LAULU 20

Annoit rakkaan Poikasi

Annoit rakkaan Poikasi

(1. Johanneksen kirje 4:9)

  1. 1. Kuin vangit yön synkän

    me kerran olimme.

    Vaan toivon kun annoit,

    valon meille toit.

    Niin meitä rakastit

    ja lunnaat lahjoitit.

    Näin annoit vapauden,

    sen kuulkoon jokainen!

    (KERTOSÄE)

    Ei kiitoslaulu tää

    tuu koskaan päättymään.

    Se lahjoista on kallein,

    kun annoit rakkaan Poikasi.

  2. 2. Niin paljon on syitä

    sua kiittää, Jehova.

    Sä meille oot kaiken

    hyvän antanut.

    Vaan suurin lahjasi

    on rakkain Poikasi.

    Hän kaiken muuttaa voi,

    hän valon yöhön toi!

    (KERTOSÄE)

    Ei kiitoslaulu tää

    tuu koskaan päättymään.

    Se lahjoista on kallein,

    kun annoit rakkaan Poikasi.

    (LOPPUOSA)

    Oi Isä, nyt kuule tää harras rukous.

    Oi kiitos, kun meille annoit lahjan kalleimman.

(Ks. myös Joh. 3:16; 15:13.)