Lue, mitä tapahtui Karinalle, ja kuvittele itsesi hänen asemaansa. Mitä sinä tekisit?

 Karina: ”Ajoin koulumatkalla ylinopeutta, ja poliisi pysäytti minut ja antoi sakot. Minua harmitti tosi paljon! Kerroin asiasta äidille, ja hän käski minun kertoa isälle. Sitä en todellakaan halunnut tehdä!”

  Mitä sinä tekisit?

1.  Vaihtoehto A: Pysyisit hiljaa ja toivoisit, ettei isä koskaan saisi tietää.

2.  Vaihtoehto B: Kertoisit isälle koko jutun.

 Vaihtoehto A saattaisi houkutella. Äitihän voisi olettaa, että olet tunnustanut asian isälle. On kuitenkin hyviä syitä myöntää virheensä, olipa sitten kyse sakoista tai jostain muusta.

1.  1. Se on oikein. Kristittyjä ohjaa seuraava Raamatun periaate: ”Tahdomme käyttäytyä rehellisesti kaikessa.” (Heprealaisille 13:18.)

    ”Olen kovasti yrittänyt olla rehellinen ja kantaa vastuun omista teoistani – ja myöntää virheeni heti kun teen sellaisen.” (Alexis)

2.  2. Toisten on helpompi antaa anteeksi sille, joka myöntää virheensä. Raamattu sanoo: ”Joka peittää rikkomuksensa, se ei menesty, mutta sille, joka ne tunnustaa ja hylkää, osoitetaan armoa.” (Sananlaskut 28:13.)

    ”Virheiden myöntäminen vaatii kanttia, mutta niin tekemällä voittaa toisten luottamuksen. Se on osoitus rehellisyydestä. Kun myöntää virheensä, ikävästä tilanteesta voi seurata jotain hyvää.” (Richard)

3.  3. Mikä tärkeintä se miellyttää Jehova Jumalaa. Raamattu sanoo: ”Vilpillinen on Jehovalle inhottavuus, mutta hänellä on läheinen suhde oikeamielisiin.” (Sananlaskut 3:32.)

    ”Tehtyäni vakavan virheen tajusin, että minun pitäisi tunnustaa se avoimesti. Jehova ei mitenkään voisi siunata minua, jos en tekisi asioita hänen tavallaan.” (Rachel)

 Miten Karina toimi virheen tehtyään? Hän yritti salata sakon isältään, mutta asia ei pysynyt salassa loputtomiin. Karina sanoo: ”Noin vuotta myöhemmin isä katseli vakuutustietoja ja huomasi minun nimelläni olevan ylinopeussakon. Olin pulassa. Äitikin oli vihainen, koska en ollut tehnyt niin kuin hän käski.”

 Opetus: Karina sanoo: ”Virheiden salailu vain pahentaa tilannetta. Niistä joutuu kuitenkin maksamaan myöhemmin!”

 Jokainen tekee virheitä (Roomalaisille 3:23; 1. Johanneksen kirje 1:8). Tunnustamalla virheensä – ja tekemällä sen heti – ilmaisee nöyryyttä ja kypsyyttä.

 Virheistä voi myös oppia. Valitettavasti kaikki nuoret eivät käytä tilaisuutta hyväkseen. Heistä voi tuntua samalta kuin nuoresta Priscillasta, joka kertoo: ”Otin virheeni aiemmin liian raskaasti. Minulla oli huono itsetunto, joten virheeni tuntuivat liian painavalta taakalta. Lannistuin ja ajattelin olevani toivoton tapaus.”

 Tuntuuko sinusta joskus samalta? Jos tuntuu, muista että vanhoissa virheissä viipyminen on sama kuin tuijottaisi autoa ajaessa taustapeiliin. Menneeseen keskittyminen saa sinut vain tuntemaan itsesi arvottomaksi ja estää tarttumasta uusiin haasteisiin.

 Mikä olisi tasapainoinen suhtautumistapa?

 ”Mieti menneitä virheitäsi oppimismielessä, jotta et toista niitä. Mutta älä vatvo niitä, koska se masentaa.” (Elliot)

 ”Yritän pitää jokaista virhettä tilaisuutena oppia, miten voisin olla parempi ihminen ja hoitaa tilanteen seuraavalla kerralla eri tavalla. Tällainen asenne auttaa kasvamaan ihmisenä.” (Vera)