9. ELOKUUTA 2016
ARMENIA
Kuusitoista Jehovan todistajaa päättänyt siviilipalveluksensa Armeniassa
Nuoret armenialaiset Jehovan todistaja -miehet, joille on ensimmäistä kertaa annettu mahdollisuus siviilipalvelukseen, työskentelevät kovasti täyttääkseen kansalaisvelvollisuutensa. Aiemmin todistajat joutuivat aseistakieltäytymisen vuoksi vankilaan. Vuonna 2013 Armenia kuitenkin muutti lainsäädäntöään ja alkoi tarjota siviilipalvelusta vaihtoehtona asepalvelukselle. Tähän mennessä siviilipalvelukseen on ilmoittautunut yli 200 todistajaa. Heistä 16 oli saanut suoritettua siviilipalveluksensa kesäkuun 2016 loppuun mennessä.
Menestyksekäs siviilipalvelusohjelma
Ensimmäiset siviilipalveluksen suorittaneet todistajamiehet olivat ensin olleet aseistakieltäytymisen vuoksi vankilassa. Kun uusi laki astui voimaan, he siirtyivät siviilipalvelukseen. Tammikuussa 2014 he alkoivat hoitaa puistoja, puhdistaa katuja ja auttaa erilaisissa tehtävissä esimerkiksi sairaaloissa.
Nämä miehet ovat kiitollisia siitä, että valtio antoi heille mahdollisuuden tehdä mielekästä työtä. He saivat muun muassa kaunistaa ympäristöä ja auttaa tarpeessa olevia. Uuden ohjelman ansiosta miehet voivat siviilipalveluksen suoritettuaan jatkaa elämäänsä yhteiskunnan hyödyllisinä jäseninä ilman rikosrekisterimerkinnän taakkaa.
Davit Arakelyan, 22, suoritti siviilipalveluksensa työskentelemällä hoitokodissa. Hän sanoo: ”Siviilipalvelus teki minusta vastuuntuntoisemman ja ahkeramman. Olen iloinen, että sain täyttää velvollisuuteni yhteiskuntaa kohtaan tavalla, josta oli toisille todellista hyötyä. Hoitokodin johto, henkilökunta ja jopa jotkut asukkaat antoivat kiitosta työstämme.” 22-vuotias Mikhayil Manasyan määrättiin työskentelemään hätätilaministeriössä. Hän kertoo: ”Opin samalla uuden ammatin, ja tästä voi tulla vakituinen työni. Lisäksi saatoin täyttää kansalaisvelvollisuuteni toimimatta vastoin omaatuntoani.”
Voiko Armenian esimerkki kannustaa muita maita hyväksymään siviilipalveluksen?
Armenia muutti hiljattain myös perustuslakiaan. Nyt siinä tunnustetaan oikeus aseistakieltäytymiseen. Uusi laki astui voimaan vuoden 2015 joulukuussa. Sen artiklassa 41(3) sanotaan: ”Jokaisella kansalaisella, jonka uskonnollinen vakaumus ei salli asepalvelusta, on oikeus laissa kuvailtuun vaihtoehtoiseen palvelukseen.” Euroopan neuvoston alainen Venetsian komissio kiitti Armeniaa tästä lakimuutoksesta ja sanoi sen olevan ”erinomainen keino varmistaa tapauksessa Bayatyan vastaan Armenia a annetun ratkaisun toimeenpano”.
Se että Armenia on ottanut käyttöön siviilipalvelusohjelman, on sopusoinnussa kansainvälisten normien kanssa. Armenia on ottanut aimo harppauksen eteenpäin ja jättänyt taakseen ajat, jolloin omantunnonsyistä aseista kieltäytyviä rangaistiin. Siviilipalvelusohjelman hyödyt osoittavat, että kaikkien maiden, jotka rankaisevat aseistakieltäytyjiä, kannattaisi noudattaa Armenian esimerkkiä. Armeniassa saadut kokemukset ovat jälleen yksi todiste siitä, että siviilipalvelusohjelma on eduksi sekä valtiolle että sen kansalaisille.
Jehovan todistajien Armenian-edustaja Tigran Harutyunyan sanoi: ”Olemme kiitollisia siitä, että Armenia on ryhtynyt toimeen suojellakseen ihmisten perusoikeuksia, myös oikeutta aseistakieltäytymiseen. Nuoret armenialaiset todistajamiehet voivat nyt täyttää kansalaisvelvollisuutensa tavalla, joka on sopusoinnussa heidän vakaumuksensa kanssa ja myös hyödyksi muille.”
a Bayatyan vastaan Armenia ([GC], nro 23459/03, ECHR 2011) oli merkittävä tapaus, jota käsiteltiin Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen suuressa jaostossa. Ensimmäistä kertaa tuomioistuin totesi, että Euroopan ihmisoikeussopimuksen 9. artikla, joka koskee ajatuksen, omantunnon ja uskonnon vapautta, takaa myös oikeuden kieltäytyä asepalveluksesta omantunnonsyistä.