”. Raamatun heprealaisissa kirjoituksissa kerrotaan, että ihmiset kumarsivat myös profeettojen, kuninkaiden ja muiden Jumalan edustajien edessä (1Sa 25:23, 24; 2Sa 14:4–7; 1Ku 1:16; 2Ku 4:36, 37). Spitaalinen mies ilmeisesti tunnusti, että hän puhui Jumalan edustajalle, jolla oli voimaa parantaa ihmisiä. Oli sopivaa kumartaa ja siten osoittaa kunnioitusta Jehovan valitsemalle kuninkaalle. (Mt 9:18; ks. Mt 2:2, tutkimisviite, jossa on lisätietoa tässä käytetystä kreikan sanasta.)

kosketti häntä: Mooseksen laki määräsi spitaaliset karanteeniin, jotta muut eivät saisi tartuntaa (3Mo 13:45, 46; 4Mo 5:1–4). Juutalaiset uskonnolliset johtajat keksivät kuitenkin lisää sääntöjä. Spitaalisesta oli esimerkiksi pysyttävä vähintään neljän kyynärän päässä (noin 1,8 m) mutta tuulisina päivinä sadan kyynärän päässä (noin 45 m). Tällaiset säännöt johtivat siihen, että spitaalisia alettiin kohdella tylysti. Muinaisissa juutalaisissa kirjoituksissa puhutaan myönteisesti eräästä rabbista, joka piiloutui spitaalisilta, ja toisesta, joka heitteli spitaalisia kivillä pitääkseen heidät loitolla. Jeesusta sitä vastoin spitaalisen ahdinko riipaisi niin, että hän teki jotain, mitä muut juutalaiset eivät voineet kuvitellakaan tekevänsä: hän kosketti miestä. Hän teki näin, vaikka olisi voinut parantaa spitaalisen sanomalla vain sanan (Mt 8:5–13).

Minä haluan: Jeesus ei ainoastaan myöntynyt miehen pyyntöön vaan ilmaisi, että hän todella halusi täyttää sen. Hän ei siis parantanut pelkästä velvollisuudentunnosta.

Älä kerro tästä kenellekään: Ks. Mr 1:44, tutkimisviite.

näyttämään itsesi papille: Mooseksen lain mukaan papin täytyi vahvistaa, että spitaalinen oli parantunut. Spitaalista parantuneen piti matkustaa temppeliin ja viedä uhriksi eli lahjaksi kaksi elävää, puhdasta lintua, setripuuta, karmiininpunaista kangasta ja iisoppia. (3Mo 14:2–32.)

Älä sano mitään kenellekään: Jeesus antoi tämän ohjeen todennäköisesti siksi, että hän ei halunnut saada nimeä itselleen eikä tehdä mitään, mikä veisi huomion pois Jehova Jumalasta ja valtakunnan hyvästä uutisesta. Näin hän täytti Jes 42:1, 2:n profeetalliset sanat, joiden mukaan Jehovan palvelija ”ei anna äänensä kuulua kadulla”, ts. ei toimi huomionhakuisesti (Mt 12:15–19). Jeesuksen nöyrä asenne oli virkistävä vastakohta tekopyhien ihmisten asenteelle. Hän tuomitsi heidät siksi, että he rukoilivat ”pääkatujen kulmissa, jotta ihmiset näkisivät heidät”. (Mt 6:5.) Jeesus nähtävästi halusi, että vankat todisteet saisivat ihmiset vakuuttumaan siitä, että hän on Kristus, eivät sensaatiohakuiset puheet hänen ihmeistään.

Kapernaumiin: Ks. Mt 4:13, tutkimisviite.

upseeri: Tai ”sadanpäämies”, ”senturio”, ts. Rooman armeijan upseeri, jonka alaisuudessa oli noin 100 sotilasta.

