1. Miksi Jehova ansaitsee jakamattoman palvontamme?

JEHOVA ansaitsee jakamattoman palvontamme, koska hän on luonut meidät ja antanut meille elämän (Ilm. 4:11). Rakastamme ja kunnioitamme Jehovaa, mutta vaarana on, että jokin estäisi meitä palvomasta yksinomaan häntä. Meidän on tärkeää ymmärtää, miten näin voisi tapahtua. Ensin tarkastelemme kuitenkin sitä, mitä jakamattomaan palvontaan sisältyy.

2. Mistä 2. Mooseksen kirjan 34:14:n mukaan näkyy, olemmeko omistautuneet kokonaan Jehovalle?

² Raamatussa syvä rakkaus Jehovaan yhdistetään läheisesti siihen, että palvoo yksinomaan häntä. Jos olemme omistautuneet kokonaan Jehovalle, emme anna kenenkään tai minkään viedä hänen paikkaansa sydämessämme. (Lue 2. Mooseksen kirjan 34:14.)

3. Miksi Jehovalle omistautumisemme ei ole sokeaa?

³ Jehovalle omistautumisemme ja rakkautemme häneen ei ole sokeaa. Se perustuu tosiasioihin – siihen, mitä olemme saaneet tietää hänestä. Olemme oppineet ihailemaan hänen hienoja ominaisuuksiaan. Tiedämme, mistä hän pitää ja mistä ei, ja ajattelemme asioista samalla tavalla kuin hän. Ymmärrämme, mikä on hänen tarkoituksensa meidän suhteemme, ja toimimme sen mukaisesti. Meille on suuri kunnia, että hän tarjoaa meille mahdollisuutta olla hänen ystäviään (Ps. 25:14). Mitä enemmän saamme tietää Luojastamme, sitä läheisemmäksi hän tulee meille (Jaak. 4:8).

4. a) Miten Saatana yrittää horjuttaa suhdettamme Jehovaan? b) Mitä tässä kirjoituksessa tarkastellaan?

⁴ Tämä maailma on Saatanan hallinnassa, ja sen avulla hän vetoaa luonnollisiin haluihimme ja ihmisluonnolle ominaisiin heikkouksiin (Ef. 2:1–3; 1. Joh. 5:19). Hänen tavoitteensa on saada meidät rakastamaan jotain muuta kuin Jehovaa, niin ettemme olisi täysin omistautuneita Jehovalle. Tarkastelemme nyt kahta tapaa, joilla Saatana pyrkii tähän tavoitteeseen. Ensinnäkin hän houkuttelee meitä haalimaan omaisuutta, ja toiseksi hän yrittää saada meidät valitsemaan vääränlaista viihdettä.

5. Miksi meidän täytyy varoa rakkautta rahaan?

⁵ Haluamme luonnollisestikin, että meillä on riittävästi ruokaa, kunnolliset vaatteet ja mukava koti. Meidän täytyy kuitenkin varoa, ettemme ala rakastaa rahaa. Saatanan maailmassa monet rakastavat rahaa ja sitä, mitä sillä voi hankkia (2. Tim. 3:2). Jeesus tiesi, että hänen seuraajilleenkin voisi käydä näin. Hän sanoi: ”Kukaan ei voi olla kahden isännän orja, sillä hän tulee joko vihaamaan toista ja rakastamaan toista tai olemaan uskollinen toiselle ja halveksimaan toista. Te ette voi olla sekä Jumalan että rikkauden orjia.” (Matt. 6:24.) Ihminen, joka palvoo Jehovaa mutta käyttää samalla kohtuuttoman paljon aikaa ja voimia aineellisen omaisuuden haalimiseen, yrittää ikään kuin palvella kahta isäntää. Hän ei ole omistautunut kokonaan Jehovalle.

6. Mitä opimme siitä, mitä Jeesus sanoi Laodikean seurakunnalle?

⁶ Ensimmäisen vuosisadan loppupuolella Laodikean seurakunnan jäsenet ylpeilivät: ”Olen rikas ja olen hankkinut rikkautta enkä tarvitse yhtään mitään.” Jehovan ja Jeesuksen silmissä he olivat kuitenkin ”kurjia, säälittäviä, köyhiä, sokeita ja alastomia”. Jeesus ei ojentanut heitä siksi, että he olivat varakkaita, vaan siksi, että rakkaus rahaan vahingoitti heidän suhdettaan Jehovaan. (Ilm. 3:14–17.) Jos huomaamme, että sisimmässämme on alkanut kasvaa halu rikastua, meidän täytyy nopeasti korjata ajatteluamme (1. Tim. 6:7, 8). Ellemme tekisi niin, emme rakastaisi Jehovaa enää koko sydämestämme eikä hän hyväksyisi palvontaamme. Hän ”vaatii jakamatonta palvontaa” (5. Moos. 4:24). Miten raha voisi alkaa näytellä liian suurta osaa elämässämme?

7–9. Mitä opit David-nimisen vanhimman kokemuksesta?

