”Kaiken maan Tuomari” toimii aina oikein

”Kaiken maan Tuomari” toimii aina oikein

”Hän on Kallio, täydellistä on hänen työnsä, sillä kaikki hänen tiensä ovat oikeutta.” (5. MOOS. 32:4)

LAULUT: 30, 11

1. Miten Abraham osoitti luottavansa Jehovan oikeustajuun? (Ks. kuva kirjoituksen alussa.)

”EIKÖ kaiken maan Tuomari tee sitä, mikä on oikein?” (1. Moos. 18:25.) Abraham ei esittänyt tätä kysymystä siksi, että hän olisi ollut asiasta epävarma. Päinvastoin hän tiesi, että Jehova tuomitsisi Sodoman ja Gomorran täysin oikeudenmukaisesti. Abraham oli vakuuttunut siitä, että Jehova ei koskaan ”surmaisi vanhurskasta yhdessä jumalattoman kanssa”. Hänen oli ”mahdotonta ajatella” Jehovasta sellaista. Noin 400 vuotta myöhemmin Jehova sanoi itsestään: ”Hän on Kallio, täydellistä on hänen työnsä, sillä kaikki hänen tiensä ovat oikeutta. Uskollisuuden Jumala, jossa ei ole epäoikeudenmukaisuutta, vanhurskas ja oikeamielinen hän on.” (5. Moos. 31:19; 32:4.)

2. Miksi Jehovan on mahdotonta olla epäoikeudenmukainen?

2 Mitä perusteita Abrahamilla oli luottaa siihen, että Jehova toimii aina oikein? Jehova on paras esimerkki oikeudenmukaisuudesta ja vanhurskaudesta. ”Oikeudeksi” ja ”vanhurskaudeksi” käännetyt heprean sanat esiintyvät Raamatussa usein yhdessä, ja ne merkitsevät pohjimmiltaan samaa. Jehova on vanhurskauden perimmäinen mitta, joten hänen näkemyksensä asioista on tietenkin aina oikea. Lisäksi Raamatussa sanotaan: ”Hän rakastaa vanhurskautta ja oikeutta.” (Ps. 33:5.)

3. Kerro esimerkki nykyisen maailman epäoikeudenmukaisuudesta.

3 On lohduttavaa tietää, että Jehova on aina oikeudenmukainen. Maailma sitä vastoin on täynnä epäoikeudenmukaisuutta, ja monet ovat joutuneet törkeän vääryyden uhreiksi. Ihmisiä on esimerkiksi tuomittu vankilaan rikoksista, joihin he eivät ole syyllistyneet. Jotkut ovat olleet vankilassa syyttöminä vuosikausia, ja heidät on vapautettu vasta sen jälkeen, kun käyttöön on tullut DNA-tekniikka ja heidän tapauksensa on tutkittu uudelleen. Tällainen epäoikeudenmukaisuus turhauttaa ja suututtaa monia. Kristityt saattavat kohdata toisenlaista epäoikeudenmukaisuutta, jota voi olla vieläkin vaikeampaa kestää.

SEURAKUNNASSA

4. Miten kristityn usko voi joutua kokeeseen?

4 Kristityt ymmärtävät, että he voivat hyvinkin kohdata epäoikeudenmukaisuutta seurakunnan ulkopuolella. Uskomme joutuu kuitenkin kokeeseen, jos huomaamme tai koemme seurakunnan sisäpuolella jotain, mikä tuntuu epäoikeudenmukaiselta. Miten reagoit tällaisiin tilanteisiin? Horjuuko uskosi?

5. Miksi meidän ei pitäisi yllättyä, jos huomaamme tai koemme epäoikeudenmukaisuutta seurakunnassa?

5 Koska olemme kaikki epätäydellisiä ja teemme helposti syntiä, voimme kokea seurakunnassa epäoikeudenmukaisuutta tai itse kohdella toisia epäoikeudenmukaisesti (1. Joh. 1:8). Tämä on suhteellisen harvinaista, mutta kun sellaista tapahtuu, se ei yllätä uskollisia kristittyjä eikä horjuta heidän uskoaan. Jehova on antanut Sanassaan hyviä neuvoja, joita noudattamalla voimme pysyä uskollisina, vaikka veljemme tai sisaremme kohtelisivat meitä epäoikeudenmukaisesti. (Ps. 55:12–14.)

