Totuus ei tuo ”rauhaa, vaan miekan”
”Älkää luulko, että minä olen tullut tuomaan rauhaa maan päälle; en ole tullut tuomaan rauhaa, vaan miekan.” (MATT. 10:34)
LAULUT: 43, 24
1, 2. a) Millaisesta rauhasta voimme nauttia nykyään? b) Miksi nykyaikana ei ole mahdollista saavuttaa täydellistä rauhaa? (Ks. kuva kirjoituksen alussa.)
ME KAIKKI haluamme elää rauhassa vailla huolia. Olemme kiitollisia siitä, että Jehova antaa meille rauhan, ”Jumalan rauhan” eli sisäisen tyyneyden, joka voi suojella meitä levottomuutta herättäviltä ajatuksilta ja tunteilta (Fil. 4:6, 7). Meillä on myös ”rauha Jumalan kanssa”, hyvä suhde häneen, koska olemme vihkiytyneet hänelle (Room. 5:1).
2 Jumala on luvannut saada aikaan täydellisen rauhan, mutta sen aika ei ole vielä. Näitä kriittisiä viimeisiä päiviä leimaavat ristiriidat, viha ja väkivalta (2. Tim. 3:1–4). Kristittyinä meidän on lisäksi käytävä hengellistä sotaa Saatanaa ja hänen levittämiään vääriä opetuksia vastaan (2. Kor. 10:4, 5). Rauhaamme saattaa kuitenkin järkyttää kaikkein eniten se, että ei-uskovat perheenjäsenemme tai sukulaisemme vastustavat totuutta. He voivat pilkata uskonkäsityksiämme tai väittää meidän hajottavan perheitä. Tai he saattavat uhata katkaista välit meihin, ellemme luovu uskostamme. Miten meidän pitäisi suhtautua perheen vastustukseen? Miten voimme selviytyä tällaisen tilanteen tuomista haasteista?
MITEN SUHTAUTUA PERHEENJÄSENTEN VASTUSTUKSEEN?
3, 4. a) Millainen vaikutus Jeesuksen opetuksilla on? b) Milloin Jeesuksen seuraaminen on erityisen haastavaa?
3 Jeesus tiesi, että kaikki eivät hyväksyisi hänen opetuksiaan ja että hänen seuraamisensa vaatisi meiltä rohkeutta, kun kohtaamme vastustusta. Tällainen vastustus voisi vaikuttaa perheenjäsenten välisiin suhteisiin. Jeesus sanoi: ”Älkää luulko, että minä olen tullut tuomaan rauhaa maan päälle; en ole tullut tuomaan rauhaa, vaan miekan. Sillä minä olen tullut aiheuttamaan jakautumisen: mies on isäänsä vastaan ja tytär äitiään vastaan ja nuori vaimo anoppiaan vastaan. Tosiaankin, ihmisen vihollisia tulevat olemaan hänen omat huonekuntalaisensa.” (Matt. 10:34–36.)
4 Mitä Jeesus tarkoitti, kun hän sanoi: ”Älkää luulko, että minä olen tullut tuomaan rauhaa”? Hän halusi, että hänen kuulijansa ajattelisivat sitä, miten hänen seuraamisensa voisi vaikuttaa heidän elämäänsä. Hänen sanomansa jakaisi ihmisiä. Jeesus ei tietenkään halunnut vahingoittaa perheenjäsenten välisiä suhteita, vaan hänen tarkoituksensa oli julistaa Jumalan totuuden sanomaa (Joh. 18:37). Jeesuksen opetuksista kiinni pitäminen voi kuitenkin olla haastavaa, jos läheiset ystävät tai perheenjäsenet vastustavat totuutta.
5. Mitä Jeesuksen seuraajat ovat kokeneet?
5 Jeesuksen sanojen mukaan hänen seuraajiensa pitää olla valmiita kestämään kärsimystä, mihin sisältyy perheenjäsenten vastustuksen tuottama tuska (Matt. 10:38). Jeesuksen opetuslapset ovat kestäneet pilkkaa tai jopa perheensä hyljeksintää, jotta he olisivat hänen ”arvoisiaan”. He ovat kuitenkin saaneet enemmän kuin menettäneet. (Lue Markuksen 10:29, 30.)
