Raamatussa kerrotaan, että kapinallinen enkeli, jota myöhemmin alettiin kutsua Paholaiseksi ja Saatanaksi, kyseenalaisti Jumalan oikeuden hallita. Hän antoi ymmärtää, että ihmiset olisivat onnellisempia ilman Jumalan hallintoa ja hänen ohjaustaan. Valitettavasti ensimmäiset ihmiset, Aadam ja Eeva, kuuntelivat Saatanaa ja kapinoivat Jumalaa vastaan. (1. Mooseksen kirja 3:1–6; Ilmestys 12:9.)

Aadam ja Eeva eivät halunneet Jumalaa hallitsijakseen, ja siksi he joutuivat lähtemään paratiisista ja menettivät mahdollisuuden elää ikuisesti täydellisen terveinä (1. Mooseksen kirja 3:17–19). Heidän ratkaisunsa vaikutti myös lapsiin, joita he myöhemmin saivat. Raamatussa sanotaan, että Aadamin väärinteon takia ”synti tuli maailmaan ja synnin kautta kuolema” (Roomalaisille 5:12). Synti on johtanut myös toisenlaiseen ongelmaan: ”Ihminen on hallinnut toista ihmistä tämän onnettomuudeksi.” (Saarnaaja 8:9.) Toisin sanoen kun ihmiset hallitsevat toisiaan, siitä on väistämättä huonot seuraukset.

Ensimmäinen Raamatussa mainittu ihmishallitsija oli Nimrod, ja hän kapinoi Jehovan valtaa vastaan. Nimrodin ajoista lähtien vaikutusvaltaiset ihmiset ovat käyttäneet valtaa väärin. Noin 3 000 vuotta sitten kuningas Salomo kirjoitti: ”Näin sorrettujen kyyneleet, eikä kukaan lohduttanut heitä. Valta oli heitä sortavilla.” (Saarnaaja 4:1.)

Tilanne on nykyään samanlainen. Yhdistyneiden kansakuntien julkaisussa vuodelta 2009 todetaan, että huonoa hallintoa pidetään yhä yleisemmin ”yhtenä perimmäisenä syynä yhteiskunnallisiin ongelmiin”.

Ihmiskunta tarvitsee parempaa hallintoa ja parempia hallitsijoita. Onneksi Jumala on luvannut puuttua tilanteeseen.

Jumala on perustanut valtakunnan, hallituksen, joka korvaa kaikki ihmisten hallitukset, ja ”vain se pysyy ikuisesti” (Daniel 2:44). Tämä on se valtakunta, jonka tulemista miljoonat ihmiset ovat rukoilleet (Matteus 6:9, 10). Jumala ei kuitenkaan itse ole tämän valtakunnan hallitsija. Hän on valinnut sille hallitsijan, joka on elänyt ihmisenä. Kuka tuo hallitsija on?