Mitä kaste merkitsee?
Raamattu vastaa
Kaste merkitsee ihmisen upottamista kokonaan veden alle. a Raamatussa kerrotaan useista tilanteista, joissa ihmisiä kastettiin tällä tavalla (Apostolien teot 2:41). Siinä esimerkiksi kerrotaan, että Jeesus kastettiin Jordan-nimisessä joessa (Matteus 3:13, 16). Vuosia myöhemmin, kun eräs etiopialainen mies halusi käydä kasteella, hän ja evankelista Filippos ”menivät alas veteen” kastamista varten (Apostolien teot 8:36–40).
Jeesus opetti, että hänen seuraajiensa on välttämätöntä mennä kasteelle (Matteus 28:19, 20). Myöhemmin apostoli Pietari opetti samoin (1. Pietarin kirje 3:21).
Tässä artikkelissa
Kasteen merkitys
Kun joku menee kasteelle, hän osoittaa julkisesti, että hän on katunut syntejään ja luvannut tehdä Jumalan tahdon. Samalla hän näyttää, että hän on päättänyt totella Jumalaa ja Jeesusta, tulipa elämässä eteen mitä tahansa. Näin hän saa myös toivon elää ikuisesti.
Veden alle upottaminen kuvaa osuvasti muutosta, jonka ihminen tekee elämässään. Raamatussa kastetta verrataan hautaamiseen. (Roomalaisille 6:4; Kolossalaisille 2:12.) Veden alle mennessään ihminen ikään kuin kuolee, eli hänen entinen elämänsä loppuu. Veden alta noustessaan hän aloittaa uuden elämän Jumalalle vihkiytyneenä kristittynä.
Mitä Raamattu sanoo ristiäisistä ja lapsikasteesta?
Raamatussa ei käytetä sanaa ”ristiäiset” b, eikä siinä opeteta, että pikkulapsia tulisi kastaa.
Miksi voidaan sanoa, että lapsikaste ei ole sopusoinnussa Raamatun opetusten kanssa? Niiden jotka kastetaan, täytyy täyttää tietyt vaatimukset. Heidän täytyy esimerkiksi ymmärtää Raamatun perusopetukset ja elää niiden mukaan. Heidän on myös täytynyt katua syntejään ja vihkiytyä Jumalalle rukouksessa. (Apostolien teot 2:38, 41; 8:12.) Tämä ei ole pikkulapsille mahdollista.
Mitä tarkoittaa kastaminen Isän, Pojan ja pyhän hengen nimessä?
Jeesus kehotti seuraajiaan: ”Tehkää opetuslapsia kaikkien kansojen ihmisistä. Kastakaa heidät Isän, Pojan ja pyhän hengen nimessä ja opettakaa heitä noudattamaan kaikkea, mitä olen käskenyt teidän noudattaa.” (Matteus 28:19, 20.) Isän, Pojan ja pyhän hengen nimessä kastaminen merkitsee sitä, että kastettava tunnustaa Isän ja Pojan aseman ja vallan ja toisaalta sen tehtävän, joka pyhällä hengellä on. Asiaa voisi havainnollistaa seuraavasti: kun Pietari paransi erään syntymästään saakka ramman miehen, hän sanoi: ”Jeesuksen Kristuksen, Nasaretilaisen, nimessä: kävele!” (Apostolien teot 3:6.) Tämä tarkoitti yksinkertaisesti sitä, että Pietari tunnusti Jeesuksen vallan ja antoi hänelle kunnian tästä ihmeteosta.
”Isällä” tarkoitetaan Jehova c Jumalaa. Hän on Luoja ja Kaikkivaltias Jumala, jolta olemme saaneet elämän, joten hänellä on ylin valta (1. Mooseksen kirja 17:1; Ilmestys 4:11).
”Pojalla” tarkoitetaan Jeesusta Kristusta, joka kuoli meidän puolestamme (Roomalaisille 6:23). Jeesuksella on tärkeä osa siinä, että Jumalan tahto ihmisten suhteen toteutuu. Tämän ymmärtäminen ja hyväksyminen on välttämätöntä, jotta voi pelastua. (Johannes 14:6; 20:31; Apostolien teot 4:8–12.)
