1–2. Mikä saattoi olla syynä siihen, että Jeesus sanoi Johanneksen 4:35, 36:ssa olevat sanat?

JEESUS oli kulkenut peltojen halki, joilla kasvoi todennäköisesti vasta oraalla olevaa ohraa (Joh. 4:3–6). Kuluisi vielä nelisen kuukautta, ennen kuin ohrasato olisi valmis korjattavaksi. Niinpä sen, mitä Jeesus sanoi, täytyi kuulostaa erikoiselta: ”Nostakaa katseenne ja katsokaa peltoja. Ne ovat valmiita sadonkorjuuta varten.” (Lue Johanneksen 4:35, 36.) Mitä Jeesus tarkoitti?

² Jeesus puhui ilmeisesti kuvaannollisesta sadonkorjuusta, jossa koottaisiin ihmisiä. Ajattelehan, mitä oli juuri tapahtunut. Juutalaiset eivät tavallisesti olleet missään tekemisissä samarialaisten kanssa, mutta Jeesus oli saarnannut samarialaiselle naiselle, ja tämä oli kuunnellut. Samaan aikaan kun Jeesus puhui siitä, että pellot olivat ”valmiita sadonkorjuuta varten”, joukko samarialaisia, joille tuo nainen oli kertonut Jeesuksesta, oli tulossa hänen luokseen kuullakseen lisää. (Joh. 4:9, 39–42.) Eräs Raamatun selitysteos sanoo tästä kertomuksesta: ”Ihmisten innokkuus – – osoitti, että he olivat kuin viljaa, joka oli valmista korjattavaksi.”

3. Miten se, että suhtaudut ihmisiin Jeesuksen tavoin, auttaa sinua kenttätyössä?

³ Miten sinä suhtaudut ihmisiin, joille kerrot hyvää uutista? Näetkö heidät ikään kuin viljana, joka on valmista korjattavaksi? Jos näet, se vaikuttaa sinuun kolmella tavalla. Ensiksikin kerrot hyvää uutista entistä innokkaammin. Sadonkorjuuaika on lyhyt, eikä aikaa ole hukattavaksi. Toiseksi olet iloinen, kun ihmiset kuuntelevat hyvää uutista. Raamatussa sanotaan: ”Sadonkorjuuaikana iloitaan.” (Jes. 9:3.) Kolmanneksi pidät jokaista ihmistä tulevana opetuslapsena, joten pyrit muokkaamaan esitystäsi niin että se vetoaa juuri häneen.

4. Mitä opimme apostoli Paavalin esimerkistä?

⁴ Jeesus ei sivuuttanut samarialaisia, kuten jotkut hänen seuraajansa saattoivat tehdä, vaan suhtautui heihin kuin tuleviin opetuslapsiin. Meidänkin tulisi pitää alueemme ihmisiä mahdollisina Kristuksen opetuslapsina. Apostoli Paavali on meille erinomainen esimerkki. Tässä artikkelissa käsittelemme sitä, miten hän 1) otti selvää niiden ihmisten näkemyksistä, joille hän saarnasi, 2) otti huomioon sen, mistä he olivat kiinnostuneita, ja 3) suhtautui heihin kuin tuleviin Jeesuksen opetuslapsiin.

5. Miksi Paavali ymmärsi ihmisiä, joille hän puhui synagogassa?

⁵ Paavali saarnasi usein juutalaisten synagogissa. Esimerkiksi Tessalonikan synagogassa hän perusteli juutalaisille ”kolmena sapattina – – asioita Raamatun kirjoitusten pohjalta” (Apt. 17:1, 2). Paavali oli saanut juutalaisen kasvatuksen, ja hän oli todennäköisesti tottunut olemaan synagogassa (Apt. 26:4, 5). Hän ymmärsi juutalaisia, joten hän pystyi kertomaan heille hyvää uutista vakuuttavasti (Fil. 3:4, 5).

6. Miten Ateenan torilla ja synagogassa olevat ihmiset erosivat toisistaan?

⁶ Sen jälkeen kun vaino oli pakottanut Paavalin pakenemaan Tessalonikasta ja myöhemmin Beroiasta, hän meni Ateenaan. Sielläkin ”hän alkoi puhua ja perustella asioita synagogassa juutalaisille ja muille Jumalaa palvoville” (Apt. 17:17). Kun Paavali sitten kertoi hyvää uutista torilla, hänen kuulijakuntansa oli erilainen. Kuulijoiden joukossa oli filosofeja ja muita ei-juutalaisia, jotka pitivät Paavalin sanomaa ”uutena oppina”. He sanoivat hänelle: ”Sinä otat esille asioita, joista emme ole koskaan kuulleet.” (Apt. 17:18–20.)

