Euroopassa ja Yhdysvalloissa paheksutaan sitä, että Venäjä jatkaa Jehovan todistajien vainoamista

”USCIRF on pöyristynyt siitä, miten Venäjä kohtelee Dennis Christenseniä”, sanoo erityiskomitean puheenjohtaja Gayle Manchin 27. lokakuuta 2020 julkaistussa lausunnossa. ”Viranomaiset ovat selvästi käynnistäneet suoranaisen ajojahdin tätä miesparkaa kohtaan, joka on vain rauhanomaisesti harjoittanut uskontoaan. He eivät osoita armoa vaan kohtelevat häntä kuin vaarallista rikollista. Tämä on oikeuden räikeää vääristelyä.”

Puheenjohtaja Manchin puolustaa veli Dennis Christenseniä projektissa, jonka USCIRF on käynnistänyt uskonnollisen vakaumuksensa vuoksi vangittujen mielipidevankien auttamiseksi. USCIRF on monessa tilanteessa painokkaasti tuominnut Christensenille langetetun kuuden vuoden vankeustuomion.

USCIRF paheksuu lausunnossaan myös sitä, että Venäjä esti Christensenin vapauttamisen vankilasta. Komitea mainitsee, että tuomioistuin ”myönsi 23. kesäkuuta [2020] vapautuksen, mutta syyttäjä valitti nopeasti ratkaisusta. Vapauttamisen sijasta Christensenin väitettiin rikkoneen vankilan sääntöjä, ja hänet suljettiin huonosti ilmastoituun rangaistusselliin.”

Lopuksi USCIRF viittasi lausunnossaan vuotta 2020 koskevaan raporttiinsa, jossa Venäjä tuomitaan ”uskonnonvapauden järjestelmällisistä, jatkuvista ja räikeistä loukkauksista”. Raportissa suositellaan, että Yhdysvallat rankaisee Venäjää nimeämällä sen maaksi, jonka tilanne on ”erityisen huolestuttava”.

Kahdeksan korkea-arvoista YK:n ihmisoikeusneuvoston valtuuttamaa virkailijaa ilmaisi Venäjän pysyvälle YK-edustustolle osoittamassaan kirjeessä tyrmistyksensä siitä, että ”Jehovan todistajia vainotaan edelleen Venäjällä ja että Jehovan todistajien Pietarissa sijainnut hallintokeskus lakkautettiin ja kaikkien sen Venäjällä sijainneiden 395 paikallisyhdistyksen uskonnollinen toiminta kiellettiin”. Virkailijat arvostelevat Venäjää myös siitä, että se jättää huomiotta kansainvälisen yhteisön toistuvat kehotukset lopettaa vaino.

YK:n virkailijat selittävät, että Venäjän monitulkintaisten ekstremismin vastaisten lakien avulla on pyritty ”kieltämään kaikki Jehovan todistajien uskonnollinen toiminta, synnyttämään heidän keskuudessaan pelkoa, loukkaamaan heidän yksityisyyttään poliisien väliintuloilla ja kotietsinnöillä, pidättämään joitakuita heistä kuulusteltaviksi ja joissakin tapauksessa määräämään heille vankeustuomioita”.

Virkailijat painottavat sitä, että ”kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen 18 artikla (1. kohta) suojelee Jehovan todistajien oikeutta tunnustaa ja harjoittaa uskontoaan” a. Siksi he kehottavat Venäjää ”huolehtimaan siitä, että vuonna 2002 voimaan tullut ääritoiminnan vastainen laki ei asiattomasti loukkaisi yksilöiden perustuslaillista oikeutta ajatuksen, omantunnon ja uskonnon vapauteen”.

Kirjeessä annetaan myös tietoja veljiemme julmasta kohtelusta. Siinä kerrotaan esimerkiksi viidestä Saratovissa asuvasta todistajasta, joita pahoinpideltiin 6. helmikuuta 2020. Kirjeessä selostetaan: ”Pidätetyt Jehovan todistajat joutuvat uskonnollisen vakaumuksensa vuoksi usein ankariin vankilaoloihin, heitä pahoinpidellään ja heihin kohdistetaan ruumiillista ja henkistä väkivaltaa, jossa voi olla kyse jopa kidutuksesta.”

Virkailijoiden kirjeessä mainitaan myös 10. helmikuuta 2020 sattunut tapaus, jossa venäläiset viranomaiset kiduttivat veli Vadim Kutsenkoa. Vaikka Venäjä kiistää Kutsenkon kidutuksen, YK:n virkailijoita se ei ole vakuuttanut. He ilmaisevat olevansa ”vakavasti huolissaan siitä, että ilmeisesti koko maassa Jehovan todistajien yhteisöjä pyritään johdonmukaisesti tukahduttamaan tekemällä heidän rauhanomaisesta toiminnastaan rangaistavaa”.

Vuonna 2017 voimaan astunut kielto ja sitä seurannut vaino ovat saaneet Euroopan neuvoston ministerikomitean b seuraamaan tarkemmin sitä, noudattaako Venäjä niitä kahta Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisua, jotka totesivat Venäjän syyllistyneen Jehovan todistajien oikeuksien loukkaamiseen. c Siksi komitea julkaisi 1. lokakuuta 2020 päivätyn päätöksen, jossa se ilmaisee ”vakavaa huolta vuonna 2017 voimaan astuneesta kokonaisvaltaisesta kiellosta ja eri lähteistä tulleista hälyttävistä tiedoista, – – joiden mukaan tämän kiellon nojalla Jehovan todistajia edelleen pidätetään, asetetaan syytteeseen ja vangitaan vain sen vuoksi, että he rauhanomaisesti tunnustavat uskonnollista vakaumustaan”.

Tällaisten loukkausten estämiseksi ministerikomitea suosittelee, että Venäjä etsisi tapoja korjata ”nykyisiä ääritoiminnan vastaisia lakejaan, joiden perusteella uusi kielto asetettiin ja Jehovan todistajia vastaan nostettiin rikossyytteitä”. Lisäksi Venäjän tulisi harkita ”kokonaisvaltaisen kiellon poistamista ja sellaisista Jehovan todistajia vastaan nostetuista syytteistä luopumista, jotka on pantu vireille pelkästään rauhanomaiseen uskonnolliseen toimintaan osallistumisen vuoksi”. Komitea tarkastelee vuonna 2021 uudelleen, onko Venäjä noudattanut suosituksia.

Vuodesta 2017 lähtien on yli 400:aa Venäjällä ja Krimillä asuvaa veljeämme ja sisartamme syytetty niin sanotusta ekstremismistä eli ääritoiminnasta. Yli 210 todistajaa on vangittu yli 70 kaupungissa eri puolilla Venäjää.

”Me turvaudumme Jumalamme Jehovan nimeen” luottaen siihen, että hän auttaa veljiämme ja sisariamme kestämään kärsivällisesti (Psalmit 20:2, 7).