Mikä on Toora?

TOISTA

Mikä on Toora?

Raamattu vastaa

Sana ”Toora” tulee heprean sanasta tō·rahʼ, joka voidaan kääntää myös ’opetus’ tai ’laki’ a (Sananlaskut 1:8; 3:1; 28:4). Seuraavat esimerkit osoittavat, miten tätä heprean sanaa käytetään Raamatussa.

Tō·rahʼ viittaa usein Raamatun viiteen ensimmäiseen kirjaan. Nämä kirjat tunnetaan viitenä Mooseksen kirjana tai Pentateukkina, joka tulee kreikan kielestä ja merkitsee ’viisiosaista teosta’. Tooran kirjoitti Mooses, joten sitä kutsutaan ”Mooseksen lain kirjaksi” (Joosua 8:31; Nehemia 8:1). Alun perin Toora ilmeisesti kirjoitettiin yhdeksi teokseksi, mutta myöhemmin se jaettiin käsittelyn helpottamiseksi viideksi kääröksi.
Sanaa Tō·rahʼ käytetään myös Israelin kansalle annetuista nimenomaisista laeista, kuten ”syntiuhrilaki”, ”laki spitaalista” ja ”nasiirilaki” (3. Mooseksen kirja 6:25; 14:57; 4. Mooseksen kirja 6:13).
Tō·rahʼ viittaa joskus opetukseen, jota saadaan joko vanhemmilta, toisilta kokeneilta ihmisiltä tai jopa itse Jumalalta (Sananlaskut 1:8; 3:1; 13:14; Jesaja 2:3).

Mitä Toora eli Pentateukki sisältää?

Siinä kerrotaan, miten Jumala on ollut tekemisissä ihmisten kanssa luomisesta Mooseksen kuolemaan asti (1. Mooseksen kirja 1:27, 28; 5. Mooseksen kirja 34:5).
Se sisältää Mooseksen lakikokoelman (2. Mooseksen kirja 24:3). Yksi tuon lain 600 säädöksestä on juutalaisten uskontunnustus eli šema. Eräässä šeman jakeessa sanotaan: ”Sinun on rakastettava Jehovaa, Jumalaasi, kaikella sydämelläsi ja kaikella sielullasi ja kaikella elinvoimallasi.” (5. Mooseksen kirja 6:4–9.) Jeesuksen mukaan tämä on ”suurin ja ensimmäinen käsky” (Matteus 22:36–38).
Siinä mainitaan Jumalan nimi Jehova noin 1 800 kertaa. Sen sijaan että Toora kieltäisi Jumalan nimen käytön, se sisältää käskyjä, jotka vaativat Jumalan kansaa käyttämään tuota nimeä. (4. Mooseksen kirja 6:22–27; 5. Mooseksen kirja 6:13; 10:8; 21:5.)

Vääriä käsityksiä Toorasta

Käsitys: Tooran lait ovat voimassa ikuisesti.

Tosiasia: Jotkut raamatunkäännökset viittaavat siihen, että tietyt Tooran säädökset olisivat voimassa ikuisesti. Tällaisia säädöksiä ovat esimerkiksi sapattia, pappeutta ja sovituspäivää koskevat lait. (2. Mooseksen kirja 31:16; 40:15; 3. Mooseksen kirja 16:33, 34.) Näissä jakeissa käytetty heprean sana voi kuitenkin merkitä myös kestoltaan tarkemmin määrittelemätöntä ajanjaksoa, ei välttämättä ikuisuutta. b Kun Mooseksen välityksellä solmittu lakiliitto oli ollut voimassa noin 900 vuotta, Jumala ennusti, että hän korvaisi sen ”uudella liitolla” (Jeremia 31:31–33). Solmiessaan uuden liiton Jumala ”teki entisen [liiton] vanhentuneeksi” (Heprealaisille 8:7–13). Lakiliitto korvattiin noin 2 000 vuotta sitten Jeesuksen Kristuksen kuoleman perusteella (Efesolaisille 2:15).

Käsitys: Juutalaisten suulliset perinteet ja Talmud ovat yhtä tärkeitä kuin kirjallinen Toora.

Tosiasia: Ei ole mitään raamatullisia todisteita siitä, että Jumala olisi antanut Moosekselle Tooran lisäksi suullisen lain. Sen sijaan Raamatussa sanotaan: ”Jehova sanoi vielä Moosekselle: ’Kirjoita itsellesi nämä sanat.’” (2. Mooseksen kirja 34:27.) Suullinen laki, Mišna, joka myöhemmin kirjoitettiin muistiin ja sisällytettiin Talmudiin, sisältää fariseuksilta peräisin olevia juutalaisia perinteitä. Nämä perinteet olivat usein ristiriidassa Tooran kanssa. Sen vuoksi Jeesus sanoi fariseuksille: ”Te olette tehneet Jumalan sanan pätemättömäksi perinteenne takia.” (Matteus 15:1–9.)

Käsitys: Tooran opetus ei kuulu naisille.

Tosiasia: Mooseksen lakiin kuului käsky, jonka mukaan tuota lakia tuli lukea koko Israelin kansalle – myös naisille ja lapsille. Näin piti tehdä, jotta kaikki ”kuuntelisivat ja oppisivat, koska heidän on pelättävä Jehovaa – – ja pidettävä huoli siitä, että he panevat täytäntöön kaikki tämän lain sanat.” (5. Mooseksen kirja 31:10–12.) c

Käsitys: Toora sisältää kätkettyjä viestejä.

Tosiasia: Tooran kirjoittaja Mooses korostaa, että sen sanoma on helposti ymmärrettävä ja kaikkien saatavilla. Tooraan ei siis Mooseksen mukaan sisälly piilotettuja koodisanomia (5. Mooseksen kirja 30:11–14). Teoria kätketyistä viesteistä perustuu kabbalaan eli perinteiseen juutalaiseen mystiikkaan, joka käyttää ”viekkaasti keksittyjä” menetelmiä tulkitessaan Raamattua (2. Pietarin kirje 1:16). d

a Ks. The Strongest Strong’s Exhaustive Concordance of the Bible, hakusana 8451 osiossa ”Hebrew-Aramaic Dictionary-Index to the Old Testament”.

b Ks. Theological Wordbook of the Old Testament, osa 2, sivut 672-673.

c Vastoin Tooran opetuksia juutalaisten perinteet kielsivät naisia tutkimasta sitä. Mišnassa esimerkiksi lainataan rabbi Eliezer ben Hyrcanusta, joka sanoo: ”Jos joku mies perehdyttää tyttärensä Lakiin, on se sama kuin jos hän opettaisi tälle irstautta.” (Sotah 3:4.) Jerusalemin Talmudissa on hänen lausuntonsa: ”Tuhoutukoot Tooran sanat ennemmin tulella kuin että niitä opetettaisiin naisille.” (Sotah 3:19a.)

d Esimerkiksi Encyclopaedia Judaica kuvailee kabbalistista asennetta Tooraa kohtaan seuraavasti: ”Toora ei varsinaisesti merkitse mitään erityistä, vaikka se itse asiassa merkitsee montaa eri asiaa monilla eri tasoilla.” (Toinen painos, osa 11, sivu 659.)