Oikeus aseistakieltäytymiseen omantunnonsyistä on saanut jatkuvasti lisää kannatusta sen jälkeen, kun asiaa käsiteltiin Etelä-Korean perustuslakituomioistuimessa heinäkuussa 2015. Vaikka tuomioistuin ei ole vielä antanut ratkaisuaan eikä lainsäädäntöä ole muutettu, on yleinen mielipide aseistakieltäytymistä kohtaan muuttunut suopeammaksi. Alemmat oikeusasteet, lakiasiantuntijat, kansalaiset sekä kansalliset ja kansainväliset ihmisoikeusjärjestöt puoltavat sitä, että omantunnonvapauden käyttämisestä ei tulisi rangaista.

7. elokuuta 2017 alkaneella viikolla seitsemälle nuorelle miehelle, joita vastaan oli nostettu syytteet asepalveluksesta kieltäytymisen vuoksi, annettiin vapauttava tuomio. Tämä kertoo merkittävästä muutoksesta Etelä-Koreassa. Sen oikeusistuimet ovat vuosikymmenten saatossa tuominneet yli 19 000 aseistakieltäytyjää. Kuitenkin kaikista koskaan annetuista 42 vapauttavasta tuomiosta peräti 38 on annettu toukokuusta 2015 lähtien, ja vuoden 2017 aikana niitä on annettu jo 25.

Jotkut tuomarit ovat lykänneet tapausten käsittelyä odottaessaan perustuslakituomioistuimen ratkaisua, minkä vuoksi keskeneräisten tapausten määrä on kasvanut. Asianajaja Oh Du-jin, joka on edustanut monia aseistakieltäytyjiä, totesi, että käsittelyä odottavia tapauksia on nyt yli viisi kertaa enemmän kuin muutama vuosi sitten.

Monet tarkkailijat ovat panneet merkille, että Etelä-Korean oikeusistuinten suhtautumistapa on muuttumassa. Antaessaan vapauttavia tuomioita monet tuomarit ovat todenneet, että aseistakieltäytyjien rankaiseminen siviilipalvelusmahdollisuuden puuttuessa loukkaa perustuslain takaamaa omantunnonvapautta. Jotkut tuomarit ovat arvioineet, että omantunnonsyistä kieltäytymisen voidaan katsoa olevan asepalveluslain mukainen ”perusteltu syy”.

Vaikka ihmisoikeuksien tunnustamisen tai suojelemisen ei tulisi riippua yleisestä mielipiteestä, puolustusministeriö on vedonnut julkisen kannatuksen puutteeseen kieltäytyessään ratkaisemasta aseistakieltäytyjiä koskevaa kysymystä. Yleinen mielipide on kuitenkin muuttumassa. Vuonna 2005 vain 10 prosenttia kyselyyn osallistuneista kannatti oikeutta kieltäytyä asepalveluksesta omantunnonsyistä. Toukokuussa 2016 tehdyssä mielipidetutkimuksessa jo 70 prosenttia ilmoitti kannattavansa siviilipalveluksen käyttöönottamista. Heinäkuussa 2016 tehty Soulin asianajajaliiton järjestämä kysely osoitti, että yli 80 prosenttia liiton jäsenistä kannatti siviilipalvelusohjelman käyttöönottoa.

Korean kansallinen ihmisoikeuskomissio raportoi, että Etelä-Korean muuttunut mielipideilmasto sai lainsäätäjät jättämään kolme siviilipalvelusta koskevaa lainmuutosehdotusta, jotka on tarkoitus käsitellä maan kansalliskokouksen kesäkuussa 2017 alkaneella istuntokaudella. Komissio tarkasteli myös kansainvälisen yhteisön lausuntoja ja päätöksiä ja selvitti, miten lainmuutosehdotukset täyttävät siviilipalvelusta koskevat kansainväliset normit. Se jätti Etelä-Korean viranomaisille lausuntonsa sellaisesta siviilipalvelusohjelmasta, joka noudattaa kansainvälisiä normeja ja jonka Jehovan todistajat ja muut voivat hyväksyä.

Korean nykyinen presidentti Moon Jae-in on aikaisemmin toiminut ihmisoikeusjuristina. Astuessaan virkaansa 10. toukokuuta 2017 hän sanoi: ”Omantunnonvapaus on kaikista perustuslaissa säädetyistä perusoikeuksista tärkeimpiä. Lupaan sen vuoksi, että siviilipalvelusohjelma otetaan käyttöön ja omantunnonsyistä asepalveluksesta kieltäytyvien vangitseminen lopetetaan.”

Aseistakieltäytyjiä edustanut delegaatio jätti 11. elokuuta 2017 uudelle presidentille vetoomuksen, jossa pyydettiin viranomaisia tunnustamaan oikeus aseistakieltäytymiseen omantunnonsyistä vapauttamalla vankilassa olevat aseistakieltäytyjät ja ottamalla käyttöön siviilipalvelusohjelma. Vetoomuksen oli allekirjoittanut 904 aseistakieltäytyjää, joista 360 kärsi tuolloin vankilatuomiotaan ja 544:n tapaukset olivat vireillä eri oikeusasteissa.

Yksi vetoomuksen allekirjoittaneista, Kim Hyun-soo, kertoo, mitä vetoomus merkitsee hänelle: ”Toivon kovasti, että maassamme toteutetaan kansainväliset normit täyttävä siviilipalvelusohjelma, joka ei ole kytköksissä armeijaan eikä toimi sotilashallinnon alaisuudessa. Olen valmis palvelemaan sosiaalipalvelun tai katastrofiavun tehtävissä tai millä tahansa muulla alalla. Olisi hienoa työskennellä yhteiskunnan hyväksi tällaisessa ohjelmassa.”

Jehovan todistajat ja monet muut ovat iloisia siitä, että mielipiteet ovat muuttumassa. Tämä saattaa merkitä myös muutosta käytäntöön, joka on johtanut tuhansien miesten rankaisemiseen yli 70 vuoden ajan. Jehovan todistajat arvostavat sitä, että presidentti Moon, kansalliskokouksen jäsenet ja Etelä-Korean oikeuslaitos ovat osoittaneet haluavansa ottaa huomioon ne, jotka kieltäytyvät asepalveluksesta omantunnonsyistä.