6. Mitä meidän tulee pitää mielessämme, jos sukulaisemme vastustavat meitä?
6 Vaikka sukulaisemme vastustaisivat meitä, koska palvelemme Jehovaa, rakastamme silti heitä. Mutta meidän täytyy muistaa, että rakkautemme Jumalaan ja Jeesukseen menee kaiken muun edelle. (Matt. 10:37.) Meidän täytyy myös tajuta, että Saatana pyrkii murtamaan uskollisuutemme hyödyntämällä kiintymystämme perheenjäseniin. Millaisia vaikeita tilanteita saatamme kohdata, ja miten voimme selviytyä niistä?
EI-USKOVA PUOLISO
7. Miten niiden, joilla on ei-uskova puoliso, tulisi suhtautua tilanteeseensa?
7 Raamattu varoittaa, että niillä, jotka menevät naimisiin, ”tulee – – olemaan ahdistusta lihassaan” (1. Kor. 7:28). Jos sinulla on ei-uskova puoliso, voit kokea avioliitossasi tavallista enemmän painetta ja huolta. On kuitenkin tärkeää suhtautua tilanteeseen samalla tavalla kuin Jehova. Se että puolisosi ei palvele Jehovaa, ei ole pätevä syy muuttaa erilleen tai ottaa avioeroa (1. Kor. 7:12–16). Vaikka ei-uskova aviomies ei ota johtoa hengellisissä asioissa, häntä tulee kunnioittaa perheen päänä. Kristityn aviomiehen tulee puolestaan osoittaa epäitsekästä rakkautta ja kiintymystä ei-uskovaa vaimoaan kohtaan. (Ef. 5:22, 23, 28, 29.)
8. Mitä voisit kysyä itseltäsi, jos puolisosi yrittää rajoittaa hengellistä toimintaasi?
8 Entä jos puolisosi yrittää rajoittaa hengellistä toimintaasi? Esimerkiksi eräs ei-uskova aviomies sanoi vaimolleen, että tämä saa käydä kenttäpalveluksessa vain tiettyinä viikonpäivinä. Jos sinulla on samanlainen tilanne, kysy itseltäsi: Vaatiiko puolisoni, että lakkaan kokonaan palvelemasta Jumalaa? Jos ei, voisinko mukautua hänen pyyntöönsä? Järkevyys voi auttaa välttämään tarpeettomia ristiriitoja avioliitossa (Fil. 4:5).
9. Miten kristitty isä tai äiti voi opettaa lapsiaan kunnioittamaan ei-uskovaa vanhempaansa?
9 Myös lastenkasvatus voi olla haastavaa, jos puoliso ei ole uskova. Sinun tulee opettaa lapsiasi noudattamaan Raamatun käskyä ”Kunnioita isääsi ja äitiäsi” (Ef. 6:1–3). Mutta entä jos puolisosi ei noudata Raamatun korkeita käytösnormeja? Näytä lapsille esimerkkiä kunnioittamalla puolisoasi. Ajattele hänen hyviä ominaisuuksiaan ja ilmaise arvostuksesi häntä kohtaan. Älä puhu hänestä kielteisesti lasten kuullen. Sen sijaan selitä heille, että jokaisen täytyy itse valita, palveleeko hän Jehovaa. Lasten hyvä käytös voi saada ei-uskovan puolison hankkimaan tietoa Jehovasta.
10. Miten kristityt vanhemmat voivat opettaa lapsilleen Raamatun totuutta uskonnollisesti jakautuneessa perheessä?
10 Toisinaan ei-uskova puoliso voi vaatia, että lapset osallistuvat pakanallisten pyhäpäivien viettoon tai että heille opetetaan vääriä uskonnollisia käsityksiä. Jotkut miehet saattavat kieltää vaimoaan opettamasta lapsilleen Raamatun totuutta. Siitä huolimatta kristitty vaimo tekee voitavansa opettaakseen totuutta lapsilleen (Apt. 16:1; 2. Tim. 3:14, 15). Mies ei kenties salli, että vaimo pitää lapsille raamatuntutkistelua tai vie heitä kokouksiin. Vaikka vaimo kunnioittaa miehen ratkaisua, hän voi silti tilaisuuden tullen puhua lapsille uskonkäsityksistään. Näin he voivat oppia tuntemaan Jehovan ja hänen moraalinorminsa. (Apt. 4:19, 20.) Lasten täytyy viime kädessä ratkaista itse, haluavatko he palvella Jehovaa (5. Moos. 30:19, 20). *
KUN SUKULAISET VASTUSTAVAT
11. Mikä voi aiheuttaa ongelmia sinun ja ei-uskovien sukulaistesi välille?
11 Emme ehkä aluksi kertoneet perheellemme, että olemme alkaneet tutkia Jehovan todistajien kanssa. Mutta kun uskomme kasvoi, tajusimme, että meidän täytyy puhua heille avoimesti vakaumuksestamme. (Mark. 8:38.) Rohkea asenteesi on voinut johtaa ongelmiin sinun ja ei-uskovien sukulaistesi välillä. Miten voisit välttää ristiriitatilanteita ja pysyä kuitenkin uskollisena Jehovalle?
