1. Miksi katastrofeihin on tärkeää valmistautua?

 HYVÄ valmistautuminen voi pelastaa elämän. Katastrofin sattuessa ne, jotka ovat valmistautuneet siihen, selviävät siitä todennäköisemmin ja pystyvät myös auttamaan toisia. Eräs eurooppalainen avustusjärjestö toteaakin: ”Hyvää valmistautumista ei korvaa mikään.”

2. Miksi suureen ahdinkoon kannattaa valmistautua? (Matteus 24:44.)

² ”Suuri ahdinko” alkaa aivan odottamatta (Matt. 24:21). Toisin kuin monet muut katastrofit, se ei tule kaikille täytenä yllätyksenä. Parituhatta vuotta sitten Jeesus sanoi seuraajilleen, että heidän pitäisi olla valmiita sen tuloon. (Lue Matteuksen 24:44.) Jos olemme valmistautuneet suureen ahdinkoon, meidän on helpompi selviytyä siitä ja auttaa toisiakin selviytymään (Luuk. 21:36).

3. Mitä hyötyä kestävyydestä, myötätunnosta ja rakkaudesta on suuren ahdingon aikana?

³ Mietitään nyt kolmea ominaisuutta, joita tarvitaan, jotta voisi olla valmis suureen ahdinkoon. Mitä jos meitä esimerkiksi käsketään julistamaan painavaa tuomiosanomaa ja meihin suhtaudutaan sen takia vihamielisesti? (Ilm. 16:21.) Silloin tarvitsemme kestävyyttä, jotta voimme totella Jehovaa ja luottaa siihen, että hän suojelee meitä. Entä jos ystävät joutuvat taloudellisesti tiukille tai jopa menettävät koko omaisuutensa? (Hab. 3:17, 18.) Myötätunto saa meidät auttamaan heitä. Mitä jos kansakuntien liittouman hyökkäyksen aikana joudumme asumaan jonkin aikaa ahtaasti veljien ja sisarten kanssa? (Hes. 38:10–12.) Rakkaus heihin auttaa meitä selviytymään.

4. Mitä Raamatussa sanotaan kestävyyden, myötätunnon ja rakkauden kehittämisestä?

⁴ Raamatussa osoitetaan, että kestävyydestä, myötätunnosta ja rakkaudesta voi aina löytää lisää opittavaa. Luukkaan 21:19:ssä sanotaan: ”Kestävyydellänne te pelastatte elämänne.” Kolossalaiskirjeen 3:12:ssa kehotetaan: ”Pukeutukaa hellään myötätuntoon.” 1. Tessalonikalaiskirjeen 4:9, 10:ssä sanotaan: ”Jumala on opettanut teidät rakastamaan toisianne. – – Me kuitenkin kehotamme teitä, veljet, osoittamaan sitä [rakkautta] yhä enemmän.” Kaikkien näiden jakeiden sanat osoitettiin sellaisille Jehovan palvelijoille, joilla oli jo kestävyyttä, myötätuntoa ja rakkautta. Heidän täytyi silti tehdä edelleen töitä niiden eteen, ja niin täytyy meidänkin. Käsitellään nyt, miten varhaiskristityt kehittivät näitä ominaisuuksia, miten me voimme toimia samoin ja miten se auttaa meitä valmistautumaan suureen ahdinkoon.

5. Mikä auttoi varhaiskristittyjä kestämään?

⁵ Varhaiskristityt tarvitsivat kestävyyttä (Hepr. 10:36). Heillä oli elämässään samanlaisia ongelmia kuin kaikilla muillakin ihmisillä, ja lisää haasteita tuli siitä, että he olivat Jehovan palvelijoita. Juutalaisten uskonnolliset johtajat, Rooman viranomaiset ja joissain tapauksissa jopa omat perheenjäsenet vastustivat heitä (Matt. 10:21). Seurakunnissa heidän täytyi joskus taistella luopioiden vaikutusta ja vääriä opetuksia vastaan, jotka olisivat voineet jakaa veljiä ja sisaria erimielisiksi ryhmiksi (Apt. 20:29, 30). He kuitenkin selvisivät tästä kaikesta (Ilm. 2:3). Heille oli paljon apua siitä, että he miettivät Raamatun henkilöitä, jotka olivat olleet kestäviä, esimerkiksi Jobia (Jaak. 5:10, 11). He rukoilivat Jehovalta voimaa (Apt. 4:29–31). Lisäksi he pitivät mielessä sen, mitä hyvää heidän kestävyydestään seuraisi (Apt. 5:41).

6. Mitä opit Meritan kokemuksesta?

⁶ Meillekin on apua siitä, että tutkimme Raamatussa ja julkaisuissamme olevia esimerkkejä kestävyydestä ja mietiskelemme niitä. Albanialainen sisar nimeltä Merita joutui kestämään perheen väkivaltaista vastustusta. Hän kertoo: ”Minusta oli koskettavaa tutkia Jobin esimerkkiä. Hän joutui kestämään tosi paljon, eikä hän edes tiennyt, mistä hänen ongelmansa johtuivat. Kaikesta huolimatta hän sanoi: ’Siihen asti kun kuolen, minä pysyn nuhteettomana!’ (Job 27:5.) Jobilla oli vielä paljon vaikeampaa kuin minulla. Ja minä sentään tiesin, kuka oli ongelmieni takana.”

7. Mitä voimme tehdä, vaikkei meillä tällä hetkellä olisikaan mitään isoja ongelmia?

⁷ Yksi tapa kasvattaa kestävyyttä on se, että opettelee puhumaan Jehovalle huolenaiheistaan usein ja avoimesti (Fil. 4:6; 1. Tess. 5:17). Mitä jos elämässäsi ei ole juuri tällä hetkellä mitään erityisen isoa ongelmaa? Voisit silti pyytää Jehovalta apua aina, kun sinulla on paha mieli tai epävarma olo tai sinusta tuntuu, ettet tiedä, mitä tehdä. Jos opimme jo nyt puhumaan Jehovalle arjen ongelmista, meidän on helpompaa tehdä niin sitten, kun kohdallemme tulee isompia haasteita tulevaisuudessa. Se myös kasvattaa luottamustamme siihen, että Jehova tietää täsmälleen, milloin ja miten auttaa meitä (Ps. 27:1, 3).

8. Mitä opit Miran kokemuksesta? (Jaakobin kirje 1:2–4.) (Ks. myös kuva.)

⁸ Selviämme tulevasta suuresta ahdingosta paljon todennäköisemmin, jos opimme kestämään vaikeita tilanteita jo nykyään (Room. 5:3). Monet ystävät ovat huomanneet, että jokainen kestetty uskon koetus on valmistanut heitä seuraavaan koetukseen. Ne ovat kehittäneet heissä hyviä ominaisuuksia ja kasvattaneet uskoa siihen, että Jehova haluaa auttaa ja pystyy auttamaan heitä. Usko taas on auttanut heitä kestämään seuraavan vaikean tilanteen. (Lue Jaakobin kirjeen 1:2–4.) Mira-niminen tienraivaajasisar Albaniasta on huomannut, että tämä tosiaan toimii. Hänestä tuntuu joskus, että kellään muulla ei voi olla yhtä vaikeaa kuin hänellä. Silloin hän muistelee, miten monella tavalla Jehova on tukenut häntä menneiden 20 vuoden aikana, ja sanoo itselleen: ”Älä luovuta. Muuten vuosien uskollinen palvelus ja kaikki Jehovan avulla voitetut taistelut menisivät hukkaan.” Mieti sinäkin, mistä kaikesta Jehova on jo auttanut sinua selviytymään. Voit olla varma, että hän huomaa jokaisen koettelevan tilanteen, jonka kestät, ja palkitsee sinut. (Matt. 5:10–12.) Kun sitten suuri ahdinko alkaa, sinulla on jo kokemusta koettelemusten kestämisestä ja haluat entistä päättäväisemmin pysyä uskollisena Jehovalle.

9. Miten ystävät Syyrian Antiokiassa osoittivat myötätuntoa?

⁹ Mieti, mitä tapahtui, kun Juudeaan iski suuri nälänhätä. Ystävät Syyrian Antiokian seurakunnassa kuulivat tästä, ja se sai heidät varmasti tuntemaan myötätuntoa. Nuo tunteet johtivat myös tekoihin. He ”päättivät lähettää avustusta Juudeassa asuville veljille, jokainen varojensa mukaan”. (Apt. 11:27–30.) He halusivat tehdä näin, vaikka avun tarpeessa olevat asuivat kaukana (1. Joh. 3:17, 18).

10. Miten voimme osoittaa myötätuntoa silloin, kun sattuu katastrofi? (Ks. myös kuva.)

¹⁰ Kun kuulemme, että jossain on sattunut katastrofi, meille aukeaa loistava tilaisuus osoittaa myötätuntoa ystäviä kohtaan. Tapoja auttaa on monia. Voimme kysyä vanhimmilta, pääsisimmekö mukaan avustustyöhön, antaa lahjoituksia maailmanlaajuiseen työhön tai rukoilla katastrofista kärsineiden puolesta. b (Sananl. 17:17.) Vuonna 2020 eri puolille maailmaa perustettiin yli 950 hätäapukomiteaa huolehtimaan niistä, jotka tarvitsivat apua koronapandemian aikana. Avustustyössä mukana olevat ystävät tekevät todella arvokasta työtä. Myötätunto saa heidät antamaan toisille aineellista ja hengellistä apua ja korjaamaan ja rakentamaan uudelleen koteja ja valtakunnansaleja. (Vrt. 2. Kor. 8:1–4.)

11. Mitä muuta myötätunnon osoittaminen voi saada aikaan?

¹¹ Kun osoitamme myötätuntoa katastrofien uhreille, se kyllä huomataan. Vuonna 2019 hurrikaani Dorian tuhosi valtakunnansalin Bahamasaarilla. Kun tuota salia rakennettiin uudelleen, veljet pyysivät tarjousta eräältä urakoitsijalta, joka ei ollut Jehovan todistaja. Hän sanoi: ”Haluaisin lahjoittaa välineet, työvoiman ja materiaalit. Tahdon auttaa järjestöänne jollain tavalla. On koskettavaa, miten hyvää huolta pidätte ystävistänne.” Tässä maailmassa useimmat ihmiset eivät tunne Jehovaa, mutta he huomaavat sen, mitä Jehovan todistajat tekevät. On mahtavaa ajatella, että myötätuntomme voi auttaa toisia tuntemaan Jumalan, joka on ”hyvin armollinen” (Ef. 2:4).

12. Miksi suuren ahdingon aikana tarvitaan myötätuntoa? (Ilmestys 13:16, 17.)

¹² Miksi meidän on tärkeää olla myötätuntoisia suuren ahdingon aikana? Raamatun mukaan ne, jotka eivät suostu tukemaan poliittista järjestelmää, kohtaavat ongelmia nyt ja suuren ahdingon aikana. (Lue Ilmestyksen 13:16, 17.) Veljien ja sisarten voi olla vaikeaa huolehtia edes perustarpeistaan. Haluamme olla myötätuntoisia ja auttaa heitä. Silloin Kuninkaamme Jeesus on meihin tyytyväinen, kun hän tulee tuomitsemaan ihmisiä, ja antaa meidän periä valtakunnan (Matt. 25:34–40).

13. Miten varhaiskristityt kasvattivat rakkautta toisiaan kohtaan? (Roomalaisille 15:7.)

¹³ Varhaiskristityt tunnettiin siitä, että he rakastivat toisiaan. Se ei ollut heille aina helppoa. Esimerkiksi Rooman seurakuntaan kuului hyvin monenlaisia kristittyjä. Oli juutalaisia, jotka olivat lapsesta asti noudattaneet Mooseksen lakia, ja ei-juutalaisia, joilla oli aivan erilainen tausta. Jotkut olivat luultavasti orjia, toiset taas vapaita, ehkä jopa orjanomistajia. Miten heidän oli mahdollista rakastaa toisiaan, vaikka he olivat niin erilaisia? Paavali neuvoi heitä ”ottamaan toisensa tervetulleina vastaan”. (Lue Roomalaiskirjeen 15:7.) Näihin sanoihin sisältyy ajatus siitä, että on toista kohtaan ystävällinen tai vieraanvarainen ja on valmis ottamaan hänet läheisten ystävien joukkoon. Paavali sanoi Filemonille, miten hänen piti kohdella karannutta orjaansa Onesimosta: ”Ota hänet ystävällisesti vastaan.” (Filem. 17.) Priscilla ja Aquila olivat ystävällisiä Apollokselle, joka tiesi kristillisyydestä vähemmän kuin he, ja ”ottivat hänet mukaansa” (Apt. 18:26). Kristittyjen erilaisuus ei siis tehnyt heistä erimielisiä, koska he ystävystyivät toistensa kanssa.

14. Miten Anna ja hänen miehensä osoittivat rakkautta?

¹⁴ Mekin voimme kasvattaa rakkautta veljiin ja sisariin ystävystymällä heidän kanssaan. Kun huomioimme ystäviä ja vietämme aikaa yhdessä, hekin alkavat usein osoittaa rakkautta meitä kohtaan. (2. Kor. 6:11–13.) Anna-nimisen sisaren kokemus valaisee tätä. Hän ja hänen miehensä olivat juuri muuttaneet lähetystyöntekijöiksi erääseen Länsi-Afrikan maahan, kun koronapandemia alkoi. Heidän oli vaikeaa tutustua uuden seurakuntansa ystäviin, koska eivät voineet tavata näitä kasvotusten. He kuitenkin löysivät keinon osoittaa rakkautta. He juttelivat eri ystäväperheiden kanssa videoyhteyden välityksellä ja kertoivat, miten paljon he halusivat tutustua näihin. Se kosketti ystäviä, ja he puolestaan alkoivat soitella ja lähettää viestejä Annalle ja hänen miehelleen. Anna kertoo, mikä sai heidät ottamaan aloitteen: ”Minuun on jättänyt jäljen se, miten minua ja perhettäni on rakastettu elämän ylä- ja alamäissä. Sen takia haluan itsekin tehdä hyvää toisille.”

15. Mitä opit Vanessan esimerkistä? (Ks. myös kuva.)

¹⁵ Seurakunnissa on paljon veljiä ja sisaria, joilla on erilainen tausta ja persoonallisuus kuin meillä. Meidän on helpompi rakastaa heitä, kun keskitymme heidän hyviin ominaisuuksiinsa. Uudessa-Seelannissa asuvan Vanessan oli vaikea tulla toimeen joidenkin seurakunnan ystävien kanssa. Hän ei ottanut etäisyyttä niihin ystäviin, jotka tuntuivat hänestä ärsyttäviltä, vaan päätti viettää enemmän aikaa heidän kanssaan. Se auttoi häntä ymmärtämään, miksi Jehova arvostaa ja rakastaa heitä. Vanessa kertoo: ”Nyt kun olemme mieheni kanssa kierrostyössä, tapaamme aiempaa enemmän veljiä ja sisaria, jotka ovat erilaisia kuin me. Minun on helpompi tulla heidän kanssaan toimeen, ja olen oppinut suorastaan rakastamaan erilaisuutta. Jehovakin rakastaa sitä, koska hän on vetänyt palvelijoikseen niin monenlaisia ihmisiä.” Kun opettelemme näkemään toiset samalla tavalla kuin Jehova, huomaamme monia syitä rakastaa heitä (2. Kor. 8:24).

16. Miksi rakkaus on välttämätöntä suuren ahdingon aikana? (Ks. myös kuva.)

¹⁶ Rakkaus on elintärkeää suuren ahdingon aikana. Miten Jehova silloin suojelee meitä? Mieti, miten hän käski israelilaisia toimimaan, kun Babyloniin hyökättiin: ”Mene, kansani, astu sisimpiin huoneisiisi ja sulje ovet perässäsi. Kätkeydy hetkeksi, kunnes viha on ohi.” (Jes. 26:20.) Voi hyvinkin olla, että nämä ohjeet on tarkoitettu myös meille suuren ahdingon aikana. ”Sisimmät huoneet” viittaavat ehkä seurakuntiin. Jehova on luvannut pelastaa meidät, jos jatkamme hänen palvelemistaan yhdessä veljien ja sisarten kanssa. Siksi ei riitä, että vain siedämme ystäviä, vaan nyt on aika oppia rakastamaan heitä. Selviytymisemme saattaa riippua siitä.

17. Mitä hyötyä meille on suuren ahdingon aikana siitä, että valmistaudumme nyt?

¹⁷ ”Jehovan suuri päivä” on vaikeaa aikaa kaikille ihmisille (Sef. 1:14, 15). Me Jehovan palvelijatkaan emme pääse helpolla. Mutta jos valmistaudumme nyt, voimme silloin pysyä rauhallisina ja auttaa toisiamme. Pystymme kestämään, vaikka kohtaisimme millaisia haasteita. Kun veljet ja sisaret joutuvat kärsimään, myötätunto saa meidät auttamaan heitä parhaamme mukaan. Pysymme heidän lähellään, koska olemme jo oppineet rakastamaan heitä sydämestämme. Suuren ahdingon jälkeen Jehova antaa meidän elää uudessa maailmassa, jossa kaikki ikävät asiat ovat poissa ikuisiksi ajoiksi (Jes. 65:17).