7. Miten Paavali muutti lähestymistapaansa, kuten kerrotaan Apostolien tekojen 17:22, 23:ssa?

⁷ Lue Apostolien tekojen 17:22, 23. Paavali ei esittänyt sanomaansa Ateenan ei-juutalaisille samalla tavalla kuin synagogassa oleville juutalaisille. Hän todennäköisesti mietti, mihin ateenalaiset uskoivat. Hän katseli tarkkaan ympärilleen ja teki havaintoja heidän uskonnollisista tavoistaan. Seuraavaksi Paavali pyrki luomaan yhteisen pohjan puhumalla asioista, joissa heidän uskonkäsityksensä pitivät yhtä Raamatun totuuden kanssa. Eräs raamatunoppinut sanoo: ”Juutalaiskristittynä hän ymmärtää, että pakanalliset kreikkalaiset eivät palvo juutalaisten ja kristittyjen ’tosi’ Jumalaa. Hän pyrkii kuitenkin osoittamaan, että Jumala, jota hän julistaa, ei todellisuudessa ole ateenalaisille vieras.” Paavali oli siksi halukas muuttamaan lähestymistapaansa. Hän kertoi ateenalaisille, että hänen sanomansa oli lähtöisin ”Tuntemattomalta jumalalta”, jota he olivat yrittäneet palvoa. Paavali ei luopunut toivosta noiden ei-juutalaisten suhteen, vaikka he eivät tunteneet Raamatun kirjoituksia. Hän piti heitä viljana, joka oli valmista korjattavaksi, ja muokkasi esitystapaansa heille sopivaksi.

8. a) Mikä voi auttaa saamaan selville, mihin alueella asuvat ihmiset uskovat? b) Mitä voisit vastata, kun joku sanoo, että hänellä on oma uskonto?

⁸ Tee huomioita kuten Paavali. Katso ympärillesi ja yritä saada selville, mihin alueesi ihmiset uskovat. Käykö se ilmi jostain, mikä on näkyvillä heidän kotinsa edustalla tai autossaan? Voiko heidän nimestään, vaatteistaan ja muusta ulkoasustaan tai kielenkäytöstään päätellä, mihin uskontoon he kuuluvat? Jotkut ehkä sanovat meille suoraan, että heillä on oma uskonto. Kun näin tapahtuu Flutura-nimiselle erikoistienraivaajasisarelle, hän vastaa: ”Tarkoitukseni ei ole tyrkyttää sinulle omia uskonkäsityksiäni, vaan haluaisin keskustella kanssasi eräästä aiheesta.”

9. Mikä voisi olla yhteisenä pohjana, kun keskustelet uskonnollisen ihmisen kanssa?

⁹ Mistä aiheista voisit keskustella uskonnollisen ihmisen kanssa? Yritä luoda yhteinen pohja. Hän saattaa uskoa, että on vain yksi Jumala, että Jeesus on ihmiskunnan Pelastaja tai että nykyinen paha aika päättyy pian. Voit kertoa Raamatun sanomaa häneen vetoavalla tavalla, kun perustat esityksesi asioihin, joista olette samaa mieltä.

10. Mitä meidän tulisi yrittää tehdä ja miksi?

¹⁰ On hyvä muistaa, että ihmiset eivät ehkä usko kaikkiin uskontonsa opetuksiin. Vaikka siis tietäisit, mihin uskontoon joku kuuluu, yritä saada selville, mihin hän todellisuudessa uskoo. ”Nykyään monet sekoittavat uskontoonsa filosofisia käsityksiä”, toteaa australialainen erikoistienraivaaja David. Albaniassa asuva Donalta kertoo: ”Jotkut tapaamamme ihmiset sanovat kuuluvansa johonkin uskontoon, mutta myöhemmin paljastuu, etteivät he edes usko Jumalaan.” Eräs veli, joka palvelee lähetystyöntekijänä Argentiinassa, on huomannut, että jotkut sanovat uskovansa kolminaisuuteen mutta eivät silti ajattele, että Isä, Poika ja pyhä henki ovat yksi Jumala. Hän sanoo: ”Kun pitää tämän mielessä, on paljon helpompi luoda yhteinen pohja heidän kanssaan.” Yritä siis saada selville, mihin puhuteltava tosiasiassa uskoo. Näin sinusta voi Paavalin tavoin ”tulla kaikkea kaikenlaisille ihmisille” (1. Kor. 9:19–23).

