Ukrainan korkein oikeus on vahvistanut, että omantunnonsyistä aseista kieltäytyvillä on oikeus vaihtoehtoiseen palvelukseen myös sisäisten levottomuuksien ja sodan aikana. Päätöksellä on myönteinen vaikutus ihmisoikeuksiin sekä Ukrainassa että muualla maailmassa.

Vitali Šalaikoa, joka on Jehovan todistaja, syytettiin siitä, että hän vältteli liikekannallepanon aikana sotapalvelusta anomalla mahdollisuutta päästä vaihtoehtoiseen palvelukseen. Sekä alioikeus että vetoomustuomioistuin totesivat hänet syyttömäksi, mutta syyttäjä valitti asiasta Ukrainan siviili- ja rikosasioita käsittelevään korkeimpaan erikoistuomioistuimeen. Se hylkäsi valituksen 23. kesäkuuta 2015, ja vahvisti näin alempien tuomioistuinten ratkaisut.

Korkein oikeus hyväksyi alioikeuden perustelut, joissa vedottiin Euroopan ihmisoikeussopimuksen säännöksiin ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisuihin. Korkein oikeus tuli samaan tulokseen alioikeuden kanssa siitä, että tapaukseen voitiin soveltaa ratkaisua, jonka Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen (EIT) suuri jaosto oli tehnyt 7. heinäkuuta 2011 tapauksessa Bayatyan vastaan Armenia. Tuossa EIT:n merkittävässä tuomiossa oli linjattu, että Euroopan ihmisoikeussopimuksen 9. artikla suojelee oikeutta kieltäytyä aseista uskonnollisen vakaumuksen vuoksi. Vitali Šalaikon tapauksessa Ukrainan korkein oikeus teki selväksi, että oikeutta aseistakieltäytymiseen suojellaan myös liikekannallepanon aikana, ei ainoastaan silloin kun on kyse tavanomaisista kutsunnoista. Korkeimman oikeuden päätös on lopullinen, eikä siitä voi valittaa.

Korkeimman oikeuden lopullinen ratkaisu oli suuri helpotus Šalaikolle. Hän sanoo: ”Ymmärrän, että maani haluaa liikekannallepanon avulla suojella kansalaisiaan. Vaikka omatuntoni ei salli minun osallistua sotapalvelukseen, olen valmis suorittamaan vaihtoehtoista palvelusta. Olen kiitollinen siitä, että oikeus tunnusti kieltäytymiseni perustuvan syvään uskonnolliseen vakaumukseen.”

Tuhannet Jehovan todistajat Ukrainassa ovat joutuneet liikekannallepanon aikana puolueettomuuskysymyksen eteen. Ne jotka asetetaan syytteeseen sotapalveluksen pakoilemisesta, voivat nyt vedota Vitali Šalaikon ennakkotapaukseen.

Šalaikon asianajaja Vadim Karpov sanoi: ”Korkein oikeus totesi yksinkertaisesti, että Vitali Šalaikoa, joka on Jehovan todistaja, ei voida syyttää aseistakieltäytymisen vuoksi. On merkittävää, että vaikka Ukraina on sodan ja levottomuuksien kourissa, maassa noudatetaan kansainvälisiä uskonnon- ja omantunnonvapauden normeja.”

Ukrainan tuomioistuimet ovat tunnustaneet, että aseistakieltäytyminen omantunnonsyistä on perustavaa laatua oleva ihmisoikeus, jota tulee suojella jopa liikekannallepanon aikana. Se ei ole itsekästä velvollisuuden pakoilua eikä uhka kansallisille eduille ja turvallisuudelle. Vahvistaessaan alempien tuomioistuinten ratkaisut korkein oikeus on suojellut kaikkien ukrainalaisten ihmisoikeuksia. Ukraina näyttää hyvää esimerkkiä maille, jotka rankaisevat omantunnonsyistä aseista kieltäytyviä.