Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) on puolustanut Turkin uskonnollisten vähemmistöjen uskonnonvapautta. Se otti 24. toukokuuta 2016 antamassaan päätöksessä kantaa siihen, että Turkin viranomaiset ovat kieltäytyneet – kaavoituslainsäädäntöön vedoten – tunnustamasta Jehovan todistajien valtakunnansaleja uskonnollisiksi tiloiksi.

EIT totesi, että Turkin kaavoituslainsäädännön mukaan uskonnollisiksi tiloiksi voidaan kyllä luokitella suuret rakennukset mutta ei pienempiä tiloja, joita uskonnolliset vähemmistöt usein käyttävät. Tämän takia Turkki on tarpeettomasti rajoittanut Jehovan todistajien mahdollisuutta harjoittaa vapaasti uskontoaan ja rikkonut siten Euroopan ihmisoikeussopimuksen 9. artiklaa. a EIT:n päätöksessä todettiin, että viranomaiset ovat kaavoituslainsäädännön nojalla ”asettaneet tiukkoja, jopa kohtuuttomia, vaatimuksia vähemmistöuskontojen, kuten Jehovan todistajien, [uskonnon]harjoittamiselle”.

Jehovan todistajilla on Turkissa rekisteröity uskonnollinen yhdistys. Todistajat ovat jo vuosien ajan anoneet, että heidän valtakunnansalinsa luokiteltaisiin kaavoituslainsäädännön mukaisiksi uskonnollisiksi tiloiksi. Viranomaiset ovat kuitenkin toistuvasti kieltäytyneet siitä.

Koska valtakunnansaleja, joita on Turkissa kaikkiaan 25, ei tunnusteta uskonnollisiksi tiloiksi, viranomaiset voivat minä hetkenä hyvänsä sulkea ne kaavoituslainsäädännön nojalla. Esimerkiksi Mersinissä ja Akçayssa valtakunnansalit ovat olleet suljettuna eripituisia aikoja elokuusta 2003 lähtien. Myös İzmirissä sijaitsevan Karşıyakan alueen viranomaiset kieltäytyivät luokittelemasta valtakunnansalia uskonnolliseksi tilaksi. EIT:n 24. toukokuuta antama päätös koski juuri Mersinin ja İzmirin valtakunnansaleja.

Ennen vuotta 2003 voimassa ollut uskonnollisia tiloja koskeva Turkin asemakaavalaki oli laadittu moskeijoita silmällä pitäen. Tuohon aikaan paikallisviranomaiset antoivat hiljaisen hyväksyntänsä sille, että Jehovan todistajat kokoontuivat yksityistiloissa. Vuonna 2003 Turkki muutti asemakaavalakiaan (nro 3194) täyttääkseen syrjimättömyyttä ja uskonnonvapautta koskevat eurooppalaiset normit. Laissa muun muassa korvattiin sana ”moskeija” ilmauksella ”uskonnollinen tila” ja paikallisviranomaisia velvoitettiin varaamaan maa-aluetta uskonnollisia rakennuksia varten.

Teoriassa lakiin tehtyjen muutosten olisi pitänyt taata uskonnollisille vähemmistöille oikeus rakentaa ja omistaa uskonnollisia tiloja. Todellisuudessa kaavoitusmääräyksissä kuitenkin asetetaan tilojen koolle vähimmäisvaatimuksia, jotka edellyttävät uskontokunnalta suurta jäsenmäärää. Lisäksi arkkitehtuurin on oltava samanlaista kuin islaminuskoisten uskonnollisissa rakennuksissa.

Viranomaiset eivät ole kaavoittaneet tontteja pieniä uskonnollisia rakennuksia varten, ja he ovat systemaattisesti hylänneet asemakaavan muutosta koskevat todistajien anomukset. Kun todistajat valittavat hylkäyspäätöksistä, korkeimmat oikeudet ja hallintoviranomaiset soveltavat tiukasti kaavoituslainsäädäntöä ja kieltäytyvät luokittelemasta valtakunnansaleja uskonnollisiksi tiloiksi.

Mersinin ja Akçayn viranomaiset sovelsivat uutta lakia tiukasti ja sulkivat paikalliset valtakunnansalit, koska niitä ei ollut määritelty uskonnollisiksi tiloiksi. Kun todistajat pyysivät vaihtoehtoista kokoontumispaikkaa, viranomaiset ilmoittivat, että tähän tarkoitukseen varattuja paikkoja ei ole olemassa.

Tilanne on yhtä vaikea koko Turkin alueella. Sen vuoksi Jehovan todistajilla ja muilla pienillä uskonnollisilla ryhmillä ei ole mitään mahdollisuutta saada virallista tunnustusta uskonnolliseen toimintaan tarkoitetuille tiloilleen. Jehovan todistajat ovat jättäneet kaikkiaan 46 kokouspaikkoja koskevaa anomusta 27 eri paikkakunnalla, mutta viranomaiset ovat hylänneet ne kaikki. Heidän seurakuntansa eivät myöskään nykyisten säännösten puitteissa pääse hyötymään erivapauksista, joita myönnetään virallisesti tunnustetuille uskonnollisille tiloille esimerkiksi verotuksen tai vesi- ja sähkömaksujen suhteen.

Jehovan todistajat vetosivat EIT:hen vasta sen jälkeen kun he olivat käyneet läpi kaikki maansa valitusasteet. Turkin korkein hallinto-oikeus ei ole kertaakaan tehnyt Jehovan todistajille suotuisaa ratkaisua uskonnollisia tiloja koskevissa asioissa. Se on jopa kumonnut erään alemman oikeuden tekemän ratkaisun, joka oli Jehovan todistajille suotuisa.

Jehovan todistajat jättivät EIT:lle vuosina 2010 ja 2012 kaksi valitusta, joissa he pyysivät sitä tutkimaan, onko Turkki rikkonut Euroopan ihmisoikeussopimusta. EIT vetosi ennakkotapauksiin ja korosti sitä, että kaavoituslainsäädännössä on tärkeää antaa pienille uskonnollisille ryhmille mahdollisuus hankkia tilat uskonnon harjoittamista varten.

EIT huomautti, että ”pienen uskonnollisen yhteisön, kuten Jehovan todistajien, on miltei mahdotonta täyttää nykyisen lain vaatimukset, niin että he voisivat hankkia sopivan paikan uskontonsa harjoittamista varten”. EIT tuli siihen tulokseen, että Turkin oikeusistuimet ”eivät olleet ottaneet huomioon pienen uskonnollisen yhteisön erityistarpeita”. Se lisäsi, että ”koska Jehovan todistajia oli niin vähän, he eivät tarvinneet arkkitehtuuriltaan monimutkaista rakennusta vaan yksinkertaisen kokoustilan, jossa he voisivat kokoontua yhteen, harjoittaa uskontoaan ja opettaa uskonkäsityksiään”.

EIT:n ratkaisu vahvistaa, että Turkki on rajoittanut Jehovan todistajien uskonnonharjoittamista kieltäytymällä luokittelemasta valtakunnansaleja uskonnollisiksi tiloiksi. Turkin Jehovan todistajien yhdistyksen puheenjohtaja Ahmet Yorulmaz sanoi: ”Olemme hyvin iloisia EIT:n ratkaisusta. Toivomme, että Turkki tulee tunnustamaan valtakunnansalimme uskonnollisiksi tiloiksi ja ohjeistaa paikallisviranomaisia soveltamaan kaavoituslainsäädäntöä siten, että voimme tulevaisuudessa hankkia uusia kokouspaikkoja. Jos Turkki toimii EIT:n ratkaisun mukaisesti, se ottaa jälleen uuden askeleen kohti uskonnonvapauden täyttä suojelemista.”

Jehovan todistajien asema Turkissa on parantunut viimeisten kymmenen vuoden aikana. Jehovan todistajien uskonnollisen yhdistyksen rekisteröinti, josta viranomaiset olivat kieltäytyneet yli 70 vuoden ajan, onnistui lopulta vuonna 2007. b

Jehovan todistajat ovat kiitollisia siitä, että Turkki on ottanut askeleita kansalaistensa uskonnonvapauden turvaamiseksi. He toivovat, että EIT:n ratkaisu saa Turkin edistämään edelleen uskonnonvapautta, joka taataan Turkin perustuslaissa ja kansainvälisessä lainsäädännössä. Erityisesti he toivovat, että Turkki tunnustaa heidän 25 valtakunnansaliaan uskonnollisiksi tiloiksi ja sallii heidän jatkossa hankkia lisää kokouspaikkoja.