Veli Konstantin Baženov pääsi venäläisestä vankilasta 5. toukokuuta 2021. a Kun hän oli ollut jonkin aikaa tilapäisesti pidätettynä, hänet karkotettiin Ukrainaan 19. toukokuuta 2021. Hänen vaimonsa Irina matkusti sinne etukäteen ollakseen ottamassa miestään vastaan. Konstantin karkotettiin, koska Venäjä peruutti hänen kansalaisuutensa toukokuussa 2020.

Konstantin syntyi vuonna 1975 ei-uskonnolliseen perheeseen Veliki Novgorodin kaupungissa Länsi-Venäjällä. Hänen ollessaan lapsi perhe muutti Ukrainaan. Konstantin harrasti nuorena voimistelua ja piti musiikista. Hän valmistui musiikkikoulusta, ja hänestä tuli puhallinorkesterin johtaja.

Konstantin ymmärsi jo ennen Raamatun tutkimista, että väkivalta ja sota olivat väärin. Niinpä kun hänet kutsuttiin Ukrainassa asepalvelukseen, hän kieltäytyi. Opiskeluaikana hän pohti elämään ja uskontoon liittyviä kysymyksiä. Hän otti selvää eri uskontokunnista, ja kun hän alkoi tutkia Raamattua Jehovan todistajien kanssa, hän löysi kaipaamansa vastaukset. Hänet kastettiin vuonna 1996.

Konstantin avioitui Irinan kanssa vuonna 2001. Hän hankki elatuksen itselleen ja Irinalle työskentelemällä muurarina, erityisesti uunien ja takkojen tekijänä. He muuttivat Venäjälle vuonna 2009.

Aseistautuneet venäläiset erikoisjoukot tekivät 12. kesäkuuta 2018 Saratovissa ratsian seitsemään Jehovan todistajien kotiin, myös Konstantinin ja Irinan kotiin. Konstantin ja kaksi muuta veljeä Saratovista pidätettiin ja määrättiin tutkintavankeuteen.

Vankilassa Konstantin tajusi heti, että hän tarvitsisi lohtua ja tukea Jumalan sanasta, mutta hän ei onnistunut saamaan Raamattua. ”Vaimoni lähetti minulle muistivihkon, ja kirjoitin siihen joka päivä jakeita, jotka pystyin muistamaan”, Konstantin kertoo. Jehova auttoi häntä palauttamaan mieleensä yhteensä 500 jaetta vain kahdessa kuukaudessa. Kun hän sitten sai käsiinsä Raamatun, hän luki sen täynnä intoa kannesta kanteen neljässä kuukaudessa. Raamattu vahvisti häntä suuresti. Lisäksi hänelle tuotti paljon iloa liittää rohkaisevia ajatuksia kirjeisiin, joita hän lähetti vaimolleen ja ystävilleen.

Konstantin rukoili usein hartaasti, että Jehova auttaisi häntä kestämään vankeusaikaa, erityisesti kun hän tunsi olonsa yksinäiseksi ja ikävöi vaimoaan. Hän muistelee: ”Polvistuin ja kirjaimellisesti itkin, kun rukoilin Jehovaa. Päätin kirjoittaa Jumalalle esittämäni anomukset paperille ja tein sitten merkin niihin, joihin hän oli vastannut. Olin varma siitä, että Jehova oli hyvin lähellä minua.” Konstantin vapautettiin tutkintavankeudesta 20. toukokuuta 2019. Mutta hänen haasteensa eivät olleet ohi.

Konstantinille ja viidelle muulle Saratovissa asuvalle veljelle langetettiin vankeustuomio 19. syyskuuta 2019. Kun näiden veljien valitukset muutamaa kuukautta myöhemmin hylättiin, viisi heistä siirrettiin Orenburgissa sijaitsevaan vankilaan. Konstantin lähetettiin Dimitrovgradin vankilaan, yli 500 kilometrin päähän kotoaan ja Saratovissa asuvan vaimonsa luota.

Konstantinista eroon joutunut Irina tunsi rohkaistuvansa, kun hän luki jw.orgin uutisista kertomuksia veljistä ja sisarista, jotka ovat kestäneet vainon rohkeasti ja iloiten. Irinaa rohkaisi myös Konstantinin vankkumattomuus ja sisäinen rauha. Konstantinin ollessa yhä vankilassa Irina selitti eräässä haastattelussa: ”Hänen sanansa ovat aina myönteisiä!” Kun Irina sai soittaa Konstantinille, he lauloivat, rukoilivat ja tutkivat yhdessä. Irina sanoo, että heidän raamatulliset keskustelunsa vahvistivat hänen luottamustaan Jehovaan ja auttoivat häntä säilyttämään ilonsa olosuhteista huolimatta.

Konstantin oli vakaumuksensa takia tutkintavankeudessa runsaat 14 kuukautta sekä vankilassa vähän yli puolitoista vuotta. Hän vapautui yhdeksän kuukautta ennen alkuperäisen kolme ja puoli vuotta käsittäneen tuomionsa päättymistä. Se johtuu siitä, että tutkintavankeudessa kulunut aika vastaa puolitoistakertaisesti tuomiossa määrättyä aikaa. Hänen ei myöskään tarvinnut kärsiä kahta viimeistä vankeuskuukauttaan, koska hänelle myönnettiin armahdus.

Olemme iloisia siitä, että Konstantin on päässyt vapaaksi ja saa jälleen olla Irinan kanssa. Kaikki vainotut rakkaat veljemme ja sisaremme yhtyvät sydämestään kuningas Daavidin sanoihin: ”Sinun siipiesi suojasta etsin turvaa, kunnes vastoinkäymiset ovat ohi.” (Psalmit 57:1.)