Raamatussa mainitaan tatuoinnit vain kerran, 3. Mooseksen kirjan 19:28:ssa, jossa sanotaan: ”Ette saa – – panna itseenne tatuointimerkkiä.” Jumala antoi tämän käskyn Israelin kansalle ja asetti sen siten erilleen naapurikansoista, jotka tatuoivat ihoonsa jumaliensa nimiä tai symboleita (5. Mooseksen kirja 14:2). Vaikka Israelille annettu laki ei sido nykyajan kristittyjä, sen taustalla olevia periaatteita on syytä harkita vakavasti.

Ovatko tatuoinnit tai vartalotaide kristitylle sopivia?

 Seuraavat raamatunkohdat voivat auttaa pohtimaan asiaa:

•   ”Tahdon, että naisten kaunistuksena on – – vaatimattomuus.” (1. Timoteukselle 2:9, Kirkkoraamattu 1992.) Tämä periaate soveltuu sekä naisiin että miehiin. Meidän tulisi kunnioittaa toisten tunteita ja olla kiinnittämättä tarpeettomasti huomiota itseemme.

•   Jotkut ottavat tatuoinnin korostaakseen identiteettiään tai riippumattomuuttaan, toiset taas osoittaakseen, että heillä on oikeus tehdä keholleen, mitä haluavat. Raamatussa kuitenkin kehotetaan kristittyjä: ”[Antakaa] ruumiinne eläväksi, pyhäksi, Jumalalle otolliseksi uhriksi, mikä on pyhää palvelusta järjenkykyinenne.” (Roomalaisille 12:1.) Käytä ”järjenkykyjäsi”, kun pohdit, miksi haluat tatuoinnin. Jos tahdot olla trendikäs tai osoittaa kuuluvasi johonkin tiettyyn ryhmään, kannattaa muistaa, että omat näkemykset saattavat muuttua, mutta tatuointi on pysyvä. Omien vaikuttimien pohtiminen voi auttaa tekemään viisaan ratkaisun (Sananlaskut 4:7).

•   ”Ahkeran suunnitelmat ovat varmasti hyödyksi, mutta jokainen hätäilijä kulkee varmasti kohti puutetta.” (Sananlaskut 21:5.) Tatuointi hankitaan monesti hetken mielijohteesta. Sillä voi kuitenkin olla pitkäaikainen vaikutus ihmissuhteisiin ja työelämään. Lisäksi tatuoinnin poistaminen voi olla kallista ja kivuliasta. Tutkimukset – samoin kuin se, että tatuointien poistolle on yhä enemmän kysyntää – osoittavat, että monet tatuoinnin ottaneet katuvat sitä myöhemmin.