Etelä-Korean perustuslakituomioistuin antaa pian ratkaisunsa merkittävässä tapauksessa, joka käsittelee sitä, onko aseistakieltäytyjien rankaiseminen asepalveluslain nojalla perustuslain mukaista. Ratkaisua on odotettu mielenkiinnolla heinäkuussa 2015 pidetyn suullisen käsittelyn jälkeen. Oikeuden puheenjohtaja Park Han-chul vahvisti hiljattain, että ratkaisu annetaan ennen kuin hänen virkakautensa päättyy 30. tammikuuta 2017.

Perustuslakituomioistuimella on valta ratkaista, onko jokin laki perustuslain mukainen. Tuomioistuinta on pyydetty arvioimaan uudelleen asepalveluslakia, jonka mukaan asepalveluksesta omantunnonsyistä kieltäytyvä henkilö tulee tuomita vankeuteen. Tuomioistuimen odotetaan ottavan kantaa siihen, onko tällainen rankaiseminen sopusoinnussa Etelä-Korean perustuslain kanssa, joka takaa kansalaisille omantunnon- ja uskonnonvapauden.

Jos tuomioistuin tulee siihen tulokseen, että vuosikymmeniä kestänyt aseistakieltäytyjien vangitseminen on perustuslain vastaista, Etelä-Korean on pakko harkita uudelleen, miten se kohtelee aseistakieltäytyjiä. Etelä-Korean olisi luultavasti lopetettava sellaisten nuorten miesten syyttäminen, tuomitseminen ja vangitseminen, jotka kieltäytyvät asepalveluksesta omantunnonsyistä.

Perustuslakituomioistuin on harkinnut samaa kysymystä aiemminkin, vuosina 2004 ja 2011. Se päätyi molemmilla kerroilla siihen ratkaisuun, että aseistakieltäytyjien rankaiseminen ei riko perustuslakia. Lisäksi Etelä-Korean korkein oikeus linjasi vuosina 2004 ja 2007, että omantunnonsyyt eivät ole peruste kieltäytyä asepalveluksesta. Näistä päätöksistä huolimatta monet tuomioistuimet kuitenkin epäröivät tuomita aseistakieltäytyjiä.

Monet Etelä-Korean tuomioistuimet eivät mielellään tuomitsisi aseistakieltäytyjiä vankeuteen. Perustuslakituomioistuin on vuonna 2011 tekemänsä päätöksen jälkeen ottanut käsiteltäväkseen seitsemän tapausta, jotka alioikeudet ovat alistaneet sen ratkaistavaksi, sekä 22 tapausta, joissa joku yksityishenkilö on vedonnut perustuslakituomioistuimeen. Myös korkeimman oikeuden päätöksiä on kyseenalaistettu, ja yli 40 aseistakieltäytyjiä koskevaa tapausta odottaa käsittelyä. Toukokuusta 2015 lähtien eri alioikeudet ovat antaneet yhdeksässä eri oikeustapauksessa vapauttavan tuomion aseistakieltäytyjille.

Lokakuussa 2016 eräs valitustuomioistuin kommentoi alempien ja ylempien tuomioistuimien epäröintiä toteamalla, että ”tällainen epäselvyys yhden lainkohdan tulkinnassa ja soveltamisessa on ennenkuulumatonta”. Se julisti kolme aseistakieltäytyjää syyttömiksi, mikä oli ensimmäinen kerta, kun valitustuomioistuimessa annetaan aseistakieltäytyjille vapauttava tuomio. Soulin asianajajaliitto piti ratkaisua myönteisenä ja äärimmäisen merkittävänä. Liiton puheenjohtaja Kim Han-kyu kuitenkin huomautti, että perustuslakituomioistuimella on asiassa vielä viimeinen sana.

Kim Han-kyu sanoo: ”Suuri yleisö odottaa innolla, että perustuslakituomioistuin antaisi asiassa myönteisen päätöksen. Aseistakieltäytyjiä rangaistaan yhä, eikä heillä ole mahdollisuutta vaihtoehtoiseen palvelukseen. Perustuslakituomioistuimen, ihmisoikeuksien puolustamisen viimeisen linnakkeen, toivotaan antavan ratkaisunsa niin pian kuin mahdollista.”

Aseistakieltäytymisasia on vaikuttanut viimeisten 60 vuoden aikana lähes jokaiseen Etelä-Korean Jehovan todistaja -perheeseen. Isiä, poikia ja veljiä on tuomittu vankilaan, koska he ovat kieltäytyneet asepalveluksesta. Myönteinen päätös aseistakieltäytyjien puolesta lopettaisi monien nuorten miesten hyödyttömän vankeusrangaistuksen ja heidän leimaamisensa rikollisiksi, ja se vahvistaisi kaikkien kansalaisten oikeutta omantunnon- ja uskonnonvapauteen.

Katseet kohdistuvat nyt perustuslakituomioistuimeen ja sen tulevaan päätökseen.