”Pyhä henki” on Jumalan aktiivista voimaa eli sellaista voimaa, joka on käytössä. d Jumala on käyttänyt sitä kaiken luomiseen, sanomien välittämiseen profeetoilleen ja muille sekä palvelijoidensa vahvistamiseen, niin että he voivat toimia hänen tahtonsa mukaan. (1. Mooseksen kirja 1:2; Job 33:4; Roomalaisille 15:18, 19.) Lisäksi Jumala ohjasi pyhän hengen avulla Raamatun kirjoittamista (2. Pietarin kirje 1:21).
Onko väärin, jos ihminen kastetaan uudelleen?
Ei ole tavatonta, että ihmiset vaihtavat uskontoa. Mutta olisiko ihmisen väärin mennä uudelleen kasteelle, jos hänet on jo kastettu jossain aiemmassa uskonnossa? Joidenkin mukaan on, ja he saattavat perustella näkemystään sillä, mitä sanotaan Efesolaiskirjeen 4:5:ssä: ”[On] yksi Herra, yksi usko, yksi kaste.” Tämä jae ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kasteella voisi käydä vain kerran. Miksi voidaan sanoa näin?
Konteksti. Efesolaiskirjeen 4:5:n konteksti osoittaa, että Paavali käsitteli tässä sitä, miten tärkeää on, että Jumalan palvelijoilla on samat uskonkäsitykset. (Efesolaisille 4:1–3, 16.) Tämä on mahdollista vain, jos he seuraavat samaa Herraa eli Jeesusta, ajattelevat samalla tavoin siitä, mitä Raamattu opettaa, ja noudattavat samoja kasteeseen liittyviä Raamatun vaatimuksia.
Paavali itse asiassa kehotti joitakuita menemään uudestaan kasteelle. Syy tähän oli se, että he eivät vielä ymmärtäneet kunnolla Raamatun perusopetuksia, kun heidät kastettiin ensimmäisen kerran. (Apostolien teot 19:1–5.)
Mikä tekee kasteesta pätevän? Ihmisen täytyy tuntea Raamatun opetukset täsmällisesti, jotta hänen kasteensa olisi Jumalan näkökannalta pätevä. (1. Timoteukselle 2:3, 4.) Joku on esimerkiksi voitu kastaa, vaikka hän uskoi opetuksiin, jotka ovat ristiriidassa Raamatun kanssa, eikä Jumala voi siksi hyväksyä hänen kastettaan (Johannes 4:23, 24). Hän on saattanut vilpittömästi ajatella, että nuo uskonkäsitykset pitivät paikkansa, mutta ne eivät perustuneet ”täsmälliseen tietoon” (Roomalaisille 10:2). Siksi hänen täytyy hankkia oikeaa tietoa Raamatusta, toimia oppimansa mukaan, vihkiytyä Jumalalle ja mennä uudestaan kasteelle. Tällaisessa tapauksessa ihmisen ei siis ole väärin mennä kasteelle uudelleen, oikeastaan päinvastoin.
Muita kasteita, joita Raamatussa mainitaan
Raamatussa mainitaan myös muita kasteita, joilla oli eri merkitys kuin kristittyjen kastamisella. Seuraavassa on joitain esimerkkejä.
Johanneksen kaste. e Kun juutalaiset ja juutalaiskäännynnäiset menivät Johannes Kastajan kastettaviksi, se osoitti, että he katuivat Mooseksen lakia vastaan tekemiään syntejä. Johanneksen kaste myös auttoi heitä tunnistamaan ja ottamaan vastaan Messiaan, Jeesuksen Kristuksen. (Luukas 1:13–17; 3:2, 3; Apostolien teot 19:4.)
Jeesuksen kastaminen. Johannes Kastaja kastoi myös Jeesuksen, mutta se oli täysin ainutlaatuinen kaste. Jeesus oli täydellinen, eikä hän ollut koskaan tehnyt syntiä. (1. Pietarin kirje 2:21, 22.) Siksi hänen ei myöskään tarvinnut katua syntejä eikä pyytää Jumalalta hyvää omaatuntoa (1. Pietarin kirje 3:21). Sen sijaan hänen kasteensa osoitti, että hän tarjoutui tekemään Jumalan tahdon luvattuna Messiaana eli Kristuksena. Tähän sisältyi se, että hän kuoli meidän puolestamme. (Heprealaisille 10:7–10.)