12. Miksi ei-uskovat sukulaiset saattavat vastustaa meitä, mutta miten voimme osoittaa ymmärtäväisyyttä heitä kohtaan?
12 Ole ymmärtäväinen ei-uskovia sukulaisia kohtaan. Olemme itse hyvin iloisia oppimistamme Raamatun totuuksista, mutta sukulaisemme voivat ajatella, että meitä on johdettu harhaan tai että olemme liittyneet johonkin eriskummalliseen lahkoon. Heistä voi tuntua, ettemme enää rakasta heitä, koska emme vietä heidän kanssaan pyhäpäiviä. He voivat jopa pelätä, mitä meille tapahtuu kuoleman jälkeen. Meidän täytyy yrittää ymmärtää heidän näkökulmaansa ja kuunnella tarkkaan, kun he kertovat, miksi he ovat huolissaan meistä (Sananl. 20:5). Apostoli Paavali pyrki ymmärtämään ”kaikenlaisia ihmisiä”, jotta hän olisi voinut kertoa hyvää uutista mahdollisimman monille. Samanlaisesta asenteesta on apua meillekin. (1. Kor. 9:19–23.)
13. Miten meidän tulisi puhua ei-uskoville sukulaisille?
13 Puhu lempeästi. ”Olkoon puheenne aina miellyttävää”, sanotaan Raamatussa (Kol. 4:6). Voimme pyytää Jehovalta hänen pyhää henkeään, niin että voisimme ilmaista sen hedelmää, kun keskustelemme sukulaisten kanssa. Meidän ei pidä yrittää kumota kaikkia heidän vääriä uskonnollisia näkemyksiään. Jos he loukkaavat meitä sanoillaan tai teoillaan, voimme jäljitellä apostolien esimerkkiä. Paavali kirjoitti: ”Kun meitä herjataan, me siunaamme; kun meitä vainotaan, me kestämme; kun meitä parjataan, me pyydämme suopeutta.” (1. Kor. 4:12, 13.)
14. Mitä hyötyä on hyvästä käytöksestä?
14 Käyttäydy hyvin. Keskustellessamme sukulaistemme kanssa meidän on tosiaan tärkeää puhua lempeästi, mutta vielä suurempi vaikutus voi olla hyvällä käytöksellä. (Lue 1. Pietarin kirjeen 3:1, 2, 16.) Näytä omalla esimerkilläsi, että Jehovan todistajien avioliitot ovat onnellisia, että huolehdimme hyvin lapsistamme ja että elämme puhdasta, moraalista ja antoisaa elämää. Vaikka sukulaisemme eivät koskaan omaksuisi totuutta, voimme kuitenkin iloita siitä, että hyvä käytöksemme miellyttää Jehovaa.
15. Miten ennakointi voi auttaa välttämään kiistelyjä?
15 Ennakoi. Mieti etukäteen tilanteita, joissa voisi syntyä kiistaa. Päätä sitten, miten aiot toimia. (Sananl. 12:16, 23.) Muuan australialainen sisar kertoo: ”Mieheni isä vastusti kovasti totuutta. Ennen kuin mieheni ja minä soitimme hänelle, rukoilimme, että Jehova auttaisi meitä pysymään rauhallisina, vaikka hän olisi vihainen. Suunnittelimme, mistä puhuisimme hänen kanssaan, niin että voisimme pitää keskustelumme ystävällisenä. Asetimme puheluille aikarajan, koska halusimme välttää pitkiä keskusteluja, jotka muuttuivat usein kiihkeiksi väittelyiksi uskonnosta.”
