1, 2. Mitä katseen kohdistaminen Jehovaan merkitsee?

ELÄMME ”kriittisiä aikoja, joista on vaikea selviytyä” (2. Tim. 3:1). Ennen kuin uusi maailma koittaa ja rauha palautetaan koko maailmaan, elämä vaikeutuu entisestään. Meidän on siksi hyvä kysyä itseltämme: kenen puoleen minä kohdistan katseeni saadakseni apua ja ohjausta? Saatamme heti vastata ”Jehovan”, ja se onkin paras vastaus.

² Mitä katseen kohdistaminen Jehovaan merkitsee? Entä miten voimme pitää katseemme kohdistettuna häneen, kun kohtaamme vaikeita ja monimutkaisia tilanteita? Satoja vuosia sitten psalminkirjoittaja totesi, että meidän tulisi kohottaa katseemme Jehovaan saadaksemme apua, kun sitä tarvitsemme. (Lue psalmi 123:1–4.) Hän sanoi, että katsomme Jehovaan niin kuin palvelija katsoo isäntäänsä. Mitä hän tarkoitti sillä? Palvelija ei odota isännältään vain ruokaa ja suojaa, vaan hän katsoo isäntäänsä, jotta voisi havaita hänen toiveensa ja osaisi täyttää ne. Vastaavasti meidän täytyy tutkia päivittäin Raamattua tajutaksemme, mitä Jehova odottaa meiltä, ja sitten toimia hänen ohjauksensa mukaan. Vain siinä tapauksessa voimme olla varmoja, että Jehova auttaa meitä vaikeuksissamme. (Ef. 5:17.)

3. Mikä voisi saada katseemme kääntymään pois Jehovasta?

³ Vaikka ymmärrämme, miten tärkeää on katsoa jatkuvasti Jehovaan, huomiomme voi toisinaan hajaantua. Juuri näin tapahtui Jeesuksen hyvälle ystävälle Martalle. Hänen ”huomionsa – – hajottivat monet palvelusaskareet” (Luuk. 10:40–42). Jos näin kerran kävi tällaiselle uskolliselle ihmiselle Jeesuksen ollessa henkilökohtaisesti läsnä, meidän ei pitäisi olla yllättyneitä siitä, että näin voi käydä myös meille. Mikä sitten voisi saada katseemme kääntymään pois Jehovasta? Tässä kirjoituksessa tarkastelemme sitä, miten toisten toiminta voisi saada huomiomme hajaantumaan. Saamme myös tietää, miten voimme pitää katseemme kohdistettuna Jehovaan.

4. Miksi voisi tuntua yllättävältä, että Mooses ei päässyt Luvattuun maahan?

⁴ Ei ole epäilystäkään siitä, että Mooses etsi ohjausta ja neuvoja Jehovalta. Raamatussa kerrotaan, että ”hän pysyi vakaana kuin nähden Hänet, joka on näkymätön.” (Lue Heprealaiskirjeen 11:24–27.) Siinä sanotaan myös: ”Ei ole vielä koskaan noussut sellaista profeettaa kuin Mooses, jonka Jehova tunsi kasvoista kasvoihin.” (5. Moos. 34:10.) Mutta vaikka Mooseksella oli näin läheinen suhde Jehovaan, hän menetti mahdollisuuden päästä Luvattuun maahan (4. Moos. 20:12). Mikä meni vikaan?

5–7. Mitä tapahtui pian sen jälkeen kun israelilaiset olivat lähteneet Egyptistä, ja miten Mooses käsitteli tilanteen?

⁵ Vain vajaat kaksi kuukautta sen jälkeen kun israelilaiset olivat lähteneet Egyptistä, syntyi vakava ongelma. Jo ennen kuin he tulivat Siinainvuorelle, he alkoivat valittaa siitä, että heillä ei ollut vettä. Kansa alkoi nurista Moosesta vastaan, ja tilanne meni niin pitkälle, että Mooses huusi Jehovalta apua. Hän sanoi: ”Mitä minä teen tälle kansalle? Ei paljon puutu, että he kivittävät minut!” (2. Moos. 17:4.) Jehova vastasi antamalla Moosekselle selvät toimintaohjeet. Hänen piti ottaa sauvansa ja lyödä kallioon Horebissa, jolloin kalliosta alkaisi pulputa vettä. Raamattu kertoo: ”Mooses teki niin Israelin vanhinten silmien edessä.” Israelilaiset saivat janonsa sammutettua, ja ongelma oli ratkaistu. (2. Moos. 17:5, 6.)