11. Miten Paavali julisti hyvää uutista lystralaisiin vetoavalla tavalla, kuten kerrotaan Apostolien tekojen 14:14–17:ssä?

¹¹ Lue Apostolien tekojen 14:14–17. Paavali pani merkille, mistä hänen kuulijansa olivat kiinnostuneita, ja muutti esitystään sen mukaan. Esimerkiksi ihmiset, joille hän puhui Lystrassa, eivät juurikaan tunteneet Raamatun kirjoituksia. Niinpä Paavali perusteli asioita tavalla, joka vetosi heihin. Hän puhui runsaista sadoista ja siitä, miten nautittavaa elämä on. Hän käytti sanoja ja esimerkkejä, jotka kuulijoiden oli helppo ymmärtää.

12. Miten voit saada selville, mistä ihminen on kiinnostunut, ja muokata esitystäsi sen mukaan?

¹² Pyri saamaan selville, mistä alueesi ihmiset ovat kiinnostuneita, ja muokkaa esitystäsi sen mukaan. Millaiset asiat ihmisissä tai heidän kodeissaan voivat paljastaa, mikä heitä kiinnostaa? Tee jälleen huomioita. Asukas saattaa olla pihatöissä, lukemassa kirjaa, korjaamassa autoa tai tekemässä jotain muuta. Voisit ehkä aloittaa keskustelun siitä, mitä hän parhaillaan tekee (Joh. 4:7). Ihmisen vaatetuskin voi kertoa hänestä jotain, mahdollisesti hänen kansallisuutensa, ammattinsa tai suosikkijoukkueensa. Gustavo kertoo: ”Aloin jutella 19-vuotiaalle miehelle, jonka t-paidassa oli erään tunnetun laulajan kuva. Kysyin jotain hänen paidastaan, ja hän kertoi minulle, miksi hän piti tuosta laulajasta. Keskustelu johti siihen, että hän halusi alkaa tutkia Raamattua, ja nykyään hän on veli.”

13. Miten voisit tarjota raamattukurssia tavalla, joka vetoaa tapaamiisi ihmisiin?

¹³ Kun tarjoat jollekulle raamattukurssia, auta häntä näkemään, mitä hyötyä siitä on juuri hänelle (Joh. 4:13–15). Esimerkiksi kun Poppy-niminen sisar oli kentällä, eräs kiinnostusta osoittanut nainen pyysi hänet sisään. Seinällä oli todistus, josta ilmeni, että nainen oli professori ja kasvatustieteen tutkija. Niinpä Poppy kertoi siitä, että mekin koulutamme ihmisiä raamattukurssien ja kokousten välityksellä. Nainen alkoi tutkia Raamattua, tuli seuraavana päivänä kokoukseen ja kävi pian myös kierroskonventissa. Vuoden kuluttua hän meni kasteelle. Mieti, mikä kiinnostaa ihmisiä, joiden luokse sinä teet uusintakäyntejä. Voisitko kertoa heille raamattukurssista tavalla, joka vetoaa heihin?

14. Miten voit mukauttaa raamattukurssin oppilaan tarpeisiin?

¹⁴ Kun raamattukurssi on alkanut, valmistaudu aina kyseinen oppilas mielessäsi. Muista, millainen tausta hänellä on ja mistä hän on kiinnostunut. Mieti, mitä raamatunkohtia voisitte lukea, mitä videoita voisit näyttää ja millaisten vertausten avulla voisit selittää Raamatun totuutta. Pohdi, mikä voisi vedota erityisesti tähän oppilaaseen ja koskettaa hänen sydäntään (Sananl. 16:23). Albaniassa tienraivaajasisar nimeltä Flora tutki Raamattua erään naisen kanssa, joka sanoi jyrkästi, ettei hän voi uskoa ylösnousemukseen. Flora ei alkanut väitellä asiasta. Hän kertoo: ”Ajattelin, että hänen täytyy ensin oppia tuntemaan Jumala, joka on luvannut herättää kuolleet eloon.” Siitä lähtien joka kerta, kun he tutkivat, Flora tähdensi Jehovan rakkautta, viisautta ja voimaa. Myöhemmin nainen alkoi uskoa ylösnousemukseen, ja nyt hän on innokas Jehovan palvelija.

15. Mitkä asiat Ateenassa vaivasivat Paavalia Apostolien tekojen 17:16–18:n mukaan, mutta miksi hän ei pitänyt ateenalaisia toivottomina tapauksina?

