UR OLI yksi niistä paikoista, joihin ihmiset muuttivat asumaan vedenpaisumuksen jälkeen. Siitä tuli tärkeä kaupunki, ja siellä oli kauniita koteja. Mutta siellä palvottiin vääriä jumalia kuten Babelissakin. Ihmiset Urissa ja Babelissa eivät olleet samanlaisia kuin Nooa ja hänen poikansa Seem, jotka palvelivat edelleen Jehovaa.

Uskollinen Nooa kuoli viimein 350 vuotta vedenpaisumuksen jälkeen. Kahden vuoden kuluttua siitä syntyi se mies, jonka näet kuvassa. Hän oli Jumalalle hyvin tärkeä henkilö. Hänen nimensä oli Abraham. Hän asui perheineen Urin kaupungissa.

Eräänä päivänä Jehova sanoi Abrahamille: ’Lähde Urista ja sukulaistesi luota ja mene siihen maahan, jonka minä osoitan sinulle.’ Totteliko Abraham Jumalaa ja luopui kaikista Urin mukavuuksista? Kyllä totteli. Ja koska Abraham totteli aina Jumalaa, hän tuli tunnetuksi Jumalan ystävänä.

Osa Abrahamin suvusta seurasi häntä, kun hän lähti Urista. Niin teki hänen isänsä Terah. Samoin hänen veljenpoikansa Loot. Ja tietenkin mukaan lähti myös Abrahamin vaimo Saara. Aikanaan he kaikki saapuivat Haran-nimiseen paikkaan, missä Terah kuoli. He olivat kaukana Urista.

Jonkin ajan kuluttua Abraham ja hänen huonekuntansa lähtivät Haranista ja tulivat Kanaanin maahan. Siellä Jehova sanoi: ’Tämän maan minä annan sinun lapsillesi.’ Abraham jäi Kanaaniin ja asui teltoissa.

Jumala ryhtyi auttamaan Abrahamia, niin että hän sai suuria lammaslaumoja ja muita eläimiä ja satoja palvelijoita. Mutta hänellä ja Saaralla ei ollut omia lapsia.

Kun Abraham oli 99-vuotias, Jehova sanoi: ’Lupaan, että sinusta tulee monien kansakuntien isä.’ Mutta miten tämä oli mahdollista, kun Abraham ja Saara olivat jo liian vanhoja saamaan lasta?