⁶ Raamatun kertomuksessa jatketaan, että Mooses ”antoi sille paikalle nimen Massa ja Meriba Israelin poikien riitelyn vuoksi ja siksi, että he panivat Jehovan koetukselle sanoen: ’Onko Jehova meidän keskellämme vai ei?’ ” (2. Moos. 17:7.) Nämä nimet olivat osuvia, koska ne merkitsevät ’koettelemista’ ja ’riitelyä’.

⁷ Miten Jehova suhtautui näihin Meriban tapahtumiin? Jehova näki, että israelilaiset eivät kapinoineet ainoastaan Moosesta vastaan, vaan hän piti heidän toimintaansa kapinana häntä itseään ja hänen valtaansa vastaan. (Lue psalmi 95:8, 9.) Se mitä israelilaiset tekivät, oli selvästikin väärin. Mutta Mooses toimi tässä tilanteessa oikein: hän kohdisti katseensa Jehovaan ja noudatti sitten tarkasti hänen ohjeitaan.

8. Millainen ongelma syntyi 40-vuotisen erämaavaelluksen lopulla?

⁸ Entä mitä tapahtui, kun samanlainen tilanne kehittyi erämaavaelluksen lopulla noin 40 vuotta myöhemmin? Israelilaiset tulivat paikkaan, joka sijaitsi Kadesin lähistöllä, lähellä Luvatun maan rajaa. Tätäkin paikkaa alettiin kutsua Meribaksi. * Israelilaiset rupesivat taas valittamaan siitä, ettei heillä ollut vettä. (4. Moos. 20:1–5.) Tällä kertaa Mooses teki vakavan virheen.

9. Millaiset ohjeet Mooses sai, mutta miten hän toimi? (Ks. kuva kirjoituksen alussa.)

⁹ Miten Mooses reagoi kansan kapinaan? Hän kohdisti jälleen katseensa Jehovaan ja pyysi ohjeita häneltä. Tällä kertaa Jehova ei käskenyt Mooseksen lyödä kalliota. Hänen piti sen sijaan ottaa sauvansa, koota kansa kallion eteen ja sitten puhua kalliolle. (4. Moos. 20:6–8.) Mooses ei kuitenkaan puhunut kalliolle vaan purki turhautumistaan huutamalla kansalle: ”Kuulkaa nyt, te kapinoitsijat! Tästä kalliostako meidän pitää saada teille vettä?” Sitten hän löi kalliota – ei vain kerran vaan kahdesti. (4. Moos. 20:10, 11.)

10. Miten Jehova reagoi siihen, mitä Mooses teki?

¹⁰ Raamattu kertoo, että Jehova vihastui ja jopa ”oli vimmoissaan” Moosekselle (5. Moos. 1:37; 3:26). Miksi Jehova reagoi näin? Syitä oli ehkä useita. Yksi syy saattoi olla se, että Mooses ei noudattanut uusia ohjeita, jotka Jehova oli hänelle antanut.

11. Miksi Mooseksen toiminta sai ehkä israelilaiset ajattelemaan, ettei kyse ollutkaan Jehovan ihmeestä?

¹¹ Jehovan suuttumukseen on myös muita mahdollisia syitä. Kalliomuodostelmat ensimmäisen Meriban ympärillä ovat vahvaa graniittia. Lyöpä joku graniittia kuinka lujaa tahansa, kukaan ei odottaisi, että siitä alkaa virrata vettä. Toisen Meriban ympärillä olevat kalliomuodostelmat ovat hyvin erilaiset. Ne ovat suurimmalta osalta kalkkikiveä, joka on graniittia pehmeämpää. Kalkkikivi on huokoista, joten tällaisilla alueilla on usein maanalaisia vesivarantoja, joita ihmiset voivat hyödyntää. Kuten saimme tietää, Mooses löi huokoista kalliota kaksi kertaa sen sijaan että olisi puhunut sille. Voisiko olla niin, että israelilaiset saivat tästä sellaisen vaikutelman, että vesi tuli kalliosta luonnostaan eikä Jehovan käskystä? Saiko se heidät kenties ajattelemaan, ettei kyse ollutkaan todellisesta ihmeestä? * Emme voi olla asiasta varmoja.