¹⁵ Lue Apostolien tekojen 17:16–18. Paavali ei pitänyt ateenalaisia toivottomina tapauksina, vaikka kaupunki oli täynnä epäjumalanpalvelusta, seksuaalista moraalittomuutta ja pakanallisia filosofisia käsityksiä. Hän ei myöskään lannistunut heidän loukkaavista huomautuksistaan. Paavalista itsestään oli tullut kristitty, vaikka hän oli ollut ”pilkkaaja, vainoaja ja röyhkeä mies” (1. Tim. 1:13). Aivan niin kuin Jeesus oli uskonut siihen, että Paavalista voisi tulla hänen seuraajansa, Paavalikin piti ateenalaisia mahdollisina opetuslapsina. Hänen luottamuksensa ei ollut turhaa. (Apt. 9:13–15; 17:34.)

16–17. Mikä osoittaa, että hyvin erilaisista taustoista olevat ihmiset voivat tulla Kristuksen opetuslapsiksi? Kerro esimerkki.

¹⁶ Ensimmäisellä vuosisadalla Jeesuksen opetuslapsiksi tuli ihmisiä hyvin erilaisista taustoista. Kun Paavali kirjoitti kreikkalaisessa Korintin kaupungissa asuville kristityille, hän mainitsi, että jotkut seurakuntaan kuuluvat olivat aiemmin olleet rikollisia tai eläneet järkyttävän moraalitonta elämää. Sitten hän lisäsi: ”Mutta teidät on pesty puhtaiksi.” (1. Kor. 6:9–11.) Olisitko sinä ajatellut, että he voisivat muuttua ja heistä voisi tulla opetuslapsia?

¹⁷ Nykyään monet haluavat tehdä tarvittavat muutokset ja tulla Jeesuksen opetuslapsiksi. Esimerkiksi Australiassa erikoistienraivaajana palveleva Yukina huomasi, että kaikenlaiset ihmiset voivat ottaa Raamatun sanoman vastaan. Hän näki kiinteistönvälitystoimistossa nuoren naisen, jolla oli paljon tatuointeja ja ylisuuret vaatteet. Yukina kertoo: ”Epäröin hetken, mutta aloin kuitenkin jutella hänen kanssaan. Yllätyksekseni hän oli niin kiinnostunut Raamatusta, että jotkin hänen tatuoinneistaan olivat psalmien jakeita.” Nainen alkoi tutkia Raamattua ja käydä kokouksissa. *

18. Miksi meidän ei tulisi tuomita ihmisiä?

¹⁸ Kun Jeesus sanoi, että pellot olivat valmiita sadonkorjuuta varten, odottiko hän, että useimmista ihmisistä tulisi hänen seuraajiaan? Ei suinkaan. Raamatussa oli ennustettu, että suhteellisen harvat uskoisivat häneen (Joh. 12:37, 38). Jumala oli myös antanut Jeesukselle kyvyn nähdä ihmisten sydämeen (Matt. 9:4). Jeesus keskittyi kuitenkin niihin harvoihin, jotka uskoivat häneen, mutta saarnasi silti innokkaasti kaikille. Me emme pysty näkemään ihmisten sydämeen, joten meidän tulisi vielä suuremmalla syyllä välttää tuomitsemasta alueita tai yksilöitä. Sen sijaan pidä ihmisiä tulevina opetuslapsina. Burkina Fasossa palveleva lähetystyöntekijä Marc kertoo: ”Ne, joiden kuvittelen edistyvän, lopettavat usein tutkimisen, mutta ne, joiden suhteen minulla ei ole suuria odotuksia, edistyvät erittäin hyvin. Olen oppinut, että on parasta vain antaa Jehovan hengen ohjata meitä.”

19. Miten meidän tulisi suhtautua alueemme ihmisiin?

¹⁹ Ensi silmäyksellä saattaa vaikuttaa siltä, etteivät kovin monet alueemme ihmiset ole kuin viljaa, joka on valmista korjattavaksi. On silti hyvä muistaa, mitä Jeesus sanoi opetuslapsilleen. Pellot ovat valmiita sadonkorjuuta varten. Ihmiset voivat muuttua, ja heistä voi tulla Kristuksen opetuslapsia. Jehovan silmissä tällaiset mahdolliset opetuslapset ovat ”aarteita” (Hagg. 2:7). Jos suhtaudumme ihmisiin Jeesuksen ja Jehovan tavoin, yritämme ymmärtää heidän taustaansa ja kiinnostuksen kohteitaan ja pidämme heitä tulevina veljinä ja sisarina.