Kastaminen pyhällä hengellä. Sekä Johannes Kastaja että Jeesus Kristus puhuivat pyhällä hengellä kastamisesta. (Matteus 3:11; Luukas 3:16; Apostolien teot 1:1–5.) Kyseessä on eri asia kuin pyhän hengen nimessä kastaminen (Matteus 28:19). Millä perusteella?
Vain suhteellisen harvat Jeesuksen seuraajat on kastettu pyhällä hengellä. Heidät on voideltu pyhällä hengellä, koska Jumala on valinnut heidät hallitsemaan maata kuninkaina ja pappeina Jeesuksen kanssa taivaassa. f (1. Pietarin kirje 1:3, 4; Ilmestys 5:9, 10.) He tulevat hallitsemaan niitä miljoonia Jeesuksen seuraajia, joilla on toivo elää ikuisesti paratiisissa maan päällä (Matteus 5:5; Luukas 23:43).
Kastaminen Jeesukseen ja hänen kuolemaansa. Raamatun mukaan ne, jotka kastetaan pyhällä hengellä, myös ”kastetaan Kristukseen Jeesukseen” (Roomalaisille 6:3). Näin ollen tämä kaste liittyy edellä mainittuihin Jeesuksen voideltuihin seuraajiin, jotka tulevat hallitsemaan hänen kanssaan taivaassa. Kun heidät kastetaan Jeesukseen, heistä tulee osa voideltujen kristittyjen seurakuntaa. Jeesus on tuon seurakunnan pää, ja he ovat ikään kuin ruumis. (1. Korinttilaisille 12:12, 13, 27; Kolossalaisille 1:18.)
Voidellut kristityt myös ”kastetaan hänen [Jeesuksen] kuolemaansa” (Roomalaisille 6:3, 4). Tämä viittaa siihen, että Jeesuksen mallin mukaisesti he elävät uhrautuvaa elämää ja pyrkivät tekemään Jumalan tahdon. Lisäksi he luopuvat mahdollisuudesta elää ikuisesti maan päällä. Tämä kaste on vertauskuvallinen, ja se päättyy silloin, kun he kuolevat ja heidät herätetään henkiolennoiksi taivaaseen. (Roomalaisille 6:5; 1. Korinttilaisille 15:42–44.)
Kastaminen tulella. Johannes Kastaja sanoi kuulijoilleen: ”Hän [Jeesus] kastaa teidät pyhällä hengellä ja tulella. Hänellä on viskuulapionsa kädessään, ja hän puhdistaa puimatantereensa kokonaan. Vehnänsä hän kokoaa varastoon, mutta akanat hän polttaa tulella, jota ei voi sammuttaa.” (Matteus 3:11, 12.) Nämä sanat osoittavat, että tulella kastaminen ja pyhällä hengellä kastaminen eivät ole sama asia. Mitä Johannes tarkoitti tällä vertauksella?
Vehnä kuvaa niitä, jotka kuuntelevat Jeesusta ja elävät hänen opetustensa mukaan. Heidät voidaan kastaa pyhällä hengellä. Akanat puolestaan kuvaavat niitä, jotka eivät halua kuunnella Jeesusta. Heidät tullaan kastamaan tulella, mikä kuvaa ikuista tuhoa. (Matteus 3:7–12; Luukas 3:16, 17.)
a Sanakirjan Vine’s Complete Expository Dictionary of Old and New Testament Words mukaan kreikan sana, joka voidaan kääntää vastineella ”kaste”, tarkoittaa ’veden alle upottamista ja sieltä nousemista’.
b Ristiäisillä tarkoitetaan joissain uskonnoissa suoritettavaa seremoniaa, jossa pikkulapsen nimi ilmoitetaan ja hänet ”kastetaan” pirskottamalla tai valelemalla vettä hänen päähänsä.
c Jehova (Jahve) on Jumalan nimi (Jesaja 42:8). Ks. artikkeli ”Kuka on Jehova?”
d Ks. artikkeli ”Mikä on pyhä henki?”
e Ks. artikkeli ”Kuka oli Johannes Kastaja?”
f Ks. artikkeli ”Ketkä menevät taivaaseen?”
g Raamatussa sanaa ”kaste” voidaan käyttää myös puhdistusmenoista (Heprealaisille 9:10, alav.). Tässä on tietenkin kyse aivan eri asiasta kuin Jeesuksen ja hänen seuraajiensa upotuskasteesta.