⁷ Esimerkiksi David, Yhdysvalloissa asuva ahkera vanhin, kertoo, että hän oli omistautunut työlleen. Hän sai työpaikallaan ylennyksen, ja häntä pidettiin kotimaassaan yhtenä oman alansa huipuista. David sanoo: ”Ajattelin tuolloin, että saamani tunnustus johtui Jehovan siunauksesta.” Oliko asia näin?

⁸ David alkoi huomata, että hänen työnsä vaikutti kielteisesti hänen suhteeseensa Jehovaan. Hän kertoo: ”Työhön liittyvät ongelmat pyörivät mielessäni kokouksissa ja kentällä. Minulla oli hyvät tulot, mutta olin yhä stressaantuneempi, ja avioliitossani oli ongelmia.”

⁹ David ymmärsi, että hänen täytyi arvioida uudelleen tärkeysjärjestystään. ”Päätin lujasti korjata tilannettani”, hän sanoo. David halusi muuttaa työaikatauluaan ja esitteli suunnitelmansa työnantajalleen. Se johti siihen, että hän menetti työpaikkansa. Miten David reagoi? ”Seuraavana päivänä jätin hakemuksen osa-aikaiseksi tienraivaajaksi.” Jonkin ajan kuluttua David aloitti vakituisen tienraivauksen, ja myöhemmin hänen vaimostaankin tuli tienraivaaja. David ja hänen vaimonsa alkoivat hankkia elantonsa siivoamalla. Vaikka tällaista työtä ei yleensä arvosteta, heille ei ole tärkeintä se, mitä he tekevät työkseen. Heidän tulonsa ovat pudonneet kymmenesosaan entisestä, mutta heillä on ollut joka kuukausi tarpeeksi rahaa kulujen peittämiseen. He halusivat antaa parhaansa Jehovalle, ja he ovat huomanneet, että hän huolehtii niistä, jotka asettavat hänen valtakuntansa ensimmäiseksi elämässään (Matt. 6:31–33).

10. Miten voimme suojella sydäntämme?

¹⁰ Onpa meillä aineellista vähän tai paljon, meidän täytyy suojella sydäntämme. Emme saa alkaa rakastaa rahaa. Lisäksi meidän on varottava, ettei ansiotyöstä tule meille tärkeämpää kuin Jehovan palveleminen. Mistä voisit huomata, onko näin käymässä sinulle? Kysy itseltäsi: Ajattelenko usein ansiotyötäni kokouksissa tai kenttäpalveluksessa? Huolestuttaako minua jatkuvasti se, millainen taloudellinen tilanteeni on tulevaisuudessa? Aiheuttavatko raha ja omaisuus ongelmia avioliitossani? Olisinko valmis tekemään ansiotyötä, jota ei yleensä arvosteta, jos minulla olisi sen ansiosta enemmän aikaa Jehovan palvelukseen? (1. Tim. 6:9–12.) Näitä kysymyksiä miettiessämme meidän on hyvä muistaa, että Jehova rakastaa meitä ja lupaa uskollisille palvelijoilleen: ”En koskaan jätä sinua enkä koskaan hylkää sinua.” Siksi Apostoli Paavali kirjoitti: ”Elämäntapaanne ei saa kuulua rakkaus rahaan.” (Hepr. 13:5, 6.)

11. Miten viihde voi vaikuttaa ihmiseen?

¹¹ Jehova haluaa meidän nauttivan elämästä, ja viihde voi tehdä elämästä mukavampaa. Raamatussa sanotaankin, että ”ihmiselle ei ole mitään parempaa kuin syödä ja juoda ja saada iloa kovasta työstään” (Saarn. 2:24). Suuri osa maailman viihteestä on kuitenkin haitallista. Se alentaa moraalinormeja ja kannustaa suvaitsemaan tai jopa rakastamaan asioita, jotka Jumalan sana tuomitsee.

12. Miksi meidän tulee 1. Korinttilaiskirjeen 10:21, 22:n mukaan valita viihteemme huolellisesti?

¹² Haluamme palvoa yksinomaan Jehovaa, joten emme voi syödä ”Jehovan pöydästä” ja ”demonien pöydästä”. (Lue 1. Korinttilaiskirjeen 10:21, 22.) Aterian syöminen jonkun kanssa on yleensä merkki ystävyydestä. Jos valitsisimme viihdettä, joka sisältää väkivaltaa, okkultismia tai moraalittomuutta tai joka synnyttää muita vääriä haluja ja asenteita, söisimme oikeastaan Jumalan vihollisten valmistamaa ateriaa. Silloin vahingoittaisimme itseämme ja ystävyyssuhdettamme Jehovaan.

13–14. Miksi meidän tulee Jaakobin kirjeen 1:14, 15:n mukaan varoa ruokkimasta vääriä haluja? Havainnollista.

¹³ Millä tavalla viihde muistuttaa kirjaimellista ruokaa? Kun syömme, voimme valita, mitä laitamme suuhumme. Mutta kun ruoka on nielty, ruoansulatus käynnistyy ja ravintoaineet siirtyvät automaattisesti elimistöön. Hyvä ruokavalio edistää terveyttä, huono ruokavalio taas tekee sairaaksi. Vaikutukset eivät ehkä näy hetkessä, mutta aikanaan ne tulevat esiin.

