Siirry sisältöön

Kreikassa veljemme joutuivat puolueettomuutensa vuoksi maanpakoon tai vankeuteen. He jatkoivat kuitenkin mahdollisuuksiensa mukaan teokraattisia toimia ja viettivät esimerkiksi Jeesuksen kuoleman muistojuhlaa.

22. JOULUKUUTA 2022
KREIKKA

He ovat jo 100 vuoden ajan kieltäytyneet opettelemasta sotimaan

He ovat jo 100 vuoden ajan kieltäytyneet opettelemasta sotimaan

Nikos ja Eleni Abatzis

Kreikan Jehovan todistajilla on vuonna 2022 kaksi tärkeää vuosipäivää, sillä ensimmäisistä dokumentoiduista aseistakieltäytymisistä on kulunut 100 vuotta ja siviilipalveluksen järjestämisestä 25 vuotta.

1900-luvulla Kreikassa käytiin monia sotia. Niiden vuoksi veljemme joutuivat toistuvasti puolueettomuuskysymyksen eteen. Kreikassa ensimmäiset Jehovan todistajat (kutsuttiin silloin raamatuntutkijoiksi), jotka toimivat Raamatun avulla valmennetun omantuntonsa mukaan, olivat veljet Nikos Abatzis ja Nikolaos Rebebos.

Veli Abatzis kieltäytyi osallistumasta vuosina 1919–1922 käytyyn Kreikan ja Turkin väliseen sotaan. Veli Abatzis kertoi tuosta ajasta: ”Minut lähetettiin kasarmiin [Vähään-Aasiaan] – – Keräsin siellä rohkeutta ja aloin saarnata [sotilaille]. Kerroin heille, että sota on ristiriidassa evankeliumin kanssa, joka opettaa meitä rakastamaan vihollisiamme.” Kun sota loppui, veli Abatzis jatkoi Raamatun sanoman levittämistä monilla Kreikan alueilla.

Nikolaos Rebebos ja hänen vaimonsa

Nikolaos Rebebos oli Kreikan ja Turkin välisessä sodassa sotilaana. Hänen näkemyksensä sodasta kuitenkin muuttui, kun hän luki Raamattua ja traktaatin, jonka hän oli saanut raamatuntutkijoilta. Lopulta hän ilmoitti esimiehilleen lopettavansa sotimisen, vaikka hän tiesi voivansa sen takia joutua teloituskomppanian eteen. Nikolaos sanoi rohkeasti, ettei hänen päästään ”katoa hiuskarvaakaan”, ellei Jumala sitä salli. Sodan jälkeen hän etsi käsiinsä raamatuntutkijat, ja hänet kastettiin vuonna 1925.

Veljet Abatzis ja Rebebos olivat ensimmäiset niistä monista kreikkalaisista veljistä, jotka pysyivät puolueettomina, vaikka heitä painostettiin ankarasti tarttumaan aseisiin. Toisen maailmansodan ja vuosina 1946–1949 käydyn Kreikan sisällissodan aikana veljemme kieltäytyivät rohkeasti liittymästä armeijaan tai sissijoukkoihin, minkä vuoksi joitakuita heistä teloitettiin. Kreikan todistajat jatkoivat vainosta huolimatta Raamatun rauhaisan sanoman julistamista, ja heidän määränsä kasvoi niin, että kun vuonna 1940 todistajia oli 178, niin vuonna 1949 heitä oli jo 2 808.

Kreikassa asuvat Jehovan todistajat kertovat nykyään innokkaasti hyvää uutista.

Asepalveluksesta kieltäytyjiä vangittiin edelleen. Yhteensä 3 788 veljeä kärsi puolueettoman asenteensa vuoksi vankeusrangaistuksen. Vihdoin vuonna 1997 Kreikka hyväksyi lain, joka antaa mahdollisuuden siviilipalvelukseen. Tällä hetkellä noin 100 veljeämme suorittaa tuossa maassa siviilipalvelusta.

Palvelusvuonna 2022 Kreikassa toimi enimmillään 27 995 julistajaa, ja 420 kastettiin.

Menneen sadan vuoden aikana Jehova on selvästikin tukenut Kreikassa asuvia veljiämme, jotka ovat lujasti päättäneet kieltäytyä opettelemasta sotimaan (Jesaja 2:4).