Huhtikuussa 2012 seitsemänvuotias Vivienne Falcone vei rehtorille viestin, jossa hänen vanhempansa pyysivät tyttärelleen yhtä vapaapäivää koulusta. Perhe halusi osallistua kolmipäiväiseen Jehovan todistajien konventtiin, joka pidettäisiin Mainzissa. Koulu ei myöntynyt vanhempien pyyntöön. Vanhemmat halusivat kuitenkin huolehtia tyttärensä hengellisestä opetuksesta ja ottivat siksi Viviennen mukaansa konventtiin jo perjantaiksi. Viviennen vanhemmat valittivat koulun päätöksestä kouluvirastoon. Se ei kuitenkaan pitänyt konventtia uskonnollisena juhlapäivänä vaan määräsi vanhemmille hallinnollisen maksun.

Kouluviraston päätöksellä olisi voinut olla kielteisiä seurauksia Viviennen vanhemmille. Saksan laki velvoittaa vanhemmat lähettämään lapsensa kouluun, ja luvattoman poissaolon katsotaan rikkovan tätä velvoitetta. Rikkomuksesta voi seurata sakko tai äärimmäisessä tapauksessa jopa vankeutta. Viviennen vanhemmat katsoivat, että asialla oli myös laajempi merkitys. Kielteinen päätös loukkasi heidän uskonnonvapauttaan ja oikeuttaan kasvattaa lastaan oman uskonnollisen vakaumuksensa mukaisesti.

Viviennen vanhemmat, Stefano ja Elisa, jättivät kouluviraston menettelystä valituksen alueelliseen hallinto-oikeuteen. Vanhemmat olivat sitä mieltä, että koko päivän kestävät uskonnolliset tilaisuudet tarjoavat mahdollisuuden palvella Jumalaa perheenä ja vahvistaa perheenjäsenten uskoa. He sanoivat: ”Konventti on meille vuoden kohokohta ja erityinen tilaisuus osallistua uskontomme toimintaan.” a Oikeus teki vanhemmille suotuisan ratkaisun, jossa se tunnusti Jehovan todistajien aluekonventit uskonnollisiksi juhlapäiviksi. Kouluvirasto valitti tästä ratkaisusta, koska se katsoi, että Jehovan todistajien konventit eivät ole uskonnollisia juhlapäiviä vaan pelkästään juhlatilaisuuksia, joita ei voi rinnastaa sellaisiin erityisiin juhlapäiviin kuin joulu, pääsiäinen tai kansalliset juhlapäivät.

Hessenin ylempi hallinto-oikeus vahvisti alemman oikeusistuimen ratkaisun 27. heinäkuuta 2015. Ylempi hallinto-oikeus totesi, että uskonnollinen järjestö itse määrittelee omat pyhäpäivänsä. Oikeus katsoi, että valtion tulisi pysyä erillään uskonnon harjoittamiseen liittyvistä asioista, ja totesi: ”Muutoin valtio loukkaisi itsemääräämisoikeutta ja riippumattomuutta, jotka perustuslaki turvaa kirkoille, uskonnoille ja aatteellisille yhdistyksille.” Valtion ”tulee olla aatteellisesti ja uskonnollisesti puolueeton”.

Lisäksi ylempi hallinto-oikeus viittasi Jehovan todistajien viralliseen verkkosivustoon, jolla selitetään, että he pitävät konventteja uskonnollisina juhlapäivinä. Oikeus totesi, että hylätessään Falconeiden pyynnön vapaapäivästä kouluvirasto ”ei ollut tulkinnut oikein lapsen oikeutta uskonnonvapauteen – – eikä vanhempien oikeutta – – kasvattaa lasta oman uskontonsa tai ideologiansa mukaisesti”. Oikeus tuli siihen tulokseen, että kouluviraston ”näkemys on ristiriidassa sen kanssa, että valtion viranomaisten tulisi olla puolueettomia”.

Saatuaan myönteisen ratkaisun Viviennen vanhemmat sanoivat: ”Jehovan todistajina arvostamme koulutusta ja yritämme juurruttaa lapsiimme halun oppia. Pidämme hyvin tärkeänä myös uskonnollista opetusta, koska sen avulla lapsemme oppivat arvostamaan hengellisiä asioita ja kehittämään henkilökohtaista suhdetta Jumalaan. Se auttaa heitä ilmaisemaan rakkautta ja olemaan huomaavaisia ja tasapainoisia. Olemme kiitollisia oikeusviranomaisille tästä ratkaisusta.”

Falconeiden asianajaja Armin Pikl sanoi: ”Tämä ratkaisu tunnustaa Jehovan todistajien konventit pyhäpäiviksi ja vahvistaa vanhempien oikeuden kasvattaa lapsiaan oman uskonnollisen vakaumuksensa mukaisesti. Jehovan todistaja -oppilaat hyötyvät kouluvuosiensa aikana näistä vapaapäivistä, koska ne suovat heille mahdollisuuden osallistua tällaisiin tervehenkisiin konventteihin. Toivon, että muiden maiden oikeusviranomaiset ottavat tämän suotuisan ratkaisun huomioon, kun he käsittelevät samankaltaisia oikeustapauksia.”