”Nöyrtykää sen vuoksi Jumalan voimakkaan käden alle, niin että hän voi korottaa teidät aikanaan, ja heittäkää kaikki huolenne hänelle, sillä hän huolehtii teistä.” (1. Pietarin kirje 5:6, 7, Uuden maailman käännös)

 ”Nöyrtykää siis Jumalan väkevän käden alle, niin hän ajan tullen korottaa teidät. Heittäkää kaikki murheenne hänen kannettavakseen, sillä hän pitää teistä huolen.” (1. Pietarin kirje 5:6, 7, Kirkkoraamattu 1992)

 Näillä sanoilla apostoli Pietari vakuutti kristityille, että he voivat täysin avoimesti kertoa Jumalalle rukouksessa huolistaan ja murheistaan. Jumala pitää arvokkaina niitä, jotka ovat nöyriä, ja hän palkitsee heidät avokätisesti.

 ”Nöyrtykää – – Jumalan voimakkaan käden alle.” Raamatussa ilmauksella ”Jumalan käsi” tarkoitetaan usein voimaa, jota hän käyttää suojelemiseen ja pelastamiseen (2. Mooseksen kirja 3:19; 5. Mooseksen kirja 26:8; Esra 8:22, alaviite). Ihminen, joka nöyrtyy Jumalan käden alle, tukeutuu häneen ja tajuaa, ettei omien rajoitustensa vuoksi selviä vastoinkäymisistä yksin (Sananlaskut 3:5, 6; Filippiläisille 4:13). Hän luottaa siihen, että Jumalan apu on paras mahdollinen ja tulee aina oikeaan aikaan (Jesaja 41:10).

 ”Niin että hän voi korottaa teidät aikanaan.” Kun Jumalan palvelijat pysyvät kestävinä koettelemuksissa, he voivat olla varmoja, että Jumala lopulta korottaa eli palkitsee heidät. Jumala pitää huolen siitä, etteivät hänen palvelijoidensa kohtaamat koettelemukset kestä liian kauan eivätkä ylitä heidän kestokykyään (1. Korinttilaisille 10:13). Jos he tekevät jatkuvasti hyvää, on aivan varmaa, että Jumala palkitsee heidät aikanaan (Galatalaisille 6:9).

 ”Heittäkää kaikki huolenne hänelle, sillä hän huolehtii teistä.” Huolet voi heittää Jumalalle rukoilemalla häntä nöyrästi. Eräässä selitysteoksessa sanotaan, että verbi to cast (’heittää’) välittää ajatuksen ”ponnistelua vaativasta toiminnasta, jossa jotakin viskataan poispäin itsestä. Se kuvailee harkittua toimintaa.” (Kistemaker, New Testament Commentary.) Kun huolet on heittänyt Jumalalle, olo on kevyempi ja voi tuntea tyyneyttä, jota Raamatussa kutsutaan ”Jumalan rauhaksi” (Filippiläisille 4:6, 7). Jumalalla on ehtymättömästi voimaa, jota hän voi käyttää palvelijoidensa tukemiseen, ja hän haluaa tehdä niin, koska hän välittää heistä (Psalmit 37:5; 55:22).

 Tässä artikkelissa käsitellyt jakeet ovat osa ensimmäistä kirjettä, jonka Pietari kirjoitti kristityille (1. Pietarin kirje 1:1). Ne ovat viidennessä luvussa, johon tuo kirje päättyy. Kristityt kohtasivat tuolloinkin ahdistavia tilanteita, jotka koettelivat heidän uskoaan (1. Pietarin kirje 1:6, 7). Pietari oli perillä tästä, ja siksi hän kirjoitti rohkaisevan ja lämminhenkisen kirjeensä. Hän kirjoitti sen noin vuosina 62–64. (1. Pietarin kirje 5:12.)

 Kirjeensä lopussa Pietari rohkaisi niitä, jotka kohtasivat koettelemuksia uskonsa vuoksi. Jos he pysyisivät nöyrinä ja luottaisivat Jumalaan, Jumala auttaisi heitä olemaan lujia. (1. Pietarin kirje 5:5–10.) Pietarin sanat antavat rohkeutta myös kristityille, joita vainotaan nykyään.

 Katso lyhyt video, joka auttaa saamaan kokonaiskuvan 1. Pietarin kirjeestä.