Jumala ei aiheuta nykyisiä luonnononnettomuuksia, mutta hän välittää ihmisistä, joihin ne vaikuttavat. Jumalan valtakunta tulee poistamaan kaikki kärsimyksen aiheuttajat, ja luonnononnettomuudet ovat yksi niistä. Sillä välin Jumala lohduttaa luonnononnettomuuksien uhriksi joutuneita (2. Korinttilaisille 1:3).

•  Miksi voimme olla varmoja, että luonnononnettomuudet eivät ole rangaistus Jumalalta?

•  Ovatko luonnononnettomuudet merkki siitä, että elämme viimeisiä päiviä?

•  Miten Jumala auttaa luonnononnettomuuksien uhreja?

•  Voiko Raamattu auttaa valmistautumaan luonnononnettomuuksiin?

•  Lohduttavia raamatunjakeita luonnononnettomuuksien uhreille

 Luonnononnettomuudet eroavat tavasta, jolla Raamattu kertoo Jumalan käyttävän luonnonvoimia.

•   Luonnononnettomuudet eivät valikoi sitä, ketkä niissä kuolevat tai vammautuvat. Sitä vastoin tuomiot, jotka Jumala saattoi voimaan ja joista kerrotaan Raamatussa, olivat valikoivia. Esimerkiksi kun Jumala tuhosi muinaiset Sodoman ja Gomorran kaupungit, hän säästi hyvän miehen Lootin ja tämän kaksi tytärtä (1. Mooseksen kirja 19:29, 30). Jumala näki ihmisyksilöiden sydämeen ja tuhosi vain ne, joita hän piti pahoina (1. Mooseksen kirja 18:23–32; 1. Samuelin kirja 16:7).

•   Yleensä luonnononnettomuudet iskevät lähes varoituksetta. Toisaalta Jumala antoi varoituksia pahoille ennen kuin hän käytti luonnonvoimia heitä vastaan. Niillä, jotka ottivat huomioon varoitukset, oli mahdollisuus pelastua onnettomuudelta. (1. Mooseksen kirja 7:1–5; Matteus 24:38, 39.)

•   Ihmiset ovat jossain määrin myötävaikuttaneet tuhojen syntymiseen. Miten? Vahingoittamalla ympäristöä ja rakentamalla sellaisille alueille, jotka ovat alttiita maanjäristyksille, tulville ja äärimmäisille sääoloille. (Ilmestys 11:18.) Jumalaa ei tule syyttää tällaisista ihmisten valinnoista (Sananlaskut 19:3).

 Kyllä ovat. Raamatun ennustuksista ilmenee, että ”viimeisinä päivinä”, jolloin ”tämä aikakausi on päättymässä”, esiintyisi luonnononnettomuuksia (Matteus 24:3; 2. Timoteukselle 3:1). Jeesus sanoi meidän ajastamme esimerkiksi seuraavasti: ”Paikassa toisensa jälkeen on nälänhätää ja maanjäristyksiä.” (Matteus 24:7.) Jumala vapauttaa pian maan kaikista tuskan ja kärsimyksen aiheuttajista, myös luonnononnettomuuksista (Ilmestys 21:3, 4).

•   Jumala lohduttaa uhreja Sanansa Raamatun avulla. Raamattu vakuuttaa, että Jumala välittää meistä. Kun me kärsimme, hän tuntee tuskamme. (Jesaja 63:9; 1. Pietarin kirje 5:6, 7, alav.) Hän on luvannut, että tulee aika, jolloin luonnononnettomuuksia ei enää ole. (Ks. ” Lohduttavia raamatunjakeita luonnononnettomuuksien uhreille”.)

•   Jumala auttaa uhreja niiden välityksellä, jotka palvelevat häntä. Jumalan palvelijat jäljittelevät Jeesuksen esimerkkiä. Raamatussa ennustettiin, että Jeesus lohduttaisi ”kaikkia surevia” ja niitä, ”joiden sydän on särkynyt” (Jesaja 61:1, 2). Jumalan palvelijat pyrkivät tekemään samoin (Johannes 13:15).

   Jumala antaa palvelijoidensa välityksellä myös käytännön apua luonnononnettomuuksien uhreille (Apostolien teot 11:28–30; Galatalaisille 6:10).

 Kyllä voi. Vaikka Raamattua ei ole kirjoitettu oppaaksi luonnononnettomuuksien varalle, sen periaatteista voi olla apua. Esimerkiksi:

•   Tee suunnitelmia mahdollisten onnettomuuksien varalta. Raamatussa sanotaan: ”Kaukokatseinen näkee vaaran ja menee suojaan.” (Sananlaskut 22:3.) On viisasta valmistautua hätätilanteeseen etukäteen. Tähän saattaa sisältyä se, että kootaan selviytymispakkaus, jonka voi ottaa mukaan hätätilanteessa. On myös hyvä sopia paikasta, jossa tavataan onnettomuuden sattuessa, ja harjoitella perheenä sinne menemistä.

•   Aseta elämä tärkeämmälle sijalle kuin omaisuus. ”Emme ole tuoneet maailmaan mitään emmekä voi viedä mitään pois”, todetaan Raamatussa (1. Timoteukselle 6:7, 8). Meidän täytyy olla valmiita jättämään kotimme ja omaisuutemme voidaksemme pelastua onnettomuudelta. On hyvä muistaa, että elämämme on tärkeämpi kuin mitkään aineelliset asiat (Matteus 6:25).