25. toukokuuta 2023 tulee kuluneeksi 30 vuotta siitä, kun Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) teki asiassa Kokkinakis vastaan Kreikka ratkaisun, jota lakiasiantuntijat pitävät yhtenä sen merkittävimmistä. Tuolloin EIT katsoi ensimmäistä kertaa, että jokin maa oli syyllistynyt uskonnonvapauden loukkaamiseen. Tämä ratkaisu on ollut vuodesta 1993 saakka uskonnollisten oikeuksien tukipilari, johon Euroopan neuvoston 46 jäsenvaltiossa on voitu nojautua. Tämän ennakkotapauksen arvo vain kasvaa koko ajan, kun jotkin voimakkaat valtiot, kuten Venäjä, vastustavat oikeuttamme kertoa toisille vapaasti uskonkäsityksistämme.

Kuvaillessaan virallisella verkkosivustollaan toimiaan ihmisoikeuksien suojelemiseksi Euroopan neuvosto viittaa yhä edelleen Kokkinakis-tapaukseen. Tästä tapauksesta puhutaan oikeustieteellisissä korkeakouluissa ja siihen viitataan Euroopan tuomioistuimeen tehdyissä valituksissa.

Kokkinakis-tapaus osoitti, että ”todistaminen sanoin ja teoin on sidoksissa uskonnolliseen vakaumukseen”. Se vahvisti, että ”vapaus ilmaista uskontoaan – – sisältää oikeuden yrittää tehdä toinen vakuuttuneeksi esimerkiksi ’opettamalla’ häntä”.

Tuomari De Meyer, joka oli yksi tapausta käsitelleistä yhdeksästä EIT:n tuomarista, perusteli kantaansa seuraavasti: ”Käännytystyö, joka määritellään ’innokkuudeksi levittää uskoaan’, ei voi olla rangaistavaa itsessään; se on yksi – ja sinänsä täysin laillinen – tapa ’tunnustaa uskontoaan’.

Tähän historialliseen ratkaisuun huipentui veli Minos Kokkinakisin puoli vuosisataa kestänyt oikeustaistelu. Kreikan viranomaiset pidättivät hänet vuonna 1938, koska hänen katsottiin rikkoneen Kreikan diktaattorin Ioannis Metaxasin voimaan saattamaa lakia, joka kieltää ”käännytystyön”. Minos, joka oli silloin 30-vuotias, oli ensimmäinen niistä 19 147:stä Jehovan todistajasta, jotka pidätettiin tuon lain nojalla vuosina 1938–1992. Noina vuosikymmeninä todistajat kohtasivat myös ahdistelua, kaltoinkohtelua ja fyysistä väkivaltaa.

Minos jatkoi rohkeasti saarnaamista. Siksi hänet pidätettiin yli 60 kertaa ja vietiin Kreikan oikeusistuimiin 18 kertaa. Hän vietti yli kuusi vuotta vankiloissa ja rangaistussaarilla ja joutui maksamaan useita sakkoja.

Lopulta vuonna 1993 EIT julisti 84-vuotiaan Minosin syyttömäksi ja totesi, että Kreikka oli loukannut hänen oikeuttaan uskonnonvapauteen. EIT määräsi, että Kreikan oli korvattava Minosille monien vuosien kärsimys ja maksettava hänen oikeudenkäyntikulunsa. Minos asui loppuelämänsä Kreetalla. Hän kuoli vuonna 1999 ollessaan 90-vuotias.

Tuomari De Meyer vahvisti, että Minos ei ollut rikollinen vaan että hänet ”tuomittiin pelkästään sen vuoksi, että hän oli osoittanut tällaista innokkuutta, tekemättä omalta osaltaan mitään sopimatonta”.

Jehovan todistajien lakimies Philip Brumley korosti tämän tärkeän ratkaisun merkitystä nykyisissä oikeustapauksissa. Hän sanoi: ”Kokkinakis-ratkaisu vahvisti sen, että ihmisellä on oikeus puhua toisille rauhanomaisesti uskostaan. Kyseessä on uskonnonvapautta koskeva EIT:n ratkaisu, johon viitataan eniten ja johon nojaudutaan Euroopan ulkopuolellakin.”

Me annamme Jehovalle kunnian Kokkinakis-tapauksen hienosta voitosta ja mahdollisuudesta käyttää sitä ennakkotapauksena. Kiitämme häntä hänen viisaudestaan ja ohjauksestaan, kun jatkamme ”hyvän uutisen puolustamista ja laillista vahvistamista” (Filippiläisille 1:7).