Vaikka Jehovan todistajat ovat tunnollisesti noudattaneet suojatoimia koronapandemian aikana, he eivät ole immuuneja sen tuhoisille vaikutuksille (Saarnaaja 9:11). Ikävä kyllä koronaviruksen aiheuttamaan COVID-19-tautiin on tähän mennessä kuollut 872 rakasta veljeämme ja sisartamme eri puolilla maailmaa. Toiset Jehovan todistajat ovat antaneet nopeasti tukea ja lohdutusta sureville (1. Korinttilaisille 12:26). Me kaikki kohdistamme luottamuksemme ennen kaikkea Jehovaan, joka pitää Filippiläiskirjeen 4:7:ssä olevan lupauksensa ja antaa meille ”Jumalan rauhan”.

Eräs sisar, joka on kokenut Jehovan järjestön tuen, on Hannchen Unnützer, Bolzanossa Pohjois-Italiassa toimiva erikoistienraivaaja. Hänen aviomiehensä, veli Manfred Unnützer, kuoli koronavirukseen 28. maaliskuuta 2020. Veli Unnützer oli toiminut kokoaikaisessa erikoispalveluksessa lähes 58 vuotta, ja hänen vaimonsa oli palvellut hänen rinnallaan melkein 54 vuotta. He olivat yhdessä kierrostyössä 25 vuotta. Lähes 1 000 ystävää eri maista seurasi veljen muistotilaisuutta videoyhteyden välityksellä.

Sisar Unnützer sanoo: ”Arvostan kovasti veljiä ja sisaria. He eivät missään vaiheessa jättäneet minua yksin, eivät edes yhdeksi tunniksi. Minut aivan hukutettiin kiintymyksen osoituksiin! Minusta pidettiin huolta henkisesti, hengellisesti ja fyysisesti. Rakastan kaikkia veljiäni.”

Toinen aviopari, jota on tuettu heidän surunsa aikana, on Maria Jose Moncada ja hänen miehensä Darwin. He palvelevat kitšuankielisellä kentällä Ecuadorin vuoristossa. Ikävä kyllä sisar Moncadan vanhemmat, vakituisena tienraivaajana palvellut 56-vuotias sisar Fabiola Santana Jordan ja 60-vuotias veli Ricardo Jordan, joka toimi avustavana palvelijana Praderasin seurakunnassa Guayaquilissa, kuolivat sairauteen kuuden päivän välein. Sisar Moncadan kaksi veljeäkin sairastui koronaan, mutta he toipuivat.

Sisar Moncada, jolle vanhempien kuolema oli kova isku, olisi halunnut tehdä neljän tunnin matkan sukulaistensa luo voidakseen olla heidän henkisenä tukenaan ja auttaa hautajaisjärjestelyissä. Rukoiltuaan asian johdosta Moncadat kuitenkin päättivät, ettei ollut viisasta matkustaa Guayaquiliin. Sen sijaan he olivat yhteydessä sukulaisiinsa videon välityksellä. Sisar Moncada selittää: ”Jos olisimme matkustaneet sukulaistemme luo, olisimme vaarantaneet sekä oman että toisten terveyden.”

Vaikka sisar Moncada tunsi omien sanojensa mukaan suurta ”tuskaa ja huolta”, hän ja hänen miehensä pitivät kiinni hengellisistä tottumuksistaan ja ”rukoilivat lakkaamatta Jehovaa pyytäen häneltä opastusta”. Moncadat jatkoivat valmistautumista Jeesuksen kuoleman muistojuhlaan kutsumalla siihen raamattukurssioppilaitaan ja lukemalla Raamatusta kohtia, joissa kerrottiin Jeesuksen maanpäällisen elämän viimeisistä päivistä. Lisäksi he osallistuivat palvelukseen kirjoittamalla kirjeitä ja olemalla seurakunnan kokouksissa videon välityksellä. Yhdeksän sisar Moncadan sukulaista, jotka eivät ole Jehovan todistajia, otti kutsun vastaan ja seurasi espanjankielistä muistojuhlaa.

Sisar Moncada sanoo: ”Oli hyvin rohkaisevaa nähdä, miten raamattukurssioppilaat tekivät järjestelyjä voidakseen seurata muistojuhlaa sähköisesti, vaikka se ei ollut heille helppoa.” Hän lisää: ”Oli miellyttävä yllätys nähdä mukana myös muissa maissa asuvia sukulaisiani.”

Sisar Moncada jatkaa: ”Tämä kokemus osoittaa meille, että vaikka olisimme hyvinkin tuskallisessa tilanteessa, toimeliaisuus Jehovan palveluksessa on paras tapa lievittää tuskaa, koska siten annamme Jehovalle tilaisuuden siunata meitä.”

Veljet ja sisaret eri puolilla maailmaa ottavat osaa niiden suruun, joilta on kuollut läheisiä koronaviruspandemian aikana. Rukoilemme surevien puolesta ja odotamme aikaa, jolloin Jehova tekee lopun kaikista tuskan aiheista, kuten epidemioista, ja herättää eloon kaikki uskolliset palvelijansa, jotka ovat kuolleet (1. Korinttilaisille 15:21, 22).