Kaksi Venäjällä asuvaa nuorta ystäväämme, veli Jegor Baranov ja sisar Darja Dulova, eivät anna rikossyytteen ja heitä uhkaavan pitkän vankeustuomion viedä rohkeuttaan. Veli Baranov on tutkintavankeudessa, ja hän on vasta 19-vuotias. Sisar Dulova oli 18-vuotias, kun viranomaiset tekivät ratsian hänen kotiinsa. He ovat nuorimmat niistä Venäjällä asuvista yli 380 veljestä ja sisaresta, joita vastaan on nostettu rikossyyte heidän vakaumuksensa vuoksi.

Veli Baranov on ollut vangittuna toukokuun 27. päivästä 2020 lähtien. Sisar Dulova on syytettynä kahdessa eri rikosasiassa ja odottaa oikeuden ratkaisua. Vaikeasta tilanteestaan huolimatta molemmat ovat päättäneet pysyä uskollisina Jehovalle.

Aseistautuneet turvallisuuspalvelun (FSB) miehet tekivät 27. toukokuuta ratsian veli Baranovin ja hänen äitinsä kotiin. Tämän jälkeen tuomari Aleksei Šatilov määräsi veljemme tutkintavankeuteen siitä syystä, että hänen katsottiin olevan yksi tuon alueen Jehovan todistajien ”johtajista”.

Veli Baranov sanoo, että vaikka kotietsintä tuntui pelottavalta, hän pystyi rauhoittumaan rukoiltuaan Jehovaa. Hän kertoo: ”Eräs kotietsintää tekevistä viranomaisista huomautti, että toimin ikään kuin olisin odottanut heidän tuloaan.”

Veli Baranov muistuttaa jatkuvasti itselleen, että jos Jehova sallii jonkin tilanteen, se merkitsee sitä, että sen voi kestää. Hän selittää edelleen: ”Olen esittänyt Jumalalle palavia rukouksia, että hän auttaisi minua ja antaisi minulle pyhää henkeä. Se on hälventänyt pelkoni. Tunnen mielenrauhaa, koska en ole rikollinen. Omatuntoni on puhdas, ja vaino johtuu vakaumuksestani.”

Veli Baranov on kertonut, että hän ei tunne oloaan turvattomaksi vankilassa. Hänen sellitoverinsa eivät ole väkivaltaisia. He suhtautuvat häneen kunnioittavasti ja kohtelevat häntä ikään kuin hän olisi heidän pikkuveljensä. ”He ymmärtävät, että minun ei kuuluisi olla täällä”, veli Baranov sanoo.

1. elokuuta 2018 viranomaiset tekivät ratsian asuntoon, jossa sisar Dulova asuu äitinsä kanssa. Sisar Dulova selittää, että vaikka kotietsintä ja pidätys oli raastava kokemus, hänen uskonsa ei järky. ”Olen päättänyt pysyä uskollisena Jehovalle”, hän sanoo. ”Palvelen Jehovaa loppuun saakka, tuli mitä tuli.”

Sisar Dulovaa koskeva oikeudenkäynti alkoi syyskuussa 2019 Sverdlovskin alueella toimivassa Karpinskin kaupunginoikeudessa. Hän sanoi loppusanoissaan oikeudelle, että on luonnollista kertoa toisille siitä, mikä tuottaa itselle iloa. Hän selitti: ”Tiedän esimerkiksi sen, että Jumala saa pian aikaan paratiisin maan päälle ja että pian vuodatetaan vain ilon kyyneleitä. Eikö ole luonnollista, että haluan kertoa tämän iloisen uutisen toisille?”

Vaikka sisar Dulova puolustautui johdonmukaisesti ja rohkeasti, hänet tuomittiin syylliseksi 27. tammikuuta 2020. Hänelle määrättiin vuoden pituinen ehdollinen vankeustuomio. Puolustusasianajaja valitti tuomiosta.

Sverdlovskin aluetuomioistuin kumosi 6. elokuuta 2020 sisar Dulovan tuomion. Tapaus palautettiin Karpinskin kaupunginoikeuteen toisen tuomarin käsiteltäväksi. Oikeudenkäynnin aikaa ei ole vielä päätetty. Samalla kun sisar odottaa sen tuloksia, hän joutuu puolustautumaan toista syytettä vastaan, joka on nostettu häntä, hänen äitiään ja kolmea muuta todistajaa vastaan.

Veli Baranov ja sisar Dulova ovat oppineet koettelemuksistaan paljon.

Sisar Dulova kertoo, mikä on auttanut häntä: ”On tärkeää vahvistaa hengellisyyttään lukemalla Raamattua, valmistautumalla seurakunnan kokouksiin ja opettelemalla valtakunnanlauluja. On mietiskeltävä ahkerasti Raamatussa olevia ajatuksia, jotka auttavat karkottamaan huolestuneisuuden ja pelon tuntematonta kohtaan.”

Veli Baranov sanoo: ”Jotta ihminen kestäisi tällaisissa olosuhteissa, hänellä täytyy olla läheinen suhde Jumalaan. Älä tuhlaa aikaasi. Vahvista ystävyyttäsi Jehova Jumalan kanssa nyt.”

Raamattu on täynnä esimerkkejä siitä, miten Jehova on auttanut uskollisia nuoria olemaan rohkeita. Tiedämme, että hän tukee edelleen rakkaita nuoriamme, jotka kohtaavat vainoa Venäjällä ja muissa osissa maailmaa. (1. Samuelin kirja 1:20; 16:18; 2. Kuninkaiden kirja 5:1–3; Daniel 1:14–17; 3:17–27.)