On keskiviikkoilta. 17-vuotias Jesse on tehnyt kotityöt ja aikoo käyttää loppuillan rentoutumiseen. Hän avaa television ja lysähtää lempituoliinsa.

Samalla hetkellä isä ilmestyy ovelle. Hän on tyytymättömän näköinen.

Kuvittele, että olisit samassa tilanteessa kuin Jesse. Miten olisit voinut estää tilannetta kärjistymästä?

Vanhempien kanssa kommunikointi on verrattavissa autolla ajamiseen. Jos jokin tie on poikki, voi etsiä toisen reitin.

ESIMERKKI

Emilia sanoo: ”Isän kanssa on vaikea jutella. Joskus kun kerron hänelle jostain ongelmasta, hän voi kesken kaiken havahtua ja kysyä, puhunko hänelle.”

EMILIALLA ON AINAKIN KOLME VAIHTOEHTOA: HÄN VOISI. . .

1. . . .huutaa isälle.

   ”Kuuntelisit edes! Tämä on tärkeää!”

2. . . .lakata puhumasta isälle.

   Hän ei enää edes yritä kertoa ongelmistaan isälle.

3. . . .palata asiaan paremmalla hetkellä.

   Hän puhuu isän kanssa myöhemmin tai kirjoittaa hänelle kirjeen.

Mitä vaihtoehtoa sinä suosittelisit Emilialle?

MIETI: Emilian isän huomio on hajaantunut, eikä hän siksi huomaa tyttärensä turhautumista. Jos Emilia valitsee vaihtoehdon A, isä ei voi käsittää, miksi tytär yhtäkkiä alkaa huutaa. Hän on tuskin yhtään halukkaampi kuuntelemaan, eikä huutaminen sitä paitsi ole kunnioittavaa (Efesolaisille 6:2). Vaihtoehto A ei siis ole kummankaan edun mukainen.

Vaihtoehto B on ehkä helpoin mutta ei suinkaan viisain ratkaisu. Jotta Emilia voisi saada apua ongelmiinsa, hänen täytyy puhua isälleen. Isä puolestaan voi auttaa tytärtään vain jos hän tietää, mitä tämän elämässä tapahtuu. Vaikeneminen ei siis kannata.

Jos Emilia taas valitsee vaihtoehdon C, hän ei luovuta heti ensimmäisen esteen ilmaannuttua vaan yrittää puhua asiasta myöhemmin. Ja jos hän päättää kirjoittaa isälle kirjeen, olo voi helpottaa saman tien.

Kirjeessä Emilian voi olla helpompi pukea täsmällisesti sanoiksi se, mitä hän haluaa kertoa isälle. Näin isä saa tietää, mitä Emilia yritti sanoa, ja se auttaa häntä ymmärtämään paremmin tyttärensä ongelmia. Vaihtoehto C hyödyttää siis sekä Emiliaa että isää. Puhumalla isän kanssa tai kirjoittamalla hänelle kirjeen Emilia noudattaa Raamatun neuvoa ”pyrkiä siihen, mikä edistää rauhaa” (Roomalaisille 14:19).

Mitä muita vaihtoehtoja Emilialla voisi olla?

Mieti, mitä itse tekisit ja mikä olisi todennäköinen lopputulos.

Muista, että toisinaan vanhempasi voivat ymmärtää sanasi aivan eri tavalla kuin tarkoitit.

ESIMERKIKSI:

Vanhempasi kysyvät sinulta, miksi olet huonolla tuulella. Vastaat: ”En halua puhua siitä.”

Vanhempiesi korvissa sanasi voivat kuulostaa siltä kuin sanoisit: ”En luota teihin niin paljon, että avautuisin teille. Puhun ongelmasta ystävilleni mutta en teille.”

Kuvittele, että kohtaat vaikean ongelman. Kun isäsi tai äitisi tarjoutuu auttamaan, sanot: ”En tarvitse apua. Selviän tästä itsekin.”

• Vanhempiesi korvissa sanasi voivat kuulostaa siltä kuin sanoisit:

• Sinun olisi ehkä parempi sanoa: