Tadžikistanilainen sotilastuomioistuin ilmoittaa pian a ratkaisunsa asiassa, joka koskee veli Rustamjon Norovia. Syyttäjä vaatii hänelle 2–5 vuoden vankeustuomiota asepalveluksesta kieltäytymisen vuoksi. Rustamjon on ollut tutkintavankeudessa lokakuun 1. päivästä 2020 lähtien.

Rustamjon Norov

• Syntynyt: 1998 (Dušanbe)

• Tausta: Tehnyt asunto- ja kalusteremontteja itsensä ja perheen ylläpidoksi. Pelaa mielellään jalkapalloa

• Kävi kasteella vuonna 2016 ollessaan 17-vuotias. Siirtyi kaksi vuotta myöhemmin venäjänkielisestä seurakunnasta auttamaan tadžikinkielisellä kentällä

Vuonna 2016 Rustamjon Norov ilmoittautui vapaaehtoisesti paikalliseen kutsuntatoimistoon. Hän selitti Raamattuun perustuvaa kantaansa ja pyysi päästä siviilipalvelukseen. Seuraavana vuonna hän toimi jälleen samoin. Kutsuntatoimistossa apulaiskomentaja kunnioitti Rustamjonia, ja tämän esittämä selitys teki häneen suuren vaikutuksen. Seuraavien kolmen vuoden aikana Rustamjonia ei kutsuttu asepalvelukseen.

24. syyskuuta 2020 Rustamjon sai kuitenkin käskyn tulla alueelliseen kutsuntatoimistoon. Kutsuntaviranomaiset kuulustelivat häntä kolmen tunnin ajan ja totesivat hänet palveluskelpoiseksi. Sitten virkailijat yrittivät pakottaa hänet lääkärintarkastukseen. Rustamjonin isä oli paikalla ja pyysi, että virkailijat siirtävät pojan asian syyttäjänviraston käsiteltäväksi.

Rustamjon ja hänen isänsä kävivät syyttäjänvirastossa 1. lokakuuta. Syyttäjä määräsi poliisin viemään heidät alueelliseen kutsuntatoimistoon. Kun he saapuivat paikalle, Rustamjonin isää ei päästetty sisään. Rustamjonia pidettiin putkassa kaksi päivää. Häntä ei ollut muodollisesti asetettu syytteeseen mistään rikoksesta. Viranomaiset eivät antaneet hänen neuvotella asianajajansa kanssa.

3. lokakuuta Rustamjon siirrettiin Hudžandin kaupungissa sijaitsevaan sotilasyksikköön noin 300 kilometrin päähän Dušanbessa asuvasta perheestään. Kahden seuraavan päivän aikana häntä kuljetettiin Hudžandissa sotilasyksiköstä toiseen.

6. lokakuuta Rustamjon sai soittaa perheelleen ja tavata asianajajansa. 17. lokakuuta tadžikistanilainen sotilastuomioistuin kuitenkin määräsi hänet tutkintavankeuteen, jossa hän joutuu olemaan tutkinnan ja sitä seuraavan oikeuskäsittelyn ajan. Rustamjonia syytetään siitä, että hän olisi väärentänyt terveydentilaansa koskevia tietoja välttyäkseen asepalveluksesta.

Vankeudesta huolimatta Rustamjon on rohkealla mielellä ja luottaa täysin Jehovaan. Hän on kiitollinen siitä, että Jehova on auttanut häntä kehittämään uskoa ja rohkeutta, joita tässä koettelemuksessa tarvitaan. Hän on tyytyväinen myös siitä, että hän oli jo vuonna 2013 kohdannut erään odottamattoman koetuksen. Tuona vuonna paikalliset viranomaiset veivät Rustamjonin ja hänen pikkuveljensä Ravšanin väkisin koulusta kutsuntatoimistoon lääkärintarkastukseen. Rustamjon oli silloin kastamaton julistaja ja vasta 15-vuotias – ei siis lähelläkään kutsuntaikää. Tämän tapauksen jälkeen poikien isä Batyr käytti perheen palvontailtoina runsaasti aikaa sen opettamiseen, miten pojat voisivat pitää kiinni kristillisestä puolueettomuudestaan. Toisinaan Batyr oli kutsuntaviranomaisen roolissa ja pojat harjoittelivat vakaumuksensa puolustamista.

Rustamjon sanoo: ”Ennen kuin aloimme pitää näitä harjoituksia, luulin olevani valmis puolustamaan vakaumustani. Harjoitellessamme tilannetta huomasinkin yllätyksekseni, että hermostuin ja tunsin pelkoa. Tajusin, että minun piti rukoilla Jehovalta lisää uskoa ja tutkimisen avulla lujittaa päätöstäni pysyä puolueettomana. Vähitellen pelkoni hälveni. Keväällä 2016 vihkiydyin Jehovalle ja minut kastettiin.”

Rustamjon on saanut rohkeutta myös sellaisten iäkkäämpien, kypsien veljien seurasta, jotka ovat olleet vankilassa uskonsa vuoksi. Hän sanoo: ”Ymmärrän täysin, mihin puolueeton asenteeni voi johtaa. Jos minut lähetetään vankilaan, pidän kunniana sitä, että voin pyhittää Jehovan nimen ’uudella alueella’.”

Rustamjonin isä sanoo: ”Perheemme on kiitollinen Jehovalle siitä, että meillä on suuri kunnia tehdä hänen tahtonsa ja olla välikappaleina hänen käsissään. Sanomme hengelliselle perheellemme, että ’olemme hyvin kiitollisia rakkaudestanne, rukouksistanne ja tuestanne, jotka auttavat meitä pysymään lähellä Jehovaa’. Emme ole huolissamme emmekä levottomia. Jumalan rauha täyttää sydämemme, niin kuin hänen Sanassaan vakuutetaan.” (Filippiläisille 4:6, 7.)