7. ELOKUUTA 2019
VENÄJÄ
Venäjän poliisi tehnyt Jehovan todistajien koteihin yli 600 ratsiaa
Poliisit ja Venäjän federaation turvallisuuspalvelun (FSB:n) agentit ovat menneiden puolentoista vuoden aikana tehneet ratsioita yhteensä 613:een veljiemme ja sisartemme kotiin. Tammikuusta 2019 lähtien on suoritettu 332 kotietsintää. Se ylittää vuoden 2018 aikana tehtyjen ratsioiden kokonaismäärän, joka oli 281.
Viime kuukausina viranomaiset ovat toimineet erityisen aktiivisesti veljiämme ja sisariamme vastaan. Kesäkuussa ratsioita oli 71 ja heinäkuussa 68 – merkittävästi enemmän kuin vuonna 2018, jolloin kuukausittain tehtiin keskimäärin 23,4 ratsiaa.
Miten ratsiat yleensä tehdään? Naamioituneet ja raskaasti aseistautuneet turvallisuusjoukot tunkeutuvat taloon tai huoneistoon. Päästyään sisään agentit ovat toisinaan osoittaneet aseella kasvoihin todistajia, jopa lapsia ja vanhuksia, ikään kuin nämä olisivat paatuneita ja vaarallisia rikollisia. Ei siksi ihme, että monet asiantuntijat ovat samaa mieltä kuin Derek Davis, kirkon ja valtion välistä suhdetta tutkivan Baylorin yliopiston J. M. Dawson -instituutin entinen johtaja, joka sanoi: ”Venäjän harjoittama aggressiivinen vaino, joka kohdistuu sellaiseen rauhanomaiseen ryhmään kuin Jehovan todistajat, on ilmiselvästi ’ääritoimintaa’.”
Sitä mukaa kuin ratsiat ovat lisääntyneet, on veljiämme vastaan nostettujen rikossyytteidenkin määrä valitettavasti kasvanut. 244 veljeä ja sisarta on nyt asetettu syytteeseen. Tämä luku on yli kaksinkertaistunut vuoden 2018 joulukuusta, jolloin vireillä oli 110 rikossyytettä. Syytteeseen asetetuista 244 veljestä ja sisaresta 39 on tutkintavankeudessa, 27 kotiarestissa ja yli 100 erilaisten rajoitusten alaisena.
Vaikka Venäjän viranomaiset jatkavat veljiemme ja sisartemme ahdistelua, ”nämä koettelemukset eivät horjuta” meitä. Tunnemme pikemminkin rohkaistuvamme raporteista, joiden mukaan ystävämme kestävät ja pysyvät uskollisina. Siksi ylistämme ja kiitämme Jehovaa siitä, että hän on vastannut heidän puolestaan esittämiimme moniin rukouksiin, ja uskomme hänen edelleenkin vastaavan niihin. (1. Tessalonikalaisille 3:3, 7.)