5. HUHTIKUUTA 2021
VENÄJÄ
Moskovassa lehdistötilaisuus operaatio Pohjoisen 70-vuotispäivänä
Lähes 10 000 Jehovan todistajaa karkotettiin Siperiaan
Moskovassa pidettiin 1. huhtikuuta 2021 lehdistötilaisuus operaatio Pohjoisen muistoksi. Kyseessä oli 70 vuotta sitten eli vuonna 1951 toteutettu operaatio, jonka aikana vietiin lähes 10 000 Jehovan todistajaa kuudesta entisestä neuvostotasavallasta junalla Siperiaan. Kuuden puhujan paneeli, johon sisältyi tutkijoita ja ihmisoikeuksien asiantuntijoita, esitti tuossa tilaisuudessa puheita ja vastasi median kysymyksiin. Paneelissa ei ainoastaan kerrottu operaatio Pohjoisesta vaan myös otettiin esiin Venäjällä parhaillaan käynnissä oleva vaino. Tilaisuus oli kokonaisuudessaan nähtävissä internetin kautta.
Jaroslav Sivulski, joka on Jehovan todistajien Euroopan-yhdistyksen edustaja ja jonka sukulaisiin operaatio Pohjoinen suoranaisesti vaikutti, puhui pitkään tuosta epäinhimillisestä kuljetuksesta. ”Saimme arkistojen perusteella vahvistettua sen, että Siperiaan kuljetettiin 9 793 Jehovan todistajaa ja heidän perheensä jäsentä”, Sivulski sanoi. ”Tähän lukuun sisältyvät ne, jotka kuolivat tai jotka syntyivät matkan varrella.”
Venäläinen uskonnontutkija Sergei Ivanenko puhui siitä, millainen rooli Jehovan todistajien vastaisella neuvostopropagandalla oli operaatio Pohjoisessa ja millainen rooli sillä on nyky-Venäjällä riehuvassa vainossa. Yksityiskohtaisessa katsauksessaan Ivanenko korosti myös todistajien peräänantamattomuutta. Hän sanoi: ”Venäjällä vuodesta 2017 lähtien toteutetut toimet Jehovan todistajien työn tukahduttamiseksi voimakeinoin ovat turhia. Sen näytti selvästi operaatio Pohjoinen, ja se nähdään myös nykyisestä tilanteesta, muun muassa siitä, miten vankkumattomasti Jehovan todistajat puolustavat uskonkäsityksiään. Venäjän kansallisten etujen kannalta näyttäisi järkevältä ryhtyä toimenpiteisiin Jehovan todistajien aseman laillistamiseksi.”
Kazakstanilainen uskonnontutkija Artur Artemyev, joka on kirjoittanut kirjan ”Jehovan todistajat Kazakstanissa: yhteiskunnallis-historiallinen ja uskonnollinen analyysi” (tarkistettu vuonna 2020), totesi, että Neuvostoliiton ankarimmatkaan menetelmät eivät tehneet loppua Jehovan todistajista eivätkä edes laimentaneet heidän intoaan. Neuvostohallinnon aikana Jehovan todistajien määrä hänen maassaan päinvastoin lisääntyi. Moskovan Helsinki-ryhmään kuuluva ihmisoikeuksien asiantuntija Valeri Borstšev sanoi: ”Vaino vain vahvistaa Jehovan todistajia. Viranomaisten pitää ymmärtää tämä.”
Valentin Gefter, joka on Venäjän ihmisoikeusvaltuutetun alaisuudessa toimivan asiantuntijaneuvoston jäsen, puhui aiheesta ”Miten nyky-Venäjällä aletaan vangita ihmisiä vakaumuksensa vuoksi?” Venäjällä vankilaan joutuneet Jehovan todistajat on vangittu ennen muuta vakaumuksensa vuoksi, ei poliittisista syistä. Hän korosti sitä, että ”Jehovan todistajat eivät ole valtion vihollisia”. Hän selitti, että uskonnollinen vakaumus saa todistajat omaksumaan puolueettoman asenteen poliittisiin asioihin. Tämän vuoksi viranomaisten on tarpeetonta ja epäoikeudenmukaista vangita heitä.
Viimeinen puhuja oli Aleksandr Verhovski. Hän on presidentin ihmisoikeusneuvoston jäsen ja tiedotusta ja analyysia hoitavan SOVA-keskuksen johtaja. SOVA-keskus seuraa tarkasti kaikkia tapauksia, joissa ekstremismiä koskevaa lakia sovelletaan väärin, ja pitää niistä kirjaa. Näihin tapauksiin sisältyvät myös ne, jotka koskevat Jehovan todistajia. Hän esitti analyysin Venäjällä käynnissä olevasta vainosta ja kysyi: ”Laantuuko nykyinen todistajien vastainen kampanja? Tämä on hyvin tärkeä kysymys, emmekä tiedä vastausta.” Verhovski uskoo, että ennemmin tai myöhemmin Venäjän viranomaisten täytyy lopettaa Jehovan todistajien vainoaminen. Hän esitti lainlaatijoille joitakin vaihtoehtoja ekstremismin vastaisen lain korjaamiseksi, jotta se suojelisi paremmin valtiota oikeasti ekstremistiseltä toiminnalta eikä loukkaisi rauhaa rakastavien uskovien, esimerkiksi Jehovan todistajien, oikeuksia.
Lehtimiehet saivat esittää paneelille kysymyksiä.
Samana päivänä pidettiin Chișinăussa Moldovassa akateeminen konferenssi, jonka olivat järjestäneet Moldovan tiedeakatemiassa toimiva historian instituutti, Bălțin Alecu Russo -yliopisto ja Cahulin Bogdan Petriceicu Hasdeu -yliopisto. Vielä yksi konferenssi on määrä pitää Ukrainassa 9. huhtikuuta.