Kapernaumiin: Heprealainen nimi merkitsee ’Nahumin kylää’ tai ’lohduttamisen kylää’ (Na 1:1, alav.). Kaupunki sijaitsi Galileanjärven luoteisrannalla. Sillä oli merkittävä osa Jeesuksen maanpäällisessä palveluksessa, ja sitä sanotaan Mt 9:1:ssä hänen ”omaksi kaupungikseen”.

palvelijani: Tässä ”palvelijaksi” käännetty kreikan sana merkitsee kirjaimellisesti ’lasta’ tai ’nuorta’, ja sitä voitiin käyttää orjasta, johon oltiin kiintyneitä, mahdollisesti henkilökohtaisesta palvelijasta.

monet – – idästä ja lännestä: Osoittaa, että valtakunnassa olisi mukana myös ei-juutalaisia.

asettuvat pitkälleen pöydän ääreen: Tai ”aterioivat”. Raamatun aikoina pöydän ympärille asetettiin juhla-aterioilla usein leposohvia. Ruokailijat olivat sohvilla pitkällään pää pöytään päin, ja he nojasivat tavallisesti vasemmalla kyynärpäällä tyynyyn. Ruokaa otettiin oikealla kädellä. Ateriointi toisen kanssa pitkällään pöydän ääressä kertoi läheisistä väleistä. Tuohon aikaan juutalaiset eivät yleensä koskaan syöneet ateriaa ei-juutalaisten kanssa.

kiristelevät hampaitaan: Tai ”purevat hampaansa yhteen”. Ilmaus voi kuvata tuskaa, epätoivoa ja vihaa, joihin saattaa liittyä katkeraa puhetta ja aggressiivista käytöstä.

Simonin anopilla: Ts. Pietarin eli Keefaan anopilla (Joh 1:42). Tämä kohta on sopusoinnussa 1Ko 9:5:ssä olevien Paavalin sanojen kanssa, joiden mukaan Keefas oli naimisissa. Ilmeisesti Simonin anoppi asui hänen luonaan talossa, jossa asui myös hänen veljensä Andreas (Mr 1:29–31). (Ks. Mt 10:2, tutkimisviite, jossa on tietoa Pietarin eri nimistä.)

kova kuume: Matteus ja Markus kertovat, että Pietarin anoppi ”makasi sairaana kuumeessa” (Mt 8:14; Mr 1:30). Vain lääkäri Luukas kiinnittää huomiota anopin tilan vakavuuteen ja määrittää sen ”kovaksi kuumeeksi”. (Ks. ”Johdanto Luukkaan evankeliumiin”.)

hänen anoppinsa: Ks. Lu 4:38, tutkimisviite.

sairaana kuumeessa: Ks. Lu 4:38, tutkimisviite.

Illan tultua: Ts. sapattipäivän päätyttyä, kuten rinnakkaiskertomuksissa Mr 1:21–32:ssa ja Lu 4:31–40:ssä osoitetaan.

jotta toteutuisi se, mitä Jehova oli sanonut profeettansa välityksellä: Tämä ja samankaltaiset ilmaukset toistuvat monta kertaa Matteuksen evankeliumissa. Juutalainen lukijakunta mielessään Matteus ilmeisesti korostaa näin Jeesuksen roolia luvattuna Messiaana. (Mt 2:15, 23; 4:14; 8:17; 12:17; 13:35; 21:4; 26:56; 27:9.)

Näin täyttyi se, mitä oli sanottu profeetta Jesajan välityksellä: Ks. Mt 1:22, tutkimisviite.

kantoi: Tai ”kantoi pois”, ”poisti”. Jumalan hengen ohjauksessa Matteus soveltaa Jes 53:4:ää Jeesuksen ihmeparannuksiin. Jes 53:4 täyttyy suuremmassa mitassa, kun Jeesus kantaa pois kaiken synnin, aivan niin kuin ”Asaselille” määrätty vuohi kantoi israelilaisten synnit erämaahan sovituspäivänä (3Mo 16:10, 20–22). Jeesus kantaa pois synnin ja poistaa näin sairauksien perimmäisen syyn kaikkien niiden hyödyksi, jotka uskovat hänen uhrinsa arvoon.

vastarannalle: Ts. Galileanjärven itärannalle.

