Seon-hyeok Kim käy läpi yhtä elämänsä suurimmista haasteista. Vuoden 2015 alkupuolella tämä 28-vuotias aviomies ja isä asetettiin syytteeseen aseistakieltäytymisen vuoksi. Gwangjun piirioikeus antoi kuitenkin kansainvälisten normien mukaisen tuomion, kun se julisti Kimin syyttömäksi. Tämä oli historiallinen päätös, sillä tuhansia omantuntonsa vuoksi asepalveluksesta kieltäytyneitä on tuomittu ja vangittu Etelä-Koreassa jo vuosikymmenien ajan. Valitustuomioistuin kuitenkin kumosi piirioikeuden päätöksen ja antoi Kimille 18 kuukauden vankeustuomion. Kim on jättänyt valituksen tästä tuomiosta Etelä-Korean korkeimpaan oikeuteen.

Se että valtio ei tunnusta oikeutta kieltäytyä asepalveluksesta omantunnonsyistä, on herättänyt Etelä-Koreassa viime aikoina paljon keskustelua. Jotkut tuomarit ovat rohkeasti puolustaneet kansainvälisiä oikeuksia, mutta heidän päätöksiään on kuitenkin kumottu ylemmissä oikeusasteissa.

Gwangjun piirioikeuden tuomari Chang-seok Choi vapautti Kimin syytteistä 12. toukokuuta 2015. Tuomarin mukaan Kim ei laiminlyönyt kansalaisvelvollisuuttaan kieltäytyessään armeijasta. Hän sen sijaan totesi Kimin olevan syvästi uskonnollinen mies, jonka vakaumus yhtenä Jehovan todistajista ei sallinut hänen palvella armeijassa. Tuomari kiinnitti huomiota siihen, että Kim olisi valmis suorittamaan vaihtoehtoisen siviilipalveluksen, joka ei olisi asevoimien alaisuudessa. a

Lisäksi tuomari Choi totesi päätöksessään, että Kimillä oli oikeus kieltäytyä asepalveluksesta omantunnonsyistä ja että ”omantunnonvapautta tulee suojella kaikin tavoin”. Tuomari Choi osoitti rohkeutta kunnioittaessaan Kimin tekemää eettistä ratkaisua, sillä hänen päätöksensä oli vastoin Etelä-Korean yleistä oikeuskäytäntöä mutta sopusoinnussa kansainvälisesti tunnustettujen yleisoikeuksien kanssa.

Viidessä päätöksessään, jotka ovat koskeneet yli 500 valitusta, Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeuskomitea (CCPR) on tuominnut Etelä-Korean tavan rangaista aseistakieltäytyjiä. Tuoreessa päätöksessään CCPR totesi, että näiden aseistakieltäytyjien vangitseminen täytti kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskevan yleissopimuksen (ICCPR) artiklassa 9 kielletyn mielivaltaisen vangitsemisen tunnusmerkit. b CCPR ja muut kansainväliset organisaatiot ovat kehottaneet Etelä-Koreaa antamaan asepalveluksesta omantunnonsyistä kieltäytyville mahdollisuuden suorittaa vaihtoehtoinen siviilipalvelus. Vaikka Etelä-Korea on ratifioinut kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskevan yleissopimuksen ja sen valinnaisen lisäpöytäkirjan jo vuonna 1990, se ei ole ottanut tarvittavia askeleita näiden päätösten täytäntöönpanemiseksi.

Sen jälkeen kun piirioikeus oli todennut Kimin syyttömäksi, syyttäjä valitti asiasta valitustuomioistuimeen. Syyttäjän mukaan Kimin kieltäytyminen asepalveluksesta vaarantaa kansallisen turvallisuuden. c 26. marraskuuta 2015 valitustuomioistuin kumosi piirioikeuden päätöksen ja tuomitsi Kimin 18 kuukauden vankeuteen asevelvollisuuden laiminlyönnistä.

Valitustuomioistuin sivuutti CCPR:n päätökset ja totesi, että tuomioistuimen tekemä päätös oli kansainvälisen lainsäädännön yläpuolella. Kim valitti asiasta heti Etelä-Korean korkeimpaan oikeuteen. Lisäksi hän jätti valituksen YK:n työryhmälle d, joka käsittelee mielivaltaisia pidätyksiä, ja pyysi sitä käsittelemään asian viipymättä. Kummankin valituksen käsittely on vielä kesken.

Etelä-Korean korkein oikeus ja perustuslakituomioistuin ovat johdonmukaisesti kieltäytyneet tunnustamasta aseista omantunnonsyistä kieltäytyvien oikeuksia. Perustuslakituomioistuin totesi vuosien 2004 ja 2011 päätöksissään, että laki asepalveluksesta on perustuslain mukainen. Parhaillaan perustuslakituomioistuin käsittelee asepalveluslain perustuslaillisuutta jo kolmatta kertaa, ja päätöstä odotetaan lähiaikoina.

Jos korkein oikeus hylkää Kimin valituksen, häntä odottaa vankeusrangaistus. Kim on huolissaan hänen perheensä jaksamisesta ja siitä, miten 18 kuukauden vankeusaika vaikuttaisi perheeseen taloudellisesti. Hänen vaimonsa jäisi huolehtimaan heidän kahdesta lapsestaan yksin. Vapautumisensa jälkeen Kimillä olisi rikosrekisteri, mikä tekisi työn saamisesta huomattavasti vaikeampaa.

Jehovan todistajat ovat kiitollisia siitä, että valtiot ympäri maailman ovat tunnustaneet oikeuden kieltäytyä asepalveluksesta omantunnon vuoksi. Kaikki Etelä-Korean Jehovan todistajat odottavat Seon-hyeok Kimin tavoin oikeuden päätöstä. Aikooko korkein oikeus noudattaa kansainvälisiä sopimuksia, joita Etelä-Korea on vapaaehtoisesti luvannut noudattaa? Tuleeko Etelä-Korea tunnustamaan, että sen kansalaisilla on oikeus kieltäytyä asepalveluksesta omantunnon vuoksi?