Ukrainassa jatkuvan sodan vuoksi on valitettavasti kuollut lisää rakkaita veljiämme ja sisariamme. Yhteensä 28 Jehovan todistajaa on menettänyt henkensä.

Kuten kansainvälisissä uutisissa on kerrottu, joissakin Kiovan lähikaupungeissa oli sodan ensimmäisinä viikkoina erityisen ankaria taisteluja. Niistä noin 4 900 julistajasta, jotka asuivat noilla seuduilla, yli 3 500 on nyt paennut turvallisemmille alueille.

Seuraavista kokemuksista ilmenee, miten noilla alueilla asuneet veljet säilyttävät järkkymättömän uskon poikkeuksellisissa koettelemuksissa.

Makarivin kaupungista oleva vanhin nimeltään Oleksandr pakeni turvallisemmalle alueelle Ukrainan keskiosaan. Hän tunsi kuitenkin huolta neljästä kenttäpalvelusryhmäänsä kuuluvasta julistajasta, joihin ei saatu yhteyttä, ja siksi hän palasi sotavyöhykkeelle etsimään heitä. Hän kertoi: ”Tajusin, että Jehovalle hänen palvelijansa ovat hyvin arvokkaita. – – Tullessani erään julistajan talon pihalle näin, että sinne oli osunut pommeja. Talon kellariin johtava ovi oli lukossa, eikä kukaan vastannut huutoihini. Tilanne tuntui pelottavalta.” Oleksandr rikkoi kellariin johtavan oven ja näki siellä joukon ihmisiä, jotka tuijottivat häntä. Sieltä hän löysi sinne suojautuneet julistajat ja myös heidän naapureitaan, jotka eivät ole todistajia.

Yksi kellarissa olevista julistajista, Jaroslav, selitti, että he olivat olleet siellä kahdeksan päivää. Hän kertoi: ”Meillä oli yhtä ihmistä kohti vain muutamia keksejä ja lasillinen vettä päivässä. Mutta me luimme Raamattua ja julkaisujamme, rukoilimme ja rohkaisimme toisiamme. Kun kuulin Oleksandrin huutavan nimeäni, ajattelin, että sotilaat olivat tulleet viemään minut pois. Ajattelin kuolevani. – – Hän pelastikin meidät kaikki. Olemme kiitollisia Jehovalle tästä rakastavasta hengellisestä perheestä, ihmisistä, jotka rukoilevat puolestamme ja jopa vaarantavat henkensä pelastaakseen meidät.”

Pilip ja eräs toinen veli päättivät viedä ruokaa ystäville, jotka olivat jääneet Borodjankan kaupunkiin. Kun Pilip 17. maaliskuuta ajoi tuohon kaupunkiin, sotilaat takavarikoivat hänen autonsa ja veivät heidän mukanaan olleet ruokatarvikkeet. Sitten sotilaat pidättivät veljet, laittoivat heille käsiraudat, sitoivat heidän silmänsä ja veivät heidät erään talon pohjakerroksessa olevaan pieneen huoneeseen seitsemän muun miehen kanssa. Kaksi päivää myöhemmin heidät siirrettiin selliin, jossa vartijat pahoinpitelivät heitä yöllä. Pilip sanoi: ”En tiennyt, selviäisinkö hengissä. Rukoilin, että pysyisin uskollisena.”

Erään pieksemisen aikana Pilip alkoi rukoilla ääneen iäkkäiden sisarten puolesta, jotka olivat ilman ruokaa, sekä oman perheensä turvallisuuden puolesta ja kiitti Jehovaa niistä onnellisista vuosista, jotka oli saanut palvella häntä. Vartija palautti hänet selliin, ja siellä hän rukoili edelleen, että sotilaat ymmärtäisivät, etteivät veljet olleet vaarallisia. Molemmat veljet alkoivat todistaa vartijoille. Kahden päivän ajan he kertoivat totuudesta jokaiselle vuorossa olevalle vartijalle. Myös yksi vangituista miehistä ilmaisi olevansa kiinnostunut Raamatun sanomasta. Hän kiitti veljiä. Veljet ja kiinnostusta osoittanut mies vapautettiin 27. maaliskuuta.

Butšasta oleva naimaton sisar Svitlana ei päässyt pakenemaan sotavyöhykkeeltä kahteen viikkoon. Hän kertoi: ”Ymmärsin selvemmin kuin koskaan ennen sen rauhan tärkeyden, jonka Jehova antaa. Jumalan rauha ei merkitse sitä, että tiedämme aina, mitä tehdä. Mutta kun emme näe tilanteesta ulospääsyä, luotamme täysin Jehovaan.

Matkustaessaan Ukrainan turvallisemmalle alueelle Svitlana todisti eräälle naiselle ja hänen veljenpojalleen. Kun he pääsivät perille, eräs todistajaperhe toivotti heidät tervetulleiksi luokseen. Svitlana sekä tuo nainen ja hänen veljenpoikansa saivat yöpyä todistajaperheen luona. Seuraavana päivänä nainen halusi päästä mukaan seurakunnan kokoukseen ja pyysi Raamattua ja julkaisujamme. Svitlana pitää edelleen yhteyttä häneen.

Seuraavassa mainitaan, mitä Ukrainan tilanteesta tiedettiin 12. huhtikuuta 2022. Alla olevat numerotiedot perustuvat paikallisten veljien antamiin vahvistettuihin raportteihin. Todelliset luvut voivat olla suurempia, koska maan kaikilta alueilta ei ole helppo saada tietoja.

• 28 julistajaa on kuollut.

• 48 julistajaa on loukkaantunut.

• 40 778 julistajaa on paennut turvallisemmille alueille.

• 278 kotia on tuhoutunut.

• 286 kotia on kärsinyt suuria vahinkoja.

• 746 kotia on kärsinyt pieniä vahinkoja.

• 1 valtakunnansali on tuhoutunut.

• 9 valtakunnansalia on kärsinyt suuria vahinkoja.

• 26 valtakunnansalia on kärsinyt pieniä vahinkoja.

• Ukrainassa toimii 27 hätäapukomiteaa.

• Hätäapukomiteat ovat suoranaisesti auttaneet 41 974:ää julistajaa saamaan turvallisemman majapaikan.

• 18 097 julistajaa on paennut muihin maihin, ja he saavat apua toisilta Jehovan todistajilta