¹⁴ Vastaavasti voimme itse päättää, millaisella viihteellä ruokimme mieltämme. Sen jälkeen viihteen sisältö vaikuttaa automaattisesti mieleemme ja sydämeemme. Hyvä viihde voi virkistää, huono viihde puolestaan vahingoittaa. (Lue Jaakobin kirjeen 1:14, 15.) Huonon viihteen vaikutukset eivät ehkä näy heti, mutta ajan mittaan ne paljastuvat. Siksi Raamatussa varoitetaan: ”Älkää pettäkö itseänne: Jumalaa ei voida pitää pilkkana. Sitä, mitä ihminen kylvää, hän myös niittää, koska se, joka kylvää syntistä ihmisluontoa silmällä pitäen, niittää syntisestä ihmisluonnosta tuhon.” (Gal. 6:7, 8.) Meidän on siis tärkeää pysyä erossa viihteestä, joka sisältää sellaista, mitä Jehova vihaa (Ps. 97:10).

15. Minkä lahjan Jehova on antanut meille?

¹⁵ Monet Jehovan palvelijat katsovat mielellään virkistävää ja hyödyllistä ohjelmaa JW Broadcasting^® -internet-televisioasemalta. Sisar nimeltä Marilyn toteaa: ”JW Broadcasting on auttanut minua olemaan myönteisempi, ja voin huoletta katsoa mitä tahansa, mitä siellä näytetään. Kun olen yksinäinen tai allapäin, katson jonkin rohkaisevan puheen tai aamupalvonnan. Se lähentää minua Jehovaan ja hänen järjestöönsä. JW Broadcasting on muuttanut koko elämäni.” Käytätkö sinä hyödyksi tätä Jehovan antamaa lahjaa? Sen lisäksi että JW Broadcastingissa julkaistaan säännöllisesti uusi kuukausiohjelma, siellä on paljon äänitteitä, videoita ja kauniita lauluja, joita voi katsoa ja kuunnella milloin vain.

16–17. Miksi meidän täytyy pitää viihteeseen kuluva aika hallinnassa, ja miten voimme onnistua siinä?

¹⁶ Meidän täytyy valvoa paitsi sitä, millaista viihdettä kulutamme, myös sitä, miten paljon aikaa käytämme siihen. Muussa tapauksessa meiltä voisi mennä enemmän aikaa viihteen parissa kuin Jehovan palveluksessa. Monista on vaikea kontrolloida viihteen määrää. Abigail-niminen 18-vuotias sisar sanoo: ”Television katsominen auttaa minua rentoutumaan kiireisen päivän päätteeksi. Mutta jos en ole varovainen, minulta voi kulua tuntikausia ruudun ääressä.” Nuori veli nimeltä Samuel kertoo: ”Joskus huomaan, että juutun katsomaan netistä lyhyitä videoita. Olen aikonut katsoa vain yhden videon, mutta ennen kuin tajuankaan, on mennyt kolme tai neljä tuntia.”

¹⁷ Miten voisit pitää viihteeseen kuluvan ajan hallinnassa? Selvitä ensinnäkin, miten paljon aikaa todellisuudessa käytät siihen. Ehkä voisit pitää siitä kirjaa viikon verran. Merkitse kalenteriin, montako tuntia olet katsonut televisiota, surffannut internetissä tai pelannut pelejä mobiililaitteella. Jos sinusta tuntuu, että viihde vie liian paljon aikaa, yritä laatia aikataulu. Sijoita siihen ensin tärkeämmät asiat ja varaa sitten aikaa myös viihteelle. Rukoile, että Jehova auttaisi sinua pitämään kiinni aikataulustasi. Näin sinulla riittää aikaa ja energiaa Raamatun tutkimiseen, perheen palvontailtaan, seurakunnan kokouksiin sekä saarnaamis- ja opetustyöhön. Voit myös nauttia enemmän ajasta, jonka käytät viihteeseen.

18–19. Miten voimme todistaa, että palvomme yksinomaan Jehovaa?

¹⁸ Kun apostoli Pietari oli kirjoittanut Saatanan maailman lopusta ja tulevasta uudesta maailmasta, hän kehotti: ”Rakkaat, koska odotatte tätä, tehkää kaikkenne, jotta hän lopulta toteaisi teidän olevan tahrattomia ja moitteettomia sekä rauhassa.” (2. Piet. 3:14.) Jos noudatamme tätä neuvoa ja teemme parhaamme pysyäksemme moraalisesti ja hengellisesti puhtaina, osoitamme, että palvomme yksinomaan Jehovaa.

¹⁹ Saatana ja hänen maailmansa yrittävät hellittämättä saada meidät asettamaan muut asiat Jehovan palvonnan edelle (Luuk. 4:13). Kohtaammepa millaisia haasteita hyvänsä, emme anna kenenkään tai minkään viedä Jehovalle kuuluvaa paikkaa sydämessämme. Olemme päättäneet antaa hänelle sen, minkä vain hän ansaitsee: palvomme yksinomaan häntä!