Donin Rostovissa toimiva Leninskin alioikeus antoi 17. joulukuuta 2020 ratkaisunsa asiassa, joka koskee veli Ruslan Alyjevia. Alyjev sai kahden ja puolen vuoden ehdollisen vankeustuomion, eli hän ei joudu tällä erää vankilaan.

Odottaessaan tuomiotaan Ruslan sai kokea ”Jumalan rauhan” (Filippiläisille 4:7). Hän sanoi ystävilleen: ”En ole kovin huolissani oikeudenkäynnin lopputuloksesta. Mitä tahansa Jumala salliikin, tilanne on hänen hallinnassaan, ja hän antaa avun oikeaan aikaan. Jatkan joka tapauksessa Jehovan palvelemista.” Ruslan kertoo saaneensa suurta lohtua siitä, että veljet ja sisaret ympäri maailman ovat rukoilleet hänen puolestaan.

Antaessaan 14. joulukuuta 2020 loppulausuntoa oikeudessa Ruslan sanoi: ”2 000 vuotta sitten eräs 33-vuotias nuori mies seisoi oikeuden edessä syytettynä kapinan lietsomisesta valtiota vastaan. Tätä oikeusprosessia koskevien dokumenttien mukaan kysymys oli kuitenkin hänen suhteestaan Jumalaan, Jehovaan. Todistajien lausunnot olivat keskenään ristiriitaisia, eikä syyttäjä voinut todistaa hänen syyllisyyttään. Siitä huolimatta hänet julistettiin syylliseksi. Tämä mies oli Jeesus Kristus.”

”Nyt 2020-luvulla minä, joka samoin olen 33-vuotias nuori mies, seison oikeusistuimen edessä, ja minuakin syytetään rikoksesta valtion perustuslaillista järjestystä ja turvallisuutta vastaan. – – Kun kuulen, että minua syytetään perustuslaillisen järjestyksen horjuttamisesta ja valtion turvallisuuden uhkaamisesta, olen yllättynyt tämän syytteen epäjohdonmukaisuudesta ja mielettömyydestä.”

Ruslan kiisti jyrkästi myös sen väärän väitteen, että hän on lietsonut etnistä ja uskonnollista vihaa. Hän sanoi: ”Erilaisten olosuhteiden vuoksi kasvoin ympäristössä, jossa oli ihmisiä ainakin kolmesta kulttuurista: Venäjältä, Azerbaidžanista ja Ukrainasta. Nämä kaikki ovat minulle yhtä rakkaita ja läheisiä. ­– – Ystävissäni on monia englantia puhuvia, jotka ovat lähtöisin Afrikan maista, ja samoin kiinaa puhuvia. – – Minä olen syntymäni perusteella azerbaidžanilainen. Jokainen tietää, että azerbaidžanilaisten ja armenialaisten välillä on vallinnut pitkäaikainen vihamielisyys, mutta läheinen ystäväni on armenialainen, ja hän oli häissäni todistajana. Saamani uskonnollisen kasvatuksen ansiosta suhtaudun ihmisiin tällä tavalla riippumatta heidän kansallisuudestaan, ihonväristään, uskonnostaan tai taloudellisesta asemastaan. – – Väite, että edistäisin ajatusta joidenkin ihmisten paremmuudesta toisiin nähden, tulee minulle ja niille, jotka minut tuntevat, täytenä yllätyksenä.”

On rohkaisevaa kuulla, että veljemme ja sisaremme Venäjällä käyttävät pelottomasti tilaisuuttaan antaa todistusta oikeusistuimissa. Luotamme siihen, että Jehova siunaa työtämme, kun kylvämme totuuden siemeniä puolustaessamme uskoamme viranomaisten edessä (Matteus 10:18).