Ihmisen Pojalla: Tämä ilmaus esiintyy evankeliumeissa noin 80 kertaa. Jeesus käytti sitä itsestään ilmeisesti korostaakseen sitä, että hän oli todella ihminen, syntynyt naisesta, ja että hän vastasi täysin Aadamia. Hänellä oli voimaa lunastaa ihmiskunta synnistä ja kuolemasta. (Ro 5:12, 14, 15.) Tämä ilmaus osoittaa myös, että Jeesus oli Messias eli Kristus (Da 7:13, 14). (Ks. sanasto.)

ei ole omaa kotia: Kirjaim. ”ei ole, mihin päänsä kallistaisi”, ts. ei ole omaa asuntoa.

hautaamaan isäni: Ks. Lu 9:59, tutkimisviite.

hautaamaan isäni: Nämä sanat eivät todennäköisesti tarkoita sitä, että miehen isä olisi juuri kuollut ja mies olisi vain pyytänyt saada järjestää hautajaiset. Siinä tapauksessa hän olisi tuskin käynyt tätä keskustelua Jeesuksen kanssa. Muinaisessa Lähi-idässä hautajaiset järjestettiin hyvin pian kuolemantapauksen jälkeen, yleensä samana päivänä. Miehen isä oli siis ehkä sairas tai iäkäs mutta ei kuollut. Jeesus ei olisi kuitenkaan kehottanut jättämään sairasta ja avuntarpeessa olevaa isää, ellei isällä olisi ollut muita perheenjäseniä, jotka pystyivät huolehtimaan hänestä (Mr 7:9–13). Mies oikeastaan sanoi: ”Minä seuraan sinua, mutta vasta sitten kun isäni on kuollut. Odota, kunnes olen haudannut hänet.” Jeesuksen näkökulmasta mies oli kuitenkin menettämässä mahdollisuuden asettaa Jumalan valtakunta ensimmäiseksi elämässään (Lu 9:60, 62).

anna kuolleiden haudata kuolleensa: Ks. Lu 9:60, tutkimisviite.

Anna kuolleiden haudata kuolleensa: Kuten Lu 9:59:n tutkimisviitteessä osoitetaan, Jeesus puhui miehelle, jonka isä oli todennäköisesti sairas tai iäkäs mutta ei kuollut. Siksi Jeesus ilmeisesti tarkoitti: ”Anna hengellisesti kuolleiden haudata kuolleensa”, ts. miehen ei pitänyt lykätä päätöstä seurata Jeesusta, koska nähtävästi muut sukulaiset pystyivät huolehtimaan isästä tämän kuolemaan asti. Jos mies seuraisi Jeesusta, hän astuisi ikuiseen elämään johtavalle tielle eikä olisi niiden joukossa, jotka olivat Jumalan silmissä hengellisesti kuolleita. Jeesus osoitti vastauksessaan, että on välttämätöntä asettaa Jumalan valtakunta ensimmäiseksi elämässä ja julistaa valtakuntaa laajalti, jotta voi pysyä hengellisesti elossa.

kova myrsky: Galileanjärvellä on usein kovia myrskyjä. Sen pinta on noin 210 m merenpinnan alapuolella, ja ilma on järvellä lämpimämpää kuin ympäröivillä tasangoilla ja vuorilla. Tämä aiheuttaa häiriöitä ilmakehässä ja voimakkaita tuulia, jotka voivat nostattaa nopeasti aaltoja.

te heikkouskoiset: Jeesus ei tarkoittanut sitä, ettei opetuslapsilla olisi ollut uskoa lainkaan, vaan sitä, ettei heillä ollut uskoa riittävästi (Mt 14:31; 16:8; Lu 12:28). (Ks. Mt 6:30, tutkimisviite.)

te heikkouskoiset: Jeesus käytti tätä ilmausta opetuslapsistaan osoittaakseen, että heidän uskonsa tai luottamuksensa ei ollut vahva (Mt 8:26; 14:31; 16:8; Lu 12:28). Se ei tarkoita sitä, ettei heillä olisi ollut uskoa lainkaan, vaan sitä, ettei heillä ollut uskoa riittävästi.

gadaralaisten alueelle: Galileanjärven toisella puolella eli itärannalla ollut alue. Se saattoi ulottua järveltä 10 km:n päähän Gadaraan asti. Tätä päätelmää tukee se, että Gadarasta löydetyissä kolikoissa on usein laivan kuva. Markuksen ja Luukkaan mukaan Jeesus tuli ”gerasalaisten alueelle”. (Ks. Mr 5:1, tutkimisviite.) Nämä alueet saattoivat mennä osittain päällekkäin. (Ks. liite A7, kartta 3B, ”Toimintaa Galileanjärven alueella”, ja liite B10.)

haudoilta: Tai ”muistohaudoilta”. Nämä haudat olivat ilmeisesti luolia tai kallioon hakattuja kammioita, ja ne sijaitsivat tavallisesti kaupunkien ulkopuolella. Juutalaiset karttoivat tällaisia hautapaikkoja, jotteivät he olisi tulleet palvontamenojen kannalta epäpuhtaiksi. Siksi henkisesti sairaat ja demonien riivaamat ihmiset hakeutuivat niiden läheisyyteen. (Ks. sanasto.)

kaksi: Markuksen (5:2) ja Luukkaan (8:27) kertomuksissa mainitaan vain yksi demonien riivaama mies. (Ks. Mr 5:2, tutkimisviite.)

mies: Evankeliumin kirjoittaja Matteus (8:28) mainitsee kaksi miestä mutta Markus ja Luukas (8:27) vain yhden. Ilmeisesti Markus ja Luukas keskittyivät vain yhteen demonien riivaamaan mieheen, koska Jeesus puhui hänelle ja hänen tapauksensa herätti enemmän huomiota. Ehkä mies oli väkivaltaisempi tai demonit olivat pitäneet häntä vallassaan pidempään. On myös mahdollista, että kun miehet oli parannettu, vain toinen heistä halusi lähteä Jeesuksen mukaan (Mr 5:18–20).

gerasalaisten alueelle: Galileanjärven toisella puolella eli itärannalla ollut alue. ”Gerasalaisten alueen” tarkkoja rajoja ei tiedetä nykyään, eikä sen sijainnista ole varmuutta. Jotkut yhdistävät sen järven itärannan jyrkkien rinteiden lähellä sijainneen Kursin ympäristöön. Toisten mielestä se oli laaja alue, jonka keskellä sijaitsi Gerasan kaupunki (Jarash) 55 km Galileanjärveltä eteläkaakkoon. Mt 8:28:ssa sitä sanotaan ”gadaralaisten alueeksi”. (Ks. tämän jakeen tutkimisviite, jossa selitetään sanaa gerasalaisten, ja Mt 8:28, tutkimisviite.) Vaikka kertomuksissa käytetään eri nimiä, ne viittaavat suunnilleen samaan seutuun Galileanjärven itärannalla, ja alueet saattoivat mennä osittain päällekkäin. Kertomukset eivät siis ole keskenään ristiriitaisia. (Ks. myös liite A7, kartta 3B, ”Toimintaa Galileanjärven alueella”, ja liite B10.)

Miksi meidän pitäisi olla siitä huolissamme: Kun Maria sanoi Jeesukselle: ”Heillä ei ole viiniä” (Joh 2:3), hän epäilemättä toivoi, että Jeesus tekisi asialle jotain. Tämä on kiinnostavaa, koska Jeesus ei ollut vielä tehnyt yhtään ihmettä. Vastauksessaan Jeesus käytti seemiläistä idiomia, joka kuuluu kirjaimellisesti: ”Mitä minulle ja sinulle?” Siinä on pohjimmiltaan vastaansanomisen sävy, mutta sen tarkka merkitys riippuu tekstiyhteydestä. Joskus se ilmaisee vihamielisyyttä ja torjuntaa (Mt 8:29; Mr 1:24; 5:7; Lu 4:34; 8:28), mutta tässä se vaikuttaa lempeältä vastalauseelta. (Ks. 2Sa 16:9, 10 ja 1Ku 17:18, alav., joissa on esimerkkejä tämän idiomin pehmeämpisävyisestä käytöstä Raamatun heprealaisissa kirjoituksissa.) Jeesuksen seuraavat sanat osoittavat, miksi hän ei toiminut heti: Minun hetkeni ei ole vielä tullut. Jakeessa 5 kuvaillun Marian reaktion perusteella Jeesuksen vastauksesta on kuitenkin täytynyt heijastua se, ettei hän ollut haluton auttamaan.

Mitä sinä meistä haluat: Tai ”Mitä yhteistä meillä ja sinulla on”. Tämän retorisen kysymyksen kirjaimellinen käännös kuuluu: ”Mitä meille ja sinulle?” Tätä seemiläistä idiomia käytetään Raamatun heprealaisissa kirjoituksissa (Jos 22:24; Tu 11:12, alav.; 2Sa 16:10; 19:22; 1Ku 17:18; 2Ku 3:13; 2Ai 35:21; Ho 14:8) ja vastaavaa kreikkalaista sanontaa Kreikkalaisissa kirjoituksissa (Mt 8:29; Mr 1:24; 5:7; Lu 4:34; 8:28; Joh 2:4). Ilmauksen tarkka merkitys riippuu tekstiyhteydestä. Tässä jakeessa (Mt 8:29) idiomi ilmaisee vihamielisyyttä ja torjuntaa, ja se on käännetty myös seuraavasti: ”Älä häiritse meitä!” tai ”Jätä meidät rauhaan!” Toisissa tekstiyhteyksissä se ilmaisee, että puhuja katsoo asiaa eri näkökulmasta tai ei halua toimia ehdotetulla tavalla, mutta siihen ei liity halveksuntaa, ylimielisyyttä eikä vihamielisyyttä. (Ks. Joh 2:4, tutkimisviite.)

piinaamaan meitä: Kreikan verbin kanssa samaan sanueeseen kuuluva substantiivi on käännetty ”vanginvartijoiksi” Mt 18:34:ssä (ks. tutkimisviite), joten tässä tekstiyhteydessä ”piinaaminen” näyttää tarkoittavan sulkemista tai eristämistä ”syvyyteen”, joka mainitaan rinnakkaiskertomuksessa Lu 8:31:ssä.

vanginvartijoille: Vastineella ”vanginvartija” käännetyn kreikan sanan basanistḗs perusmerkitys on ’piinaaja’ todennäköisesti siksi, että vanginvartijat kiduttivat usein vankeja julmasti. Se alkoi kuitenkin tarkoittaa vanginvartijoita yleensä ilmeisesti siksi, että vankeutta pidettiin piinana, liittyipä siihen kidutusta tai ei. (Ks. Mt 8:29, tutkimisviite.)

sikalauma: Siat olivat Mooseksen lain mukaan epäpuhtaita, mutta niitä kasvatettiin tällä seudulla. Kertomuksessa ei sanota, olivatko ”paimenet” juutalaisia, jotka toimivat vastoin lakia (Mt 8:33). Dekapoliin alueella asui kuitenkin paljon ei-juutalaisia, ja koska sianliha oli kreikkalaisten ja roomalaisten suurta herkkua, sille oli kysyntää.