16. Minkä pitäminen mielessä auttaa, jos tunnet syyllisyyttä siitä, ettet miellytä sukulaisiasi?
16 Et voi täysin välttää tilanteita, joissa sinun ja ei-uskovien sukulaistesi välillä syntyy erimielisyyttä. Tällaisten yhteenottojen jälkeen sinulle saattaa tulla syyllinen olo, koska sukulaiset ovat sinulle rakkaita ja haluat miellyttää heitä. Jos sinulla on tällaisia tunteita, muista, että uskollisuutesi Jehovalle on vielä tärkeämpää kuin rakkautesi perhettä kohtaan. Tämä voi auttaa sukulaisiasi näkemään, että Raamatun totuuden mukaan toimiminen on elintärkeää. Älä kuitenkaan unohda, että et voi pakottaa toisia omaksumaan totuutta. Anna heidän sen sijaan nähdä, että Raamatun ohjeiden noudattaminen on hyödyttänyt sinua. Rakastava Jumala antaa heillekin mahdollisuuden tehdä oman valintansa. (Jes. 48:17, 18.)
JOS PERHEENJÄSEN JÄTTÄÄ TOTUUDEN
17, 18. Mikä voi auttaa selviytymään, jos joku perheenjäsen jättää totuuden?
17 Jos perheenjäsen erotetaan tai hän itse eroaa seurakunnasta, se voi sattua kuin miekan pisto. Miten voit selviytyä tuskasta, jota se aiheuttaa?
18 Pidä kiinni hengellisistä tottumuksista. Vahvista itseäsi lukemalla säännöllisesti Raamattua, valmistautumalla kokouksiin ja olemalla niissä läsnä, käymällä kenttäpalveluksessa ja rukoilemalla voimaa kestää (Juud. 20, 21). Mutta entä jos sinusta tuntuu, että toimit vain rutiininomaisesti eikä sydän ole mukana siinä, mitä teet? Älä luovuta! Hyvät hengelliset tottumukset voivat auttaa sinua saamaan ajatukset ja tunteet hallintaan. Psalmin 73 kirjoittaja koki tämän omakohtaisesti. Hän oli alkanut nähdä asiat väärästä näkökulmasta ja tunsi itsensä ahdistuneeksi. Mutta hänen näkemyksensä korjaantui, kun hän meni Jumalan palvontaan omistettuun paikkaan. (Ps. 73:16, 17.) Uskollisuus Jehovan palveluksessa voi vaikuttaa samalla tavoin sinuun.
19. Miten voimme kunnioittaa Jehovan antamaa kuria?
19 Kunnioita Jehovan antamaa kuria. Jehovan antama kuri voi tehdä kipeää, mutta loppujen lopuksi se hyödyttää kaikkia osapuolia, myös väärintekijää. (Lue Heprealaiskirjeen 12:11.) Jehova neuvoo, että meidän tulee ”lakata olemasta” katumattomien väärintekijöiden seurassa (1. Kor. 5:11–13). Niin tuskalliselta kuin se tuntuukin, meidän täytyy välttää normaalia kanssakäymistä erotetun perheenjäsenen kanssa, onpa kyse yhteydenpidosta puhelimitse tai tekstiviestien, kirjeiden, sähköpostien ja sosiaalisen median välityksellä.
20. Mitä toivomme?
20 Älä luovu toivosta. Rakkaudesta sanotaan: ”Kaikki se toivoo.” (1. Kor. 13:7.) Toivomme, että ne, jotka ovat luopuneet totuudesta, palaisivat Jehovan luo. Jos perheenjäsenesi asenteessa on tapahtunut selvä muutos parempaan, voit rukoilla, että hän saisi voimaa Raamatusta ja vastaisi Jehovan pyyntöön: ”Palaa toki luokseni.” (Jes. 44:22.)
21. Miten sinun tulisi toimia, jos perheenjäsenet vastustavat sinua?
21 Jeesus sanoi, että jos rakastamme ketä tahansa ihmistä enemmän kuin häntä, emme ole hänen arvoisiaan. Hän oli kuitenkin varma, että hänen opetuslapsillaan olisi rohkeutta pysyä uskollisina perheenjäsenten vastustuksesta huolimatta. Jos Jeesuksen seuraaminen on tuonut sinun perheeseesi ”miekan”, turvaudu Jehovaan. Hän auttaa sinua selviytymään tällaisen tilanteen tuomista haasteista ja säilyttämään ilon. (Jes. 41:10, 13.) Uskollisuutesi miellyttää Jehovaa ja Jeesusta, ja he tulevat palkitsemaan sen.
^ kpl 10 Lisää tietoa siitä, miten kasvattaa lapsia uskonnollisesti jakautuneessa perheessä, on Vartiotornissa 15.8.2002 palstalla ”Lukijoiden kysymyksiä”.
VARTIOTORNI – TUTKITTAVA