Liiton arkku oli pyhä arkku, jonka muinaiset israelilaiset tekivät Jumalan antaman mallin mukaan. Siinä säilytettiin ”todistusta” eli kahta kivitaulua, joihin oli kirjoitettu kymmenen käskyä. (2. Mooseksen kirja 25:8–10, 16; 31:18.)

•   Rakenne. Arkku oli 2,5 kyynärää pitkä, 1,5 kyynärää leveä ja 1,5 kyynärää korkea (111 cm × 67 cm × 67 cm). Se oli tehty akasiapuusta ja päällystetty sisältä ja ulkoa kullalla, ja sitä kiersi koristeellinen reunus. Arkun kansi oli puhdasta kultaa. Kanteen oli kiinnitetty kaksi kultaista kerubia, yksi kannen kumpaankin päähän. Kerubit olivat vastakkain, kasvot kantta kohti, ja niiden ylöspäin kaartuvat siivet peittivät arkun. Arkussa, sen jalkojen yläpuolella, oli neljä kullasta valettua rengasta. Renkaiden läpi oli pujotettu akasiapuiset kullalla päällystetyt tangot, joilla arkkua kannettiin. (2. Mooseksen kirja 25:10–21; 37:6–9.)

•   Säilytyspaikka. Aluksi liiton arkkua säilytettiin tabernaakkelin kaikkeinpyhimmässä osastossa. Tabernaakkeli oli siirrettävä palvontateltta, joka oli tehty samaan aikaan kuin liiton arkku. Kaikkeinpyhin oli verhottu esiripulla, niin että papit ja kansa eivät voineet nähdä sinne (2. Mooseksen kirja 40:3, 21). Ainoastaan ylimmäinen pappi sai mennä kaikkeinpyhimpään ja hänkin vain kerran vuodessa sovituspäivänä, jolloin hän näki arkun (3. Mooseksen kirja 16:2; Heprealaisille 9:7). Myöhemmin arkku siirrettiin Salomon temppelin kaikkeinpyhimpään (1. Kuninkaiden kirja 6:14, 19).

•   Käyttötarkoitus. Liiton arkku oli arkisto, jossa säilytettiin pyhiä esineitä. Ne muistuttivat israelilaisia liitosta eli sopimuksesta, jonka Jumala oli tehnyt heidän kanssaan Siinain vuorella. Arkku liittyi myös sovituspäivän toimituksiin (3. Mooseksen kirja 16:3, 13–17).

•   Sisältö. Ensimmäiseksi liiton arkkuun pantiin kivitaulut, joihin oli kirjoitettu kymmenen käskyä (2. Mooseksen kirja 40:20). Myöhemmin sinne pantiin mannaa sisältävä kultainen ruukku ja ”Aaronin versonut sauva” (Heprealaisille 9:4; 2. Mooseksen kirja 16:33, 34; 4. Mooseksen kirja 17:10). Ilmeisesti ruukku ja sauva otettiin jossain vaiheessa pois arkusta, sillä niitä ei ollut siinä silloin kun se tuotiin temppeliin (1. Kuninkaiden kirja 8:9).

•   Kuljetus. Leeviläiset kantoivat liiton arkkua akasiapuisten tankojen varassa olallaan (4. Mooseksen kirja 7:9; 1. Aikakirja 15:15). Tangot olivat aina kiinni arkussa, joten leeviläisten ei koskaan tarvinnut koskea arkkuun (2. Mooseksen kirja 25:12–16). Arkku peitettiin kantamisen ajaksi esiripulla, jota käytettiin tabernaakkelissa erottamaan pyhä ja kaikkeinpyhin osasto toisistaan (4. Mooseksen kirja 4:5, 6). a

•   Symboliikka. Liiton arkku liittyi Jumalan läsnäoloon. Esimerkiksi pilvi, joka ilmaantui arkun yläpuolelle kaikkeinpyhimmässä ja israelilaisten leiripaikan ylle, oli merkki Jumalan läsnäolosta ja hänen siunauksestaan (3. Mooseksen kirja 16:2; 4. Mooseksen kirja 10:33–36). Lisäksi Raamatussa sanotaan, että Jehova ”istuu kerubien yllä”, mikä viittaa arkun kannen päällä olleisiin kahteen kerubiin (1. Samuelin kirja 4:4; Psalmit 80:1). Nämä kerubit edustivat Jehovan ”vaunuja” (1. Aikakirja 28:18). Koska arkku symboloi Jehovan läsnäoloa, kuningas Daavid kirjoitti, että Jehova ”asui Siionissa” sen jälkeen kun arkku oli siirretty sinne (Psalmit 9:11).

•   Nimitykset. Raamatussa käytetään tästä pyhästä arkusta erilaisia nimityksiä, kuten ”todistuksen arkku”, ”liiton arkku”, ”Jehovan arkku” ja ”[Jehovan] voiman Arkku” (4. Mooseksen kirja 7:89; Joosua 3:6, 13; 2. Aikakirja 6:41).

   Arkun kantta sanottiin ”sovituskanneksi” eli ”armoistuimeksi” (1. Aikakirja 28:11; Kirkkoraamattu 1938). Tämä nimitys viittaa siihen erikoistehtävään, joka arkun kannella oli sovituspäivänä, jolloin Israelin ylimmäinen pappi pirskotti uhrieläinten verta kantta kohti ja sen eteen. Tällä tavoin ylimmäinen pappi toimitti syntien sovittamisen eli peittämisen ”itsensä ja huoneensa puolesta ja koko Israelin seurakunnan puolesta” (3. Mooseksen kirja 16:14–17).

Onko liiton arkku olemassa vielä nykyään?

 Sen olemassaolosta ei ole mitään todisteita. Raamattu osoittaa, että liiton arkkua ei enää tarvita, koska siihen liittynyt liitto on korvattu Jeesuksen uhriin perustuvalla ”uudella liitolla” (Jeremia 31:31–33; Heprealaisille 8:13; 12:24). Raamatussa ennustettiinkin aika, jolloin liiton arkkua ei enää olisi eikä Jumalan kansa kaipaisi sitä (Jeremia 3:16).

 Uuden liiton solmimisen jälkeen apostoli Johannes sai näyn, jossa liiton arkku oli taivaassa (Ilmestys 11:15, 19). Tämä vertauskuvallinen arkku edustaa Jumalan läsnäoloa ja sitä, että hän on siunannut uuden liiton.

Oliko liiton arkku jonkinlainen taikakalu?

 Ei ollut. Liiton arkun hallussapito ei taannut menestystä, mikä käy ilmi esimerkiksi seuraavista tapauksista. Arkku oli israelilaisten leirissä, kun he taistelivat Ain kaupunkia vastaan, mutta silti he kärsivät tappion yhden israelilaisen uskottomuuden vuoksi (Joosua 7:1–6). Myöhemmin israelilaiset hävisivät taistelun filistealaisia vastaan, vaikka israelilaiset olivat vieneet liiton arkun taistelukentälle. Filistealaisten voitto johtui israelilaisten pappien, Hofnin ja Pinehasin, pahuudesta. (1. Samuelin kirja 2:12; 4:1–11.) Filistealaiset kaappasivat liiton arkun taistelussa, mutta he joutuivat kärsimään Jumalan rangaistuksesta, kunnes palauttivat arkun Israeliin (1. Samuelin kirja 5:11–6:5).