12. Mikä voisi olla yksi syy siihen, että Jehova vihastui Moosekselle ja Aaronille?

¹² On olemassa muitakin todennäköisiä selityksiä siihen, miksi Jehova vihastui Moosekselle ja Aaronille. Huomaa, että Mooses sanoi kansalle: ”Tästä kalliostako meidän pitää saada teille vettä?” Sanalla ”meidän” Mooses tarkoitti todennäköisesti itseään ja Aaronia. Mooseksen sanat osoittivat kunnioituksen puutetta Jehovaa kohtaan, joka oli todellisuudessa saanut aikaan tämän ihmeen. Psalmissa 106:32, 33 sanotaankin: ”He toimivat ärsyttävästi Meriban vesien luona, niin että Mooseksen kävi pahoin heidän takiaan. Sillä he katkeroittivat hänen henkensä ja hän alkoi puhua harkitsemattomasti huulillaan.” * (4. Moos. 27:14.) Mooses ei siis antanut Jehovalle hänen ansaitsemaansa kunniaa. Jehova sanoi Mooseksesta ja Aaronista: ”Te kapinoitte Meriban vesiä koskevaa käskyäni vastaan.” (4. Moos. 20:24.) Se oli hyvin vakava synti.

13. Miksi Mooseksen saama rangaistus oli aiheellinen ja johdonmukainen?

¹³ Jehovan kansan johtajina Mooseksella ja Aaronilla oli enemmän vastuuta kuin muilla (Luuk. 12:48). Jehova oli aiemmin evännyt kokonaiselta israelilaisten sukupolvelta pääsyn Kanaanin maahan, koska he olivat olleet kapinallisia (4. Moos. 14:26–30, 34). Oli siis aiheellista ja johdonmukaista, että Mooses sai kapinallisuudestaan saman tuomion. Hän ei päässyt Luvattuun maahan, kuten eivät muutkaan kapinoitsijat.

14, 15. Mikä sai Mooseksen kapinoimaan?

¹⁴ Mikä oli syynä Mooseksen kapinalliseen asenteeseen? Huomaa jälleen, mitä sanotaan psalmissa 106:32, 33: ”He toimivat ärsyttävästi Meriban vesien luona, niin että Mooseksen kävi pahoin heidän takiaan. Sillä he katkeroittivat hänen henkensä ja hän alkoi puhua harkitsemattomasti huulillaan.” Israelilaiset ”toimivat ärsyttävästi” Jehovaa kohtaan, mutta se, joka katkeroitui, oli Mooses. Hän ei hillinnyt itseään vaan puhui miettimättä seurauksia.

¹⁵ Mooses antoi toisten huonon käytöksen kääntää katseensa pois Jehovasta. Ensimmäisen kerran kun kansa oli valittanut veden puutteesta, hän oli toiminut aivan oikein (2. Moos. 7:6). Ehkä israelilaisten vuosikymmeniä jatkunut kapinointi sai kuitenkin hänet väsymään ja turhautumaan. Ajatteliko Mooses pääasiassa omia tunteitaan eikä sitä, miten hän voisi tuoda kunniaa Jehovalle?

16. Miksi meidän pitäisi ajatella sitä, mitä tapahtui Moosekselle?

¹⁶ Jos kerran uskollisen profeetan Mooseksen katse kääntyi pois Jehovasta, sama voisi helposti tapahtua meillekin. Mooses oli astumassa Luvattuun maahan, kun taas me olemme astumassa Jumalan lupaamaan uuteen maailmaan (2. Piet. 3:13). Kukaan meistä ei varmasti halua menettää tätä mahdollisuutta. Jotta pääsisimme uuteen maailmaan, meidän tulee pitää katseemme kohdistettuna Jehovaan ja pyrkiä aina tekemään hänen tahtonsa (1. Joh. 2:17). Mitä voimme oppia Mooseksen virheestä?

17. Mikä auttaa meitä säilyttämään itsehillintämme, kun olemme turhautuneita?

¹⁷ Älä menetä itsehillintääsi, kun olet turhautunut. Vaikka joutuisimme kohtaamaan samoja ongelmia yhä uudelleen, ”älkäämme – – luopuko hyvän tekemisestä, sillä aikanaan me tulemme niittämään, ellemme lopen väsy” (Gal. 6:9; 2. Tess. 3:13). Hillitsemmekö mielemme ja kielemme, kun jokin asia tai joku ihminen koettelee kärsivällisyyttämme toistuvasti? (Sananl. 10:19; 17:27; Matt. 5:22.) Kun toiset ärsyttävät meitä, meidän täytyy oppia ”antamaan sijaa vihastukselle”. Kenen vihastuksesta on kyse? Jehovan vihastuksesta. (Lue Roomalaiskirjeen 12:17–21.) Jos kohdistamme katseemme Jehovaan, odotamme kärsivällisesti sitä, että hän ryhtyy toimiin, kun hän näkee sen tarpeelliseksi. Näin annamme sijaa hänen vihastukselleen ja osoitamme kunnioittavamme häntä. Toisaalta jos päättäisimme itse kostaa, se olisi merkki epäkunnioituksesta Jehovaa kohtaan.

18. Mitä meidän tulee muistaa ohjeiden noudattamisesta?

¹⁸ Noudata tarkkaan uusimpia ohjeita. Noudatammeko uskollisesti uusimpia ohjeita, jotka Jehova on antanut meille? Jos noudatamme, emme voi toimia aina saman vanhan kaavan mukaan. Sen sijaan meidän tulee ripeästi totella kaikkia uusia ohjeita, jotka Jehova antaa järjestönsä välityksellä (Hepr. 13:17). Samalla olemme tarkkoja siitä, että emme ”mene yli sen, mikä on kirjoitettu” (1. Kor. 4:6). Näin pidämme katseemme kohdistettuna Jehovaan.

19. Miten voimme välttää sen, että toisten virheet pilaisivat suhteemme Jehovaan?

¹⁹ Älä anna toisten virheiden pilata suhdettasi Jehovaan. Jos pidämme katseemme kohdistettuna Jehovaan, emme anna toisten toiminnan katkeroittaa meitä tai pilata suhdettamme häneen. Tämä on erityisen tärkeää, jos meillä on Mooseksen tavoin vastuuta Jumalan järjestössä. Meidän kaikkien täytyy tietenkin ”työskennellä jatkuvasti omaksi pelastukseksemme peläten ja vavisten”. Toisaalta meidän on hyvä ymmärtää, että Jehovalla ei ole vain yhtä tiukkaa ja joustamatonta normistoa, jonka mukaan hän tuomitsisi meidät kaikki. (Fil. 2:12.) Mitä enemmän vastuuta meillä on, sitä enemmän Jehova odottaa meiltä (Luuk. 12:48). Mutta jos todella rakastamme Jehovaa, mikään ei horjuta uskoamme eikä erota meitä hänen rakkaudestaan (Ps. 119:165; Room. 8:37–39).

20. Mikä on päätöksemme?

²⁰ Elämme vaikeita aikoja, ja siksi meidän on tärkeää pitää katseemme kohdistettuna Jehovaan, joka ”asuu taivaissa”. Silloin voimme ymmärtää, mikä on hänen tahtonsa. Meidän ei tule koskaan antaa toisten toiminnan vaikuttaa kielteisesti suhteeseemme Jehovaan. Se mitä tapahtui Moosekselle, korostaa asian vakavuutta. Mikä on siis päätöksemme? Emme ylireagoi toisten virheisiin, vaan ”silmämme [ovat] kohdistuneet Jehovaan, Jumalaamme, kunnes hän osoittaa meille suopeutta” (Ps. 123:1, 2).