6, 7. Millaista epäoikeudenmukaisuutta eräs veli kohtasi, ja mitkä ominaisuudet auttoivat häntä?

6 Asiaa valaisee Willi Diehlin esimerkki. Hän palveli vuodesta 1931 lähtien uskollisesti Sveitsin Betelissä Bernissä. Vuonna 1946 hän oli Gilead-koulun kahdeksannella kurssilla New Yorkissa Yhdysvalloissa. Hänet määrättiin valmistumisen jälkeen kierrostyöhön Sveitsiin. Veli Diehl kertoi elämäkerrassaan: ”Toukokuussa 1949 ilmoitin Bernin haaratoimistoon, että aioin mennä naimisiin.” Miten haaratoimistossa suhtauduttiin siihen? ”Meille ei annettu muita etuja kuin vakituinen tienraivaus.” Veli Diehl jatkoi: ”Minun ei annettu pitää puheita – –. Monet eivät enää tervehtineet meitä, vaan kohtelivat meitä kuin erotettuja.”

7 Miten veli Diehl reagoi tilanteeseen? Hän totesi: ”Tiesimme kuitenkin, ettei naimisiin meneminen ollut epäraamatullista, joten turvauduimme rukoukseen ja panimme luottamuksemme Jehovaan.” Joillakin veljillä oli väärä näkemys naimisiinmenosta, mutta aikanaan se oikaistiin ja veli Diehl sai palvelustehtävänsä takaisin. Hänen uskollisuutensa Jehovaa kohtaan palkittiin. * Meidän on hyvä kysyä itseltämme: Jos minä kokisin tällaista epäoikeudenmukaisuutta, katsoisinko asioita hengellisestä näkökulmasta? Odottaisinko kärsivällisesti Jehovaa vai ottaisinko asiat omiin käsiini? (Sananl. 11:2; lue Miikan 7:7.)

8. Miksi sinusta voi joskus aiheettomasti tuntua, että sinua tai jotakuta toista on kohdeltu epäoikeudenmukaisesti?

8 Toisaalta sinusta voi joskus aiheettomasti tuntua siltä, että sinua tai jotakuta toista seurakunnan jäsentä on kohdeltu epäoikeudenmukaisesti. Mikä siihen voi olla syynä? Me kaikki olemme epätäydellisiä, joten olet saattanut ymmärtää tilanteen väärin. Et ehkä myöskään tiedä kaikkia tosiasioita. Onpa näkemyksesi asiasta oikea tai väärä, sinun on tärkeää rukoilla Jehovaa. Luota häneen ja pysy uskollisena. Se estää sinua ”raivostumasta itse Jehovaa vastaan”. (Lue Sananlaskujen 19:3.)

9. Mitä esimerkkejä tarkastelemme tässä ja seuraavassa kirjoituksessa?

9 Tarkastellaanpa kolmea tapausta, joissa Jehovan palvelijoita kohdeltiin epäoikeudenmukaisesti Raamatun aikoina. Tässä kirjoituksessa kerrotaan, mitä Abrahamin pojanpojanpoika Joosef joutui kokemaan veljiensä käsissä. Seuraavasta kirjoituksesta käy ilmi, miten Jehova menetteli kuningas Ahabin suhteen ja millaiseen tilanteeseen apostoli Pietarin toiminta johti Syyrian Antiokiassa. Pyri näitä esimerkkejä tutkiessasi löytämään keinoja, jotka auttavat sinua näkemään asiat hengellisestä näkökulmasta ja säilyttämään suhteesi Jehovaan. Tämä on erityisen tärkeää silloin kun sinusta tuntuu, että olet epäoikeudenmukaisuuden uhri.

JOOSEF OLI EPÄOIKEUDENMUKAISUUDEN UHRI

10, 11. a) Millaista epäoikeudenmukaisuutta Joosef koki? b) Mikä tilaisuus Joosefille avautui vankilassa?

10 Joosef oli uskollinen Jehovan palvelija, joka sai osakseen epäoikeudenmukaista kohtelua vierailta ihmisiltä. Mikä vielä tuskallisempaa, häntä kohtelivat epäoikeudenmukaisesti myös hänen omat veljensä. Kun Joosef oli 17-vuotias, hänen veljensä sieppasivat hänet ja myivät hänet orjaksi. Hänet vietiin vasten tahtoaan Egyptiin. (1. Moos. 37:23–28; 42:21.) Myöhemmin häntä syytettiin siellä väärin raiskausyrityksestä ja vangittiin ilman oikeudenkäyntiä (1. Moos. 39:17–20). Hänen orjuutensa ja vankeutensa kestivät noin 13 vuotta. Miten Joosefin kokemukset voivat auttaa meitä, jos uskonveljemme kohtelevat meitä epäoikeudenmukaisesti?

11 Kun Joosef oli vankilassa, sinne tuotiin myös entinen kuninkaan ylijuomanlaskija. Eräänä yönä juomanlaskija näki unen, jonka Joosef selitti Jehovan avulla. Joosef kertoi, että juomanlaskija palautettaisiin entiseen tehtäväänsä faraon hoviin. Samalla hän käytti hyväkseen tilaisuutta kertoa omasta tilanteestaan. Voimme oppia arvokkaita asioita siitä, mitä Joosef sanoi, ja siitä, mitä hän ei sanonut. (1. Moos. 40:5–13.)

12, 13. a) Mistä tiedämme, ettei Joosef vain alistunut passiivisesti tilanteeseensa? b) Mitä Joosef ei ilmeisesti kertonut, kun hän puhui juomanlaskijan kanssa?

12 Lue 1. Mooseksen kirjan 40:14, 15. Joosef kertoi juomanlaskijalle, että hänet oli ”siepattu”. Hän oli siis epäoikeudenmukaisuuden uhri. Lisäksi Joosef sanoi, että hän ei ollut syyllistynyt siihen rikokseen, jonka vuoksi hän oli vankilassa. Hän pyysi juomanlaskijaa kertomaan hänestä faraolle ja selitti syyn: ”Sinun on saatava minut pois tästä talosta.”

13 Joosef ei siis vain passiivisesti alistunut tilanteeseensa. Hän tiesi, että häntä oli monella tavalla kohdeltu epäoikeudenmukaisesti. Hän selitti tosiasiat juomanlaskijalle, koska hän toivoi, että tämä voisi auttaa häntä. Mikään Raamatun kertomuksessa ei kuitenkaan viittaa siihen, että Joosef olisi maininnut sieppaajiensa olleen hänen veljiään. Ilmeisesti hän ei kertonut sitä kenellekään, ei edes faraolle. Kun Joosefin veljet tulivat Egyptiin ja tekivät sovinnon hänen kanssaan, farao toivotti heidät tervetulleiksi ja pyysi heitä muuttamaan sinne. Hän kehotti heitä nauttimaan ”koko Egyptin maan hyvyydestä”. (1. Moos. 45:16–20.)

Kielteinen puhe voi johtaa siihen, että ongelma paisuu hallitsemattomaksi. (Ks. kpl 14.)

14. Mikä estää meitä puhumasta kielteisesti, vaikka olisimme kokeneet epäoikeudenmukaisuutta seurakunnassa?

14 Kun kristitystä tuntuu, että häntä on kohdeltu epäoikeudenmukaisesti, hänen tulisi varoa sortumasta juoruamiseen. Jos joku seurakunnan jäsen on syyllistynyt vakavaan väärintekoon, on tietenkin aivan oikein pyytää apua vanhimmilta ja puhua asiasta heille (3. Moos. 5:1). Mutta kun ei ole tapahtunut mitään vakavaa rikkomusta, erimielisyys voidaan monesti selvittää kahden kesken eikä asiasta tarvitse puhua kenellekään ulkopuoliselle, ei edes vanhimmille. (Lue Matteuksen 5:23, 24; 18:15.) On tärkeää, että noudatamme tällaisissa tilanteissa uskollisesti Raamatun periaatteita. Joskus saatamme huomata, että olemme ymmärtäneet asian väärin emmekä todellisuudessa olekaan epäoikeudenmukaisuuden uhreja. Silloin olemme varmasti iloisia siitä, ettemme pahentaneet tilannetta panettelemalla uskonveljeämme. Olemmepa oikeassa tai väärässä, ilkeämielinen puhe ei koskaan saa aikaan mitään hyvää! Uskollisuus Jehovaa ja veljiä kohtaan estää meitä tekemästä tällaista vakavaa virhettä. Psalmin kirjoittaja kuvailee ihmistä, ”joka vaeltaa moitteettomasti”, ja sanoo: ”Hän ei ole panetellut kielellään. Toverilleen hän ei ole tehnyt mitään pahaa, eikä hän ole häväissyt läheistä tuttavaansa.” (Ps. 15:2, 3; Jaak. 3:5.)

MUISTA SUHTEESI JEHOVAAN

15. Mitä hyötyä Joosefin uskollisuudesta oli?

15 Voimme oppia Joosefin elämästä vielä erään tärkeän seikan. Joosefin koettelemukset kestivät kaikkiaan 13 vuotta, ja koko tuon ajan hän katseli asioita Jehovan näkökulmasta (1. Moos. 45:5–8). Hän ei koskaan syyttänyt vaikeuksistaan Jehovaa. Vaikka hän ei unohtanut kokemiaan vääryyksiä, hän ei myöskään katkeroitunut. Mikä kaikkein tärkeintä, hän ei antanut toisten virheiden ja väärän toiminnan erottaa häntä Jehovasta. Uskollisuutensa ansiosta Joosef sai nähdä, miten Jehova oikaisi asiat ja siunasi häntä ja hänen perhettään.

16. Miksi meidän tulisi pyrkiä lujittamaan suhdettamme Jehovaan, jos koemme epäoikeudenmukaisuutta seurakunnassa?

16 Meidän täytyy Joosefin tavoin arvostaa ja varjella suhdettamme Jehovaan. Emme saa koskaan antaa veljiemme virheiden erottaa meitä Jumalasta, jota rakastamme ja palvomme (Room. 8:38, 39). Jos uskonveljemme kohtelevat meitä epäoikeudenmukaisesti, pyrimme toimimaan Joosefin tavoin – lujittamaan entisestään suhdettamme Jehovaan ja katselemaan asioita hänen näkökulmastaan. Kun olemme tehneet tilanteen korjaamiseksi kaiken, mitä Raamatun periaatteiden rajoissa voimme, meidän täytyy jättää asiat Jehovan käsiin. Voimme luottaa siihen, että hän oikaisee asiat omana aikanaan ja omalla tavallaan.

LUOTA ”KAIKEN MAAN TUOMARIIN”

17. Miten voit osoittaa, että luotat ”kaiken maan Tuomariin”?

17 Niin kauan kuin elämme tässä pahassa maailmassa, voimme odottaa kohtaavamme epäoikeudenmukaisuutta. Myös seurakunnassa joku ystäväsi tai sinä itse voit joskus kokea jotain, mikä vaikuttaa epäoikeudenmukaiselta. Älä anna sen horjuttaa uskoasi (Ps. 119:165). Pysy sen sijaan uskollisena Jumalalle. Rukoile häntä ja turvaudu häneen. On täysin mahdollista, että olet ymmärtänyt jonkin asian väärin, tai ehkä et tiedä kaikkia yksityiskohtia. Opimme Joosefin tapauksesta, että kielteistä puhetta kannattaa välttää, koska se voi vain pahentaa tilannetta entisestään. Älä ota asioita omiin käsiisi, vaan päätä olla uskollinen ja odottaa kärsivällisesti, että Jehova korjaa vääryydet. Silloin saat Jehovan hyväksymyksen ja siunauksen, aivan niin kuin Joosef sai. Jehova, ”kaiken maan Tuomari”, toimii varmasti aina oikein, sillä ”kaikki hänen tiensä ovat oikeutta” (1. Moos. 18:25; 5. Moos. 32:4).

18. Mitä tarkastellaan seuraavassa kirjoituksessa?

18 Seuraavassa kirjoituksessa tarkastellaan vielä kahta tapausta, joissa Jehovan kansan keskuudessa toimittiin epäoikeudenmukaisesti Raamatun aikoina. Nämä esimerkit korostavat sitä, miten nöyryys ja halu antaa anteeksi liittyvät Jehovan näkemykseen oikeudenmukaisuudesta.

^ kpl 7 Ks. Willi Diehlin elämäkerta ”Jehova on minun Jumalani, johon minä turvaan”, Vartiotorni 1.11.1991.