Jehovan todistajat ovat toimineet Ukrainassa yli sata vuotta. Heidät rekisteröitiin laillisesti 28. helmikuuta 1991, vain vähän ennen Ukrainan itsenäistymistä.

Natsi- ja neuvostohallintojen aikaan Jehovan todistajia vastustettiin Ukrainassa laajalti. Huhtikuun 8. päivänä 1951 neuvostoviranomaiset karkottivat yli 6 100 todistajaa Länsi-Ukrainasta Siperiaan. Tilanne helpottui jonkin verran, kun Ukrainan korkein oikeus päätti kesäkuussa 1965, että Jehovan todistajien kirjallisuus on luonteeltaan uskonnollista eikä neuvostovastaista. Viranomaiset lakkasivat pidättämästä ihmisiä sillä perusteella, että nämä lukivat todistajien julkaisuja, mutta he vangitsivat edelleen todistajia, jotka kertoivat uskostaan toisille. Syyskuussa 1965 hallitus antoi säädöksen, joka vapautti vuonna 1951 Siperiaan karkotetut todistajat. Vain harvat saattoivat kuitenkaan palata entisiin asuinpaikkoihinsa. Ankara vaino jatkui aina 1980-luvun alkupuolelle saakka.

Nykyään viranomaiset antavat Jehovan todistajien kokoontua vapaasti yhteen sekä kertoa uskonkäsityksistään toisille. Todistajat ovat kuitenkin joutuneet useiden viharikosten kohteiksi. Maan viranomaiset eivät ole tehneet paljoakaan suojellakseen todistajia tai heidän palvontapaikkojaan hyökkäyksiltä, ja suurimmassa osassa tapauksista epäiltyjä vastaan ei ole nostettu syytteitä. Viranomaisten passiivisuuden takia vastustajat ovat voineet jatkaa rikollista toimintaansa rankaisematta. Tämä yhdistettynä maan itäosan levottomuuksiin on johtanut siihen, että todistajia kohtaan tehtyjen hyökkäysten määrä on lisääntynyt.