Roomalaisille 6:1–23
6 Mitä siis sanomme? Onko meidän tehtävä jatkuvasti syntiä, jotta ansaitsematon* hyvyys lisääntyisi?
2 Ei missään tapauksessa! Koska olemme kuolleet synnille,+ miten voisimme enää elää tehden syntiä?+
3 Vai ettekö tiedä, että meidät kaikki, jotka kastettiin Kristukseen Jeesukseen,+ kastettiin hänen kuolemaansa?+
4 Sen välityksellä, että meidät kastettiin Kristuksen kuolemaan, meidät siis haudattiin hänen kanssaan,+ jotta niin kuin hänet herätettiin kuolleista Isän voimalla,* mekin eläisimme uutta elämää.+
5 Jos meidät on liitetty häneen siten, että olemme kuolleet samalla tavoin kuin hän,+ meidät myös varmasti liitetään häneen siten, että meidät herätetään kuolleista samalla tavoin kuin hänet.+
6 Mehän tiedämme, että vanha persoonallisuutemme naulittiin paaluun hänen kanssaan,+ jotta syntinen ruumiimme menettäisi valtansa meihin+ emmekä enää olisi synnin orjia.+
7 Se joka on kuollut, on vapautunut synnistään.*
8 Lisäksi jos olemme kuolleet Kristuksen kanssa, uskomme, että tulemme myös elämään hänen kanssaan.
9 Me tiedämme, että kun Kristus on nyt herätetty kuolleista,+ hän ei enää kuole;+ kuolema ei enää hallitse häntä.
10 Sen kuoleman, jonka hän kuoli, hän kuoli synnille* yhden kerran lopullisesti,+ mutta sitä elämää, jota hän elää, hän elää Jumalalle.
11 Samoin pitäkää te itseänne kuolleina synnille mutta elävinä Jumalalle Kristuksen Jeesuksen välityksellä.+
12 Älkää sen vuoksi antako synnin enää hallita kuninkaana kuolevaisessa ruumiissanne,+ niin että tottelisitte sen haluja.
13 Älkää myöskään enää antako ruumistanne* synnille aseeksi, joka saa aikaan pahaa,* vaan antakaa itsenne kuolleista eläviksi tulleina Jumalalle ja ruumiinne* Jumalalle aseeksi, joka saa aikaan hyvää.*+
14 Synti ei saa olla teidän isäntänne, koska te ette ole lain alaisuudessa+ vaan ansaitsemattoman* hyvyyden alaisuudessa.+
15 Mitä tästä seuraa? Pitäisikö meidän tehdä syntiä, koska emme ole lain alaisuudessa vaan ansaitsemattoman* hyvyyden alaisuudessa?+ Ei missään tapauksessa!
16 Ettekö tiedä, että jos tarjoudutte orjaksi tottelemaan jotakuta, te olette sen orjia, jota tottelette,+ joko synnin orjia,+ mikä johtaa kuolemaan,+ tai tottelevaisuuden orjia, mikä saa toimimaan oikein?*
17 Mutta kiitos Jumalalle, että vaikka olitte aiemmin synnin orjia, teistä tuli sydämestänne tottelevaisia sille opetukselle,* jonka ohjaukseen teidät annettiin.
18 Koska teidät siis vapautettiin synnistä,+ teistä tuli vanhurskauden orjia.*+
19 Käytän ihmisten tavallista kieltä teidän syntisen luontonne* heikkouden vuoksi. Niin kuin luovutitte ruumiinne* epäpuhtauden ja laittomuuden orjaksi, mikä on johtanut laittomuuteen, tehkää ruumiistanne nyt vanhurskauden orja,* sillä se johtaa pyhyyteen.+
20 Kun olitte synnin orjia, teitä ei sitonut se, mikä on oikein.*
21 Millaisia hedelmiä te silloin tuotitte? Sellaisia, mitä nyt häpeätte, sillä sellaisten lopputuloksena on kuolema.+
22 Mutta nyt kun teidät on vapautettu synnistä ja teistä on tullut Jumalan orjia, tuotatte hedelmänä pyhyyttä,+ ja lopputuloksena on ikuinen elämä.+
23 Synnin palkka on kuolema,+ mutta Jumalan lahja on ikuinen elämä*+ Kristuksen Jeesuksen, meidän Herramme, välityksellä.+
Alaviitteet
^ Tai ”runsas”.
^ Kirjaim. ”Isän kirkkauden välityksellä”.
^ Tai ”saanut syntinsä anteeksi”.
^ Ts. poistaakseen synnin.
^ Tai ”vanhurskauden aseeksi”.
^ Kirjaim. ”jäsenenne”.
^ Kirjaim. ”jäseniänne”.
^ Tai ”runsaan”.
^ Tai ”runsaan”.
^ Tai ”johtaa vanhurskauteen”.
^ Tai ”opetuksen muodolle”.
^ Tai ”tuli orjia, joita ohjaa se, mikä on oikein”.
^ Kirjaim. ”teidän lihanne”.
^ Kirjaim. ”jäsenenne”.
^ Tai ”nyt orja, jota ohjaa se, mikä on oikein”.
^ Tai ”te olitte vapaita vanhurskaudesta”.
^ Tai ”Synti maksaa palkaksi kuoleman, mutta Jumala antaa lahjaksi ikuisen elämän”.