Siirry sisältöön

17. MAALISKUUTA 2014
TURKKI

Turkki kieltäytyy noudattamasta aseistakieltäytymistä koskevia eurooppalaisia normeja

Turkki kieltäytyy noudattamasta aseistakieltäytymistä koskevia eurooppalaisia normeja

”Jokainen turkkilainen on sotilas jo syntyessään.” Sanonta opetetaan Turkissa koululaisille, sitä toistetaan poliittisissa puheissa, ja se iskostetaan asepalvelukseen kutsuttujen miesten mieleen. Jokainen miespuolinen Turkin kansalainen on asevelvollinen, ja kutsunnat ovat juhlan aihe. Siksi ei ehkä ole yllättävää, että valtio kieltäytyy tunnustamasta perusoikeutta kieltäytyä asepalveluksesta omantunnonsyistä.

Turkki on yksi niistä harvoista Euroopan neuvoston jäsenmaista, jotka eivät tunnusta oikeutta kieltäytyä aseista omantunnonsyistä.

Turkki on kuitenkin Euroopan neuvoston jäsenvaltio, ja se on hyväksynyt Euroopan ihmisoikeussopimuksen osaksi maan lakia, joten se on sitoutunut noudattamaan eurooppalaisia normeja. Sen ratkaisun perusteella, jonka Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen (EIT) suuri jaosto teki jutussa Bayatyan vastaan Armenia, Turkilla on Euroopan neuvoston edessä virallinen velvollisuus tunnustaa oikeus aseistakieltäytymiseen. Turkki on kieltäytynyt toimimasta näin, minkä vuoksi aseistakieltäytyjät joutuvat kärsimään.

Viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana 55 Jehovan todistaja -miestä on anonut valtiolta, että heidän oikeutensa kieltäytyä aseista tunnustettaisiin. Anomukset on hylätty, ja todistajat ovat siksi saaneet lukuisia syytteitä, raskaita sakkoja ja joissakin tapauksissa useita vuosia vankeutta. Tätä nykyä 15 nuorta, miespuolista turkkilaistodistajaa joutuu toistuvasti syytteeseen asepalveluksesta kieltäytymisen vuoksi.

”Minun täytyy kuunnella omantuntoni ääntä”

”Minä en usko, että voimakkaalla valtiolla on oikeutta pakottaa minua toimimaan vastoin Raamatun avulla valmennettua omaatuntoani ja Jumalan hengen ohjauksessa kirjoitettuja Jesajan 2:4:n sanoja, joita tunnen olevani velvollinen tottelemaan.” Tuo tunnettu Jesajan kirjan jae, joka on kaiverrettuna New Yorkissa sijaitsevan Yhdistyneiden kansakuntien päämajan edustalla, osoittaa, että sotaa vastustavien ihmisten ”on taottava miekkansa auranvantaiksi – – eivätkä he enää opettele sotaa”. Näitä sanoja lainaten 25-vuotias Turkin kansalainen Feti Demirtaş selitti, miksi oli valmis luopumaan vapaudestaan ja menemään vankilaan pikemmin kuin palvelemaan armeijassa. Feti on Jehovan todistaja ja uskoo lujasti, että hänen on oikein kuunnella Raamatun avulla valmennetun omantuntonsa ääntä. Tästä syystä Feti on asetettu syytteeseen kymmenen kertaa ja hän on ollut vankilassa yli puolitoista vuotta.

Kun Feti pidätettiin ensimmäisen kerran, muuan kersantti käski hänen pukea ylleen sotilaspuvun. Feti päätti kuunnella Raamatun avulla valmennettua omaatuntoaan ja kieltäytyi. Sitten tukikohdan komentaja määräsi hänet tuotavaksi 400 miehen eteen ja käski hänen pukeutua sotilaspukuun. Jälleen hän kieltäytyi. Vankilassa häntä solvattiin ja häntä potkittiin hartioihin, sääriin ja päähän, ja vartijat läimäyttelivät häntä kasvoihin.

Kun Feti huhtikuussa 2006 pidätettiin ja vangittiin viidennen kerran, vartijat pakottivat hänet riisuutumaan alusvaatteisilleen saadakseen hänet pukeutumaan univormuun. Feti kieltäytyi, ja vartijat panivat hänet neljäksi päiväksi kurinpidolliselle osastolle. Saadakseen hänet antamaan periksi he kiinnittivät hänet käsiraudoilla yöksi sängyn rautaputkeen ja päiväksi sellin kaltereihin. Feti sanoi: ”Päivisin olin peloissani, ja yöllä en saanut unta, koska pelkäsin jatkuvasti, mitä joutuisin seuraavaksi kokemaan. Vaikka olin tämän vuoksi henkisesti nääntynyt, pidin kiinni päätöksestäni kuunnella omaatuntoani.”

Aseistakieltäytyminen EIT:n puntaroitavana

Vuonna 2007 Feti Demirtaş jätti asian EIT:lle, koska hän katsoi Turkin loukanneen hänen oikeuksiaan, kun se oli pannut hänet vankilaan aseistakieltäytymisen vuoksi. 17. tammikuuta 2012 EIT teki Fetille suotuisan ratkaisun ja vahvisti, että häntä oli kohdeltu epäinhimillisesti ja alentavasti, mikä oli aiheuttanut ankaraa tuskaa ja kärsimystä. Lisäksi se totesi Euroopan ihmisoikeussopimuksen suojelevan oikeutta kieltäytyä aseista syvän uskonnollisen vakaumuksen perusteella. a

Tuomioistuimen aseistakieltäytymistä koskevan selvän kannan vuoksi Feti oletti, että Turkin viranomaiset eivät enää pidättäisi häntä. EIT:n määräyksestä valtio maksoi hänelle 20 000 euroa korvausta hänelle aiheutuneista vahingoista ja kuluista. Kuitenkin vain neljä kuukautta sen jälkeen, kun EIT oli tehnyt ratkaisun jutussa Feti Demirtaş vastaan Turkki, Turkin sotaoikeus tuomitsi hänet jälleen vankeuteen kahdeksi ja puoleksi kuukaudeksi asepalveluksesta kieltäytymisen vuoksi. Feti jätti tästä valituksen, joka on vireillä sotaoikeudessa.

YK:n ihmisoikeuskomitea puoltaa oikeutta kieltäytyä aseista omantunnonsyistä

Turkki on jättänyt huomiotta myös YK:n ihmisoikeuskomitean äskettäin antamat säädökset. Vuonna 2008 kaksi todistajaa, Cenk Atasoy ja Arda Sarkut, valittivat YK:n ihmisoikeuskomiteaan, koska katsoivat Turkin viranomaisten loukanneen heidän oikeuksiaan asettamalla heidät kerta toisensa jälkeen syytteeseen asepalveluksesta kieltäytymisestä. YK:n ihmisoikeuskomitean 29. maaliskuuta 2012 päivätyssä kannanotossa sanotaan, että näiden miesten ”kieltäytyminen pakollisesta asepalveluksesta johtuu heidän uskonnollisista näkemyksistään” ja että syytökset ja vankeus loukkaavat heidän omantunnonvapauttaan ja ovat vastoin sitä, mitä sanotaan YK:n kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen 18. artiklan 1. kappaleessa.

Miten Turkin viranomaiset ovat suhtautuneet näihin selviin säädöksiin? He odottavat edelleen Atasoyn ja Sarkutin menevän kutsuntoihin neljän kuukauden b välein, tai muussa tapauksessa heitä vastaan nostetaan syyte ja heille määrätään ankaria sakkoja.

Turkin Jehovan todistajat ovat päättäneet noudattaa Raamatun käskyä rakastaa lähimmäistä. Jokaisen kutsuntoihin joutuvan todistajan on itse päätettävä, miten toimia. Feti Demirtaş ja muut todistajat ovat henkilökohtaisesti päättäneet, että aseisiin tarttuminen on vastoin Raamatun käskyä ja heidän omaatuntoaan.

Nämä nuoret miehet odottavat valtion täyttävän oikeudelliset velvoitteensa. EIT ja YK:n ihmisoikeuskomitea odottavat, että Turkin valtio alkaa noudattaa niiden ratkaisuja ja päätöksiä ja että viranomaiset tunnustavat oikeuden kieltäytyä asepalveluksesta omantunnonsyistä. Siihen asti Turkki rikkoo tätä ihmisoikeuksia koskevaa Euroopan neuvoston normia.

a Tämä ei ollut ensimmäinen Turkille epäsuotuisa ratkaisu, jonka EIT on tehnyt aseistakieltäytymistä koskevissa tapauksissa. Vuoden 2011 marraskuussa tuomioistuin teki suotuisan ratkaisun Yunus Erçep -nimiselle turkkilaistodistajalle, joka oli ollut syytettynä asepalveluksesta kieltäytymisen vuoksi 41 kertaa 14 vuoden aikana.

b Äskettäin kutsuntojen väli lyhennettiin Turkissa